Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "unen laatu"

Sort by: Order: Results:

  • Big five -persoonallisuuspiirteiden vaikutus uneen 
    Palo-oja, Peter (2016)
    Introduction: Sleep related problems affect wellbeing extensively. Sleep problems share many common background factors with personality, such as individual way of processing cognitions and emotions. By understanding the interactions between personality and sleep, it is possible to develop better and more individual-friendly ways to treat sleep related problems. In this review, personality is approached from the framework of the Big Five personality traits, which are: extraversion, neuroticism, conscientiousness, agreeableness, and openness. The purpose of this review is to sum up the current results of the research conducted in the field of personality traits and sleep, to direct the future research on the field and to discuss the limitations of the current research. Results: There are interactions between personality traits and sleep. Neuroticism affects the quality and the amount of sleep negatively. However, the causality might go the other way around: sleep deprivation and problems falling asleep might cause later neuroticism. Extraversion has a relationship with better quality of sleep, diminished amount of sleep and fluctuating circadian rhythm between weekdays and weekends. Conscientiousness affects the quality of sleep, the regularity of the circadian rhythm and the morningness of the circadian rhythm. Individuals who have high openness have diminished need for sleep and they have coping-mechanisms that protect them against the negative effects of stress. Agreeableness has a relationship with better sleep in terms of quality and quantity, and with constant circadian rhythm between weekdays and weekends. The personality traits’ interactions include conscientiousness’ protective effect against neuroticism when considering sleep quality. Also, the differences in sleep quantity are statistically best explained with two traits: openness and neuroticism. Discussion: The interaction between personality traits and sleep has been investigated mainly from the point of view of personality traits. When the interactions are studied from the point of view of sleep it is possible to merge the effects of the personality traits and derive preliminary personality trait profiles for different aspects of sleep. The profile for good quality of sleep seems to be high extraversion, high consciousness, high openness, high agreeableness, and low neuroticism. The profile for poor sleep quality is almost reverse: high neuroticism, low extraversion, low consciousness, and low openness. Apart from the quality, it’s also possible to derive subjective sleep deprivation profile: high neuroticism and low extraversion or interestingly high extraversion if only the amount of sleep is being studied. Limitations of the current research in the field include a tendency to use university student samples, self-assessment inventories as the sole information source and the over-simplifying approach of merely studying one personality trait instead of the whole personality profile. Examining the personality trait profiles could lead to more statistically significant results and thus it might increase the practical implications in the field of personality and sleep.
  • Unen kokonaisvaltaisia vaikutuksia alakouluikäisen lapsen koulunkäyntiin 
    Hirvonen, Kim (2023)
    Tavoitteet. Unen määrän ja siihen kytkeytyvän unen laadun on todettu olevan laskussa. Tar peeksi laadukkaan ja riittävän pitkän unen puuttuminen voi aiheuttaa huolestuttavia vaikutuk sia, kuten lyhyt- tai pitkäaikaissairauksia. Yleisimmin heikentyneen unen todetaan aiheutta van päiväväsyneisyyttä, joka on vahvasti yhteydessä akateemiseen suoriutumiseen. Tässä tutkielmassa tavoitteena oli selkeyttää unen kokonaisvaltaisia vaikutuksia alakouluikäiseen lapseen tarkastellen eritoten unen ja siihen liittyvien tekijöiden sekä päiväväsymyksen vaiku tuksia lapsen koulumenestykseen ja tarkkaavaisuuteen sekä psyykkiseen hyvinvointiin. Tut kielman tehtävänä on tuoda unen merkityksellisyys ymmärrettävästi esiin ja vahvistaa lukijoi den tietämystä laadukkaan unen roolista lasten elämässä. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tutkielman toteutus käynnistettiin asettamalla tutkimuskysymys, joka suuntasi aineiston valintaa. Aineistonvalin taprosessia ohjasivat lisäksi tutkielmalle asetetut keskeiset käsitteet. Tutkielmaan valikoitui lopulta viisi aineistolähdettä, joista kaikki olivat artikkeleita. Aineistoa analysoitiin aineistoläh töisen sisällönanalyysin keinoin, mikä tuki tutkielman pyrkimystä kuvailla aiempaa sisältöä ja merkityksiä monipuolisesti ymmärrettävään ja järjestelmälliseen muotoon. Tulokset ja johtopäätökset. Keskimäärällisesti alakouluikäiset lapset saivat suositusten mu kaan tarpeeksi unta, mutta suuri osa nukkui kuitenkin määrällisesti liian vähän. Vähäiseksi jäänyt unen määrä oli merkittävästi yhteydessä alakouluikäisten lasten koulumenestykseen ja tarkkaavaisuuteen. Myös päiväväsymyksellä ja unen laadulla oli vahva yhteys koulume nestykseen. Lapsen unihäiriöt olivat tilastollisesti yhteydessä psyykkiseen hyvinvointiin ja päi väväsymyksen ja huonon nukkumaanmenokäyttäytymisen osoitettiin ennustavan merkitse västi masennusoireiden esiintymistä. Riittävällä unen määrällä ja unen laadulla on positiiviset vaikutukset lapsen koulumenestykseen ja tarkkaavaisuuteen sekä psyykkiseen hyvinvointiin. Toisaalta liian vähäiseksi jääneet yöunet vastaavasti heikentävät koulussa suoriutumista ja voivat edesauttaa myös psyykkisen hyvinvoinnin horjumista.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO