Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "vahvuuspedagogiikka"

Sort by: Order: Results:

  • Haverinen, Emilia (2021)
    Tavoitteet. Positiivinen pedagogiikka on melko nuori suuntaus, mutta sen toteuttaminen on viime vuosina lisääntynyt huomattavasti myös suomalaisissa kouluissa. Positiivisen pedagogiikan toimintakulttuuri ja siihen kuuluva vahvuuspedagogiikka näkyvät merkittävästi perusopetuksen opetussuunnitelmassa (2014), jossa korostetaan oppilaiden myönteisiä kokemuksia ja vahvuuksien tunnistamista. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet vahvuusopetuksesta olevan hyötyä oppilaille edistäen heidän hyvinvointiaan ja oppimistaan. Vahvuuspohjaiset interventiot pyrkivät testaamaan ja kehittämään erilaisia menetelmiä, jotka voivat auttaa kasvattamaan ihmisten hyvinvointia ja onnellisuutta. Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaisia luonteenvahvuuksiin keskittyviä interventioita on toteutettu alakouluikäisillä, millaisia harjoituksia niissä on käytetty sekä millaisia tuloksia niistä on raportoitu. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä hyödynsin systemaattista kirjallisuuskatsausta. Tutkimusaineistolle asetin spesifit kriteerit, jotka seuloivat tutkimukset luonteenvahvuuksien interventiotutkimuksiin alakouluikäisillä. Käytin Google Scholar-, ERIC- ja Science Direct -tietokantoja, joista etsin tutkimuksia eri suomen- ja englanninkielisillä hakusanoilla. Tutkimusaineistoksi valikoitui viisi tieteellistä tutkimusartikkelia, jotka on julkaistu vuosien 2011−2020 välillä. Aineiston analyysissa tarkastelin tutkimuksia niiden menetelmien, tavoitteiden ja tulosten suhteen. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielmani tuloksista ilmeni, että vahvuuspohjaisissa interventioissa käytettyjen harjoitusten kirjo on moninainen, ja erilaisia harjoitusmenetelmiä opettajien valittavaksi on paljon. Tutkimustulokset osoittivat, että vahvuuspohjaiset interventiot lisäävät oppilaiden hyvinvointia ja elämäntyytyväisyyttä sekä parantavat heidän oppimistaan. Tulokset ovat samankaltaisia aikaisempien tutkimusten sekä teoriakirjallisuuden kanssa.
  • Niemi, Hanna-Maija (2022)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella, mitä positiivinen pedagogiikka on ja määritellä sen pääpiirteet. Tutkimuskysymykset selvittävät sitä, millä tavoin positiivista pedagogiikkaa voidaan toteuttaa alakoulun arjessa sekä sitä, mitä valmiuksia sen toteuttaminen vaatii opettajalta. Positiivisen pedagogiikan juuret ovat positiivisessa psykologiassa ja sen tavoitteena on ylläpitää ja edistää hyvinvointia sekä tukea yksilön vahvuuksia. Positiivinen pedagogiikka on kasvattanut näkyvyyttään tasaisesti, ja se noussut viime vuosina vahvasti esille sekä opetus- ja kasvatusalan kirjallisuudessa että koulutuksissa. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistona käytettiin sekä kansainvälisiä että kotimaisia tutkimuksia ja teoksia. Positiivisen pedagogiikan uranuurtaja kansainvälisellä tasolla on Martin Seligman, joten kotimaisten lähteiden lisäksi tutkimus keskittyy pitkälti Seligmanin materiaaliin tai sen pohjalta kirjoitettuihin artikkeleihin. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli tuottaa kuvailevaa tietoa positiivisen pedagogiikan keskeisistä käsitteistä sekä etsiä vastauksia tutkimuskysymyksiin. Käytännön harjoituksia etsittiin teoksista, jotka pohjautuvat positiiviseen pedagogiikkaan. Positiivista pedagogiikkaa on mahdollista toteuttaa alakoulun arjessa monin eri tavoin. Kirjallisuudesta löytyy paljon materiaalia sekä yksilö- että luokkatason työskentelyyn. Harjoitukset eivät juurikaan vaadi ennakkovalmisteluja, vaan avainasemassa on harjoittelun säännöllisyys. Jotta opettaja pystyy toteuttamaan positiivista pedagogiikkaa, on hänen itsensä ensin sisäistettävä ajatusmalli ja työote, joka tukee hyvinvointi- ja vahvuusajattelua. Opettajan on myös tunnettava omat vahvuutensa ja huolehdittava omasta hyvinvoinnistaan, jotta hän voi opettaa niiden tunnistamista ja ylläpitoa oppilaille. Alakoulun arjessa positiivisen pedagogiikan toteuttaminen vaatii innostuneen opettajan, joka systemaattisilla harjoitteilla luo luokkaan positiivista vuorovaikutuskulttuuria ja tukee oppilaiden vahvuuksia positiivisen palautteen kautta.