Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "uusintarikollisuus"

Sort by: Order: Results:

  • ”Ehkä tos meni semmonen niinku pelko kouluun.” : opiskelumotivaatio ja koulutuksen vaikutukset vankeustuomion aikaisissa opinnoissa 
    Nykänen, Hanne-Maaria (2017)
    In this special education bachelor thesis I explored educational motivation and influences related to prison education by using qualitative analysis method. The material consisted of four half-structured theme interviews recorded and transcribed. The people interviewed were men aged between 26 and 42. They had educational experiences from vocational school, high school or university studies while incarcerated. When collecting the data the interviewees were no longer incarcerated or they were on parole, so the experiences of prison education were shared as tales from the past. Themes were gathered from the material and analysed against area’s theoretical framework. The theoretical framework shows that study on prison education’s area has traditionally had interest on employment and cost-effectiveness. Recently there have also been interest to explore prison education’s effect on self-image, cognitive and social skills on the person studying. Prison education correlates with lower recidivism. Finnish prison education seems not to be on the same level with the other Nordic countries. Prisoners are statistically low-educated, they have a lot of learning difficulties and prison as a learning environment has its own unique features. Agreements concerning human rights point clearly that all people must have possibility for life-long learning. It’s meaningful to develop prison education also by gathering experiences from people who have studied incarcerated. The educational motives discovered in the interview material of this study were viewed through the motivational categories structured by Manger, Eikeland and Asbjørnsen (2012): 1) future planning, 2) social reasons and escapism and 3) competence building (learning for the sake of learning). In the interview material of this bachelor thesis future planning and escapism were the most shown factors. Competence building was discovered indirectly in the material and social reasons were shown only slightly. In the analysis prison education’s influences were related both to sentence time and life after release. The themes formed in earlier studies and discovered also in this bachelor study’s interview material were getting a degree, better employment and stronger self-image. The new theme found was getting rid of the fear for school.
  • Lapsuuden kaltoinkohtelun yhteys tunnekylmiin piirteisiin nuorisorikollisilla 
    Jääskeläinen, Iida (2024)
    Tavoitteet: Nuorisorikolliset ovat yhteiskunnan erityinen ryhmä, johon liittyy paljon riskitekijöitä. Nuorisorikollisilla on tavanomaista enemmän lapsuuden kaltoinkohteluhistoriaa ja tunnekylmiä piirteitä. Lapsuuden kaltoinkohtelulla on kielteisiä vaikutuksia lapsen kehitykseen ja se voi johtaa rikollisuuteen myöhemmin elämässä. Tunnekylmät nuoret eivät tunne empatiaa ja syyllisyyttä kuten muut, joten myös heillä on suuri rikollisuuden riski. Tutkimustieto näiden kahden riskitekijän keskinäisistä yhteyksistä on kuitenkin hajanaista. Tutkielman tavoitteena onkin tutkia, miten lapsuuden kaltoinkohtelun eri muodot ja tunnekylmät piirteet ovat yhteydessä toisiinsa nuorisorikollisilla. Menetelmät: Vertaisarvioitu, englanninkielinen ja alkuperäistutkimuksista koostuva tutkimuskirjallisuus haettiin helmikuussa 2024 PubMed-tietokannasta yhdistelemällä hakusanoja ”callous-unemotional traits”, ”child maltreatment”, ”juvenile delinquency”, “psychopathy”, ”criminality”, “ICU”, ”recidivism”, “aggression”, “violence”, “empathy”, and “parenting” sekä artikkelien lähdeluetteloita tarkastelemalla. Tulokset ja johtopäätökset: 10 tutkimusartikkelin perusteella lapsuuden kaltoinkohtelu voi ennustaa tunnekylmiä piirteitä nuorisorikollisilla. Varsinkin emotionaalinen laiminlyönti ennustaa tunnekylmyyttä. Eri kaltoinkohtelumuotojen yhteyksistä tunnekylmyyteen löytyi kuitenkin kulttuurillisia eroja. Yhteyttä vahvisti tunteiden puuduttaminen ja äidin matala lämpö. Yhteyden sukupuolieroja ei oltu tutkittu suoraan, mutta paljastui, että nuorisorikollispojilla on vähemmän kaltoinkohtelun kokemuksia ja enemmän tunnekylmiä piirteitä, kuin nuorisorikollistytöillä. Jatkossa olisi tärkeää tutkia sukupuolieroja tarkemmin sekä tutkimustietoa hyödyntäen kehittää rikollisuuden uusimista ehkäiseviä interventiota ja auttaa nuorisorikollisia jatkamaan rikollisuudesta vapaata elämää.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO