Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "ulkoilu"

Sort by: Order: Results:

  • Elfvengren, Krista (2024)
    Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia varhaiskasvatusikäisten lasten osallisuutta päiväkodin pihaulkoilussa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että osallisuus voi näyttäytyä lapselle eri tavoin kuin aikuiselle. Varhaiskasvatusta ohjaavat asiakirjat osoittavat, että lasten osallisuuteen kannustavassa varhaiskasvatustoiminnassa lasten näkemyksiä ja mielipiteitä arvostetaan sejakä lapsilla tulee olla mahdollisuus osallistua toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää millä tavoin lapsella on mahdollisuus vaikuttaa omaan osallisuuteensa, mihin ja kenen asioihin lapsella on mahdollisuus vaikuttaa ja millä tavoin lapsi tiedostaa oman osallisuutensa päiväkodin pihaulkoilussa. Tutkimuksen keskeisenä teoriana oli Leena Turjan (2011) lasten osallisuuden moniulotteisuus -malli. Päiväkodin pihaulkoilua käsiteltiin osana varhaiskasvatuksen oppimisympäristöä. Teoriatietoa hankittiin aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta ja Internetistä. Menetelmät. Tutkimus on tapaustutkimus, joka toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimustietoa kerättiin yhden viikon aikana haastatellen ja havainnoiden kolmea viisivuotiasta, varhaiskasvatustoimintaan osallistuvaa lasta. Aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin mukaisesti. Analyysissa hyödynnettiin Turjan (2011) lasten osallisuuden moniulotteisuus -mallia. Tulokset ja johtopäätökset. Tämä tutkimus osoitti, että lasten osallisuuden kokemuksissa korostuvat kavereiden ja leikin merkitys. Lasten osallisuus toteutuu mukana olemisena yhteisessä tekemisessä, kuuluksi tulemisena, mahdollisuutena valita vaihtoehdoista sekä mahdollisuudesta tehdä aloitteita ja käydä yhteisiä neuvotteluja kavereiden kanssa. Tutkimus osoitti, että lapset pystyvät vaikuttamaan parhaiten omiin, henkilökohtaisiin asioihin. Lapset voivat valita päiväkodin pihalla itselleen mielekästä tekemistä, vaikuttaa leikkikavereiden valintaan ja valita itselle mieluisimmat leikkivälineet. Myös lasten keskinäinen vaikuttaminen toteutuu lasten osallisuudessa, sillä ulkona lapset voivat sopia yhdessä leikeistä ja leikkipaikoista. Tämä tutkimus osoitti, että lapsilla on vähäinen tietous tieto-osallisuudesta, mutta osallisuus materiaalisiin resursseihin näyttäytyy vahvana. Lapsinäkökulmainen tutkimus lisää tietoutta ja ymmärrystä lasten osallisuudesta ja sen avulla voidaan kehittää varhaiskasvatustoimintaa aidosti lapsilähtöiseksi ja lasten näköiseksi.
  • Ollila, Viivi (2022)
    Tavoitteet. Suomalaislapsista enemmistö osallistuu varhaiskasvatuksen toimintaan jossain ikävaiheessa. Samalla lasten lisääntyneestä ylipainosta on muodostunut globaali haaste, jonka nujertaminen edellyttää toimia yhteiskunnan eri rakenteissa. Aiempien tutkimusten perusteella yksilölliset elämäntavat muotoutuvat jo varhaislapsuudessa. Näin ollen varhaiskasvatuksen liikkumisella on elinikäisiä vaikutuksia lasten terveyteen ja hyvinvointiin. Lisäksi tiedetään, että suurin osa varhaiskasvatuksen toiminnasta tapahtuu intensiteetiltään kevyissä toiminnoissa. Tutkimuksessa selvitetään, millä tavoin ulkoilu vaikuttaa varhaisvuosille asetettujen liikkumissuositusten toteutumiseen, ja mitkä tekijät vaikuttavat lasten liikkumiseen varhaiskasvatusulkoilujen aikana. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto koostui systemaattisen tiedonhankinnan avulla kootusta alan tutkimuskirjallisuudesta. Aineisto analysoitiin laadullisesti sisällön analyysiä hyödyntäen. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulosten perusteella enemmistö varhaiskasvatuksen päivittäisestä toiminnasta tapahtui intensiteetiltään kevyissä toiminnoissa. Tulos oli kansainvälisesti yhtenevä. Saadut tulokset osoittavat, että ulkoilu kasvattaa lasten liikkumisaktiivisuutta ja lisää reippaan sekä vauhdikkaan liikkumisen määrää. Lasten yksilöllinen temperamentti, varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri ja toimintaympäristö sekä ulkoiluolosuhteet vaikuttavat lasten liikkumisen toteutumiseen. Kansainvälisessä vertailussa pojat liikkuivat globaalisti tyttöjä monipuolisemmin ja määrällisesti enemmän. Suomalaislapset liikkuivat puolestaan vertailuimaista eniten vähintäänkin kohtuukuormitteisen liikkumisen tasolla. Varhaiskasvatuksessa lasten liikkumista voidaan tukea lisäämällä ulkoilun määrää ja toteuttamalla päiväkodin ulkopuolelle suuntaavia retkiä. Lasten monipuolinen liikkuminen ja erilaisten taitojen kehittäminen toteutuu parhaiten, kun ympärillä on runsaasti vapaata liikkumistilaa ja luonnonmukaisia materiaaleja. Saadut tulokset mahdollistavat varhaiskasvatuksen toimintaympäristön ja toimintatapojen kriittisen tarkastelun. Lisäksi tuloksia on mahdollista hyödyntää osana tulevia päätöksentekoprosesseja.
  • Kohtanen, Aino (2017)
    Outdoor activities are an essential part of children’s days in kindergarten. The yard of the kindergarten and the surrounding nature offer a diverse and a rich learning environment for young children. Early childhood education plan advises how the learning environment should be arranged and what kind of activities there should be organized. The purpose of this study is to describe the kindergarten outdoor environment as a place that is pedagogically planned and where early childhood education is successfully implemented. The study is based on a qualitative case study. The research material was collected using a theme interview. The interview was attended by three kindergarten teachers who all work at the vicinity of the capital city. They worked in the same area of early childhood education but in different kindergartens. The research material was analyzed by using content analysis. Kindergarten teachers were asked questions about their opinions of kindergarten outdoor environment and outdoor activities. In addition, they were asked what kind of role they hold in outdoors. The results of this study showed that the kindergarten teachers saw the outdoor activities as an important form of activity for children aged 3–5 years. Outdoor environment consisted of kindergartens own yard and the nearby forests, parks, and sports fields. Outdoor activities were often children’s own play or sometimes adults educated outdoor games or other pedagogically planned activities, for example mathematics in forest. Kindergarten teachers thought that adult role in outdoors was to ensure children’s safety, observe children and help them to find meaningful activities.