Browsing by Subject "vaatehuolto"

Tutkimukset ovat osoittaneet arkielämän taitojen harjaantuvan kotitalousopetuksessa. Oppiaineen ydinsisältöä ovatkin arjen hallinnan taidot, kuten asumisen taidot. Nämä taidot ovat alati muutoksessa yhteiskunnan muuttuessa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan asumisen taitojen, erityisesti keittiötyöskentelyn, kodin puhtaanapidon ja vaatehuollon taitojen muutosta kotitalouden oppikirjojen näkökulmasta vuodesta 2000 nykypäivään. Tutkimuskysymyksenä oli “Miten asumisen taitojen sisällöt ovat muuttuneet perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden vuosien 1994, 2004 ja 2014 mukaisten kotitalouden oppikirjojen välillä?” Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusotteella analysoimalla peruskoulun kotitalousopetuksen oppikirjoja, jotka perustuivat vuosien 1994, 2004 ja 2014 peruskoulun opetussuunnitelmien perusteisiin. Oppikirjoja oli yhteensä neljä, joista kaksi olivat vuosiluokille 7–9 tarkoitettua oppikirjaa ja kaksi puolestaan muodostivat yhdessä kirjasarjan kattaen vuosiluokat 7–9. Analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Analyysi todensi, että kotitalouden oppikirjoissa on koko tarkasteluun valittuna ajanjaksona ollut pyrkimyksenä arjen hallinnan taitojen kehittäminen. 2000-luvun alun oppikirjan sisällössä näkyi yksittäisten toimintojen ja taitojen korostuneisuus, kun taas uudemmissa oppikirjoissa näkyi tavoite kokonaisuuksien hallintaan ja ymmärrykseen. Kun opetussuunnitelman perusteisiin 1994 perustuva oppikirja keskittyy yksityiskohtaiseen menetelmien opettamiseen, antavat myöhempiin opetussuunnitelmien perusteisiin (2004; 2014) perustuvat oppikirjat tilaa omalle oivaltamiselle ja tiedon soveltamiselle enemmän. Asumisen taitojen opettaminen antaa valmiuksia nuoren itsenäiseen elämään ja arjen hallintaa, jonka vuoksi on tärkeää ymmärtää, miten näitä taitoja opetetaan. Oppikirjojen ja –materiaalien ajankohtaisuus on tässä tärkeässä roolissa. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia kuinka paljon aikaa ja millaisia menetelmiä perusopetuksen kotitaloustunneilla käytetään asumisen taitojen opettamiseen.

Tavoitteet. Kanditaatintutkielmani tavoitteena oli tarkastella, millaiset kotitalous- ja arjenhoidonvalmiudet suomalaisilla nuorilla miehillä on sekä millaisen merkityksen ja roolin nämä arjen askareet jokapäiväisessä elämässä saavat. Tutkielmassa kotityöt on jaoteltu kolmeen teemaan, jotka ovat asunnon siivous, vaatehuolto sekä ruoanvalmistus. Painopiste tutkielmassani kohdistuu kotitaloustieteisiin, arjen hallintaan ja ajan käyttöön. Menetelmät. Tämä kandidaatintutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, sillä sen erityispiirteet sopivat parhaiten tämän tutkimuksen lähtökohtiin ja tutkimuskysymyksiin. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla pyrin tunnistamaan, hyödyntämään ja kokoamaan yhteen aikaisempien tietojen ristiriitoja tai tietoaukkoja, sekä hyödyntämään aikaisempien tieteentekijöiden havaintoja. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän kirjallisuuskatsauksen keskeisimmät saavutetut tulokset olivat paikoitellen yllättäviä aikaisempaan kirjallisuuteen ja diskurssiin nojaten, mutta tuloksissa oli myös aikaisempien tutkimusten kanssa samansuuntaisia löydöksiä. Tutkimuksessa käsiteltävien kotitöiden ajallinen rooli sekä henkilökohtaisesti koettu merkitys oli kaikissa teemoissa pienempi kuin naisilla. Nuorille miehille pienin rooli sekä merkitys arjessa oli kodin siivouksella, ja löydettävissä olevat tutkimustulokset ovatkin yhtenevät aikaisemman kirjallisuuden ja diskurssin kanssa. Myöskin taidot koettiin eniten puutteelliseksi asunnon siivouksen kohdalla. Merkityksellisimmäksi kotitaloustaidoksi koettiin ruoanvalmistus, ja tutkimusten perusteella nuorille miehille ruoanvalmistus ja ruokailuvalinnat eivät ole aina vain fysiologisen tarpeen täyttämistä varten, vaan mahdollisuus myös ilmentää omaa identiteettiä. Miehet pitivät taitoa valmistaa ruokaa tärkeänä arjen ylläpidon kannalta, ja positiivisten aikaisempien ruoanvalmistuskokemusten koettiin vahvistavan halua valmistaa ruokaa jatkossakin. Vaatehuolto oli vahvasti sukupuolijakautunut naisten kotityöksi, ja monet tutkimustulokset olivat saman linjaisia siitä, että heteroparisuhteissa asuvista avo- ja aviopareista nainen on vastuussa talouden vaatehuollosta. Miehet kokivat pyykinpesun arkisena askareena.