Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "työssäoppiminen"

Sort by: Order: Results:

  • Johansson, Eriika (2017)
    Development projects are frequent in today's work culture. They stem from the concept of the learning organisation for which, in order to retain competitiveness, it is necessary to transform itself continuously in accordance with the changes in the operational environment. The understanding of organisations as dynamic communities that can develop themselves has replaced the traditional view of hierarchical leardership which prescribes that development has to be managed from top to down. However, development projects can be troublesome: the process may remain vague to the participants or the results may not be brought into action. From the point of view of Educational Science, it is interesting to ponder what basis do the scientific theories of organisational learning offer for development projects. This study paper examines how the theoretical models on organisational learning portray the acknowledging of learning outcomes in development projects. The research problem is to identify the point at which the participants gain mutual understanding of the learning outcomes and commit to implement them. The form of the study is a comparative review of theoretical literature. The aim is to analyse two theoretical process models on organisational learning and to produce a qualitative meta-synthesis. Under scrutiny are the theory of single and double loop learning by Chris Argyris and Donald Schön and the theory of expansive learning by Yrjö Engeström. The result of the study was that instead of portraying the process of succesfull learning, Argyris and Schön concentrated on the hindrances of learning. The model by Engeström comprised the stages of reflecting, crystallising and consolidating, yet his case studies have not always managed to indicate a moment when the learners acknowledge the learning and commit to objectives agreed together. In conclusion, neither of the theories portrays the phenomenon thoroughly enough. The obstacles described by them do however offer advice for anyone wishing to support learning and learners participating in development projects.
  • Jylkäs, Alisa (2023)
    Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena oli tarkastella minkälaiset tekijät vaikuttavat osaamisen kehittymiseen ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoiden työssäoppimisessa sekä minkälaisia kokemuksia ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoilla on koulutuksen ja työelämän vastaavuuteen liittyen. Teoreettisena pohjana tutkielmalle toimi työssäoppiminen, kokemuksellinen oppiminen sekä siirrettävyyden ja rajavyöhyketoiminnan käsitteisiin liittyvät tutkimukset. Työssäoppiminen on vakiintunut osaksi ammatillista koulutusta. Lisäksi se on myös osa elinikäisen oppimisen sanomaa. Työssäoppimisen avulla voidaan vastata ajankohtaisiin työelämän vaatimuksiin, lisätä opiskelijan työelämäorientaatiota sekä tukea opiskelijan työllistymistä varhaisessa vaiheessa. Tutkimuskysymykset olivat: 1. Mitkä tekijät vaikuttavat opiskelijan osaamisen kehittymiseen? 2. Minkälaisia kokemuksia opiskelijoilla on koulutuksen ja työelämän vastaavuuteen liittyen? Tutkimus oli laadullinen tutkimus. Aineisto koostui neljästä puolistrukturoidusta haastattelusta. Haastateltavat olivat ammatillisen oppilaitoksen oppilaita, joilla oli joko suoritettuna tai haastatteluhetkellä meneillään oleva opintoihin kuuluva työelämäjakso. Aineiston analyysissä käytettiin fenomenografista analyysiä. Sen avulla muodostettiin aineistosta ensin merkitysyksiköitä, jonka jälkeen merkitysyksiköistä luokiteltiin kategorioita ja lopuksi kategorioita yhdisteltiin abstrakteiksi kuvauskategorioiksi. Kuvauskategorioita syntyi ensimmäiseen tutkimuskysymykseen viisi ja toiseen tutkimuskysymykseen neljä. Osaamisen kehittyminen näyttäytyi dynaamisena prosessina, johon vaikuttivat useat eri tekijät. Ohjauksella voidaan tukea opiskelijan oppimaan oppimisen taitoja ja toisaalta myös koko työpaikan oppimiskulttuuri vaikuttaa elinikäisen oppimisen haluun ja iloon. Koulutuksen ja työelämän vastaavuuden kokemuksissa heijastui niiden tarjoamat erilaiset valmiudet ja osaaminen. Erilaiset oppimisympäristöt nähtiin siis toisiaan täydentävinä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ensisijaisen tärkeää on tarjota oppijalle suotuisat oppimisolosuhteet, jolloin teoria ja käytäntö sekä erilaiset yksilöt ja yhteisöt osallistuvat vuorovaikutteisesti ammatillisen kasvun tukemiseen. Työssäoppimisen laatua ja siihen vaikuttavia tekijöitä tulisi tarkastella jatkossa vahvemmin myös opiskelijoiden näkökulmasta.