Browsing by Subject "vaikuttavuus"
Now showing items 1-14 of 14
-
(2017)Tavoitteet. Kehityksellisen verbaalin dyspraksian olemuksesta on kiistelty pitkään, ja sille on esitetty useita erilaisia, toistensa kanssa ristiriitaisiakin, määritelmiä. Kehitykselliseen verbaaliin dyspraksiaan liittyvä tutkimus onkin pitkään keskittynyt häiriön olemuksen selvittämiseen, mutta viime vuosina myös kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkimus on yleistynyt. Yleisiä elementtejä kehityksellisen verbaalin dyspraksian kuntoutuksessa ovat motorisen oppimisen periaatteiden soveltaminen sekä erilaisten aistivihjeiden (kuten visuaalisten, auditoristen ja/tai taktiilisten vihjeiden) käyttö. Tässä tutkimuksessa selvitetään, minkälainen äänteiden tuoton kuntoutus on havaittu vaikuttavaksi kehityksellisessä verbaalissa dyspraksiassa. Menetelmät. Tutkimuksen menetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. LLBA (Pro-quest)-, Medline (Proquest)- ja Academic search complete (Ebsco)-tietokannoista tehdyn aineistohaun pohjalta tutkimukseen valikoitui 11 äänteiden tuoton kuntoutuksen vaikuttavuutta kehityksellisessä verbaalissa dyspraksiassa käsittelevää vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Aineistosta suljettiin pois etä-, musiikki- ja ryhmäterapiaa koskeneet tutkimukset sekä sellaiset kuntoutusmenetelmät, joihin tarvittavaa erityistä välineistöä tavallisen puheterapeutin on vaikea saada käyttöönsä. Tulokset ja johtopäätökset. Tilastollisesti merkitsevää edistystä äänteiden tuoton motorisessa oppimisessa havaittiin seuraavia menetelmiä käyttäneissä kuntoutusohjelmissa: Prompts for restructuring oral muscular phonetic targets, Integral stimulation therapy, Rapid syllable transition treatment, Nuffield dyspraxia programme-third edition sekä Melodic intonation therapyn ja Touch-cue-methodin yhdistelmä. Jatkotutkimuksissa tulee kiinnittää huomiota erityisesti siihen, minkälaisin kriteerein kehityksellinen verbaali dyspraksia määritellään. Lisätutkimus häiriön kuntoutuksen vaikuttavuudesta on tärkeää, koska häiriö on usein sitkeä ja vaatii pitkäaikaista ja tiivistä kuntoutusta.
-
(2016)Tavoitteet. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, onko alle kouluikäisten lasten änkytysterapiamenetelmien käytöllä todettu olevan vaikutusta änkytyksen vähenemiseen tai häviämiseen, ja tutkia, minkälainen menetelmien mahdollinen vaikuttavuus on. Änkytys on puheen sujuvuuden häiriö, joka aiheuttaa usein ahdistusta ja huolta lapsessa ja vanhemmissa, ja on tärkeää, että perhe saa siihen halutessaan apua. Puheterapeuttisen kuntoutuksen suunnittelussa erilaisten änkytysterapiamenetelmien tuntemus, sekä tieto niiden vaikuttavuudesta auttavat tekemään parhaat änkytyksen hoitoon liittyvät ratkaisut. Tässä tutkimuksessa kootaan yhteen tietoa erilaisista menetelmistä ja niiden vaikuttavuuksista. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja aineisto koostui kymmenestä vertaisarvioidusta, vuosina 2000-2016 julkaistusta, tutkimusartikkelista, jotka kerättiin Scopus- ja Ebsco-tietokannoista helmikuussa 2016. Molemmissa tietokannoissa hakulausekkeena oli stutter* AND child* AND speech therap* AND (intervent* OR method* OR manag* OR treatment OR rehabilit*). Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että alle kouluikäisten lasten änkytysterapiassa käytetään sekä epäsuoria, että suoria terapiamenetelmiä, ja kaikkien aineistossa esiintyneiden menetelmien kohdalla todettiin, että änkytysterapia vaikuttaa merkitsevästi änkytyksen vähenemiseen ja häviämiseen. Kaikkien menetelmien kohdalla raportoitiin lapsista, joiden änkytys hävisi terapian myötä kokonaan, ja niissä tutkimuksissa, joissa oli tutkittu menetelmän pitkäaikaista vaikuttavuutta, todettiin lasten olevan pitkän ajan seurannassa edelleen sujuvia. Tämän kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella voidaan todeta, että alle kouluikäisten lasten änkytysterapialla voidaan saavuttaa hyviä tuloksia, ja näin ehkäistä monia ongelmia, joita pitkäaikainen ja hoitamaton änkytys voi henkilölle aiheuttaa.
-
(2022)Tavoitteet. Interoseption on esitetty olevan autonomisen hermoston toimintaa koskeva subjektiivinen aistimus, joka muodostaa pohjan yksilön omalle arviolle siitä, miltä kehossa kullakin hetkellä tuntuu. Interoseption poikkeavan toiminta on liitetty moniin sairauksiin. Viime vuosina on tutkittu interoseptioon kohdistuvia interventioita, joilla voitaisiin hoitaa ahdistuneisuushäiriöitä. Hoidon tavoitteena on tällöin potilaan yleisen ahdistuneisuusherkkyyden väheneminen, jolloin voitaisiin vaikuttaa laajemmin ahdistuneisuuden eri muotoihin. Käytetyin interoseptioon kohdistuva hoitomuoto on ollut interoseptiivinen altistaminen. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli perehtyä siihen, minkälaisia interoseptioon kohdistuvia interventioita on kokeiltu ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa ja minkälaisia ovat olleet näiden interventioiden tulokset. Menetelmät. Tutkielmaa varten on haettu aineistoa Google Scholar- ja Scopus -tietokannoista sekä Helka:n kokoelmista hakusanoilla interoception, interoceptive, interoceptive interventions, interoception AND intervention, interoceptive exposure, anxiety AND intervention, anxiety sensitivity AND interoception, mental health AND interoception, pychopathology AND interoception. Lisäksi on etsitty julkaisuja edellä mainitulla tavalla löydettyjen julkaisujen lähdeluetteloista. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksissa käytettiin yleisimmin interoseptiivistä altistamista. Interoseptiivinen altistaminen sisälsi fyysistä toimintaa sekä erilaisia tapoja hengittää, jolloin tarkoituksena oli altistaa potilas niille tuntemuksille, joita tämä koki ahdistavina. Lisäksi käytettiin erilaisia rentoutuskeinoja, tarkoituksena parantaa potilaan interoseptiivistä kyvykkyyttä. Tutkimuksissa käytetyt interventiot olivat melko yksinkertaisia toteuttaa ja hoitotuloksia voitiin saada nopeasti. Rajoitetusti niistä oli saatavilla myös hoidon pitkäaikaista vaikuttavuutta tukevaa seurantatietoa. Kaikissa tutkituissa interventioissa yleinen ahdistuneisuusherkkyys väheni merkitsevästi. Tulokset vahvistivat aiempaa käsitystä, että nämä interventiot vaikuttavat ahdistuneisuuden muodosta riippumatta yleiseen ahdistuneisuusherkkyyteen ja siten vähentävät potilaan ahdistuneisuutta. Myös niissä tutkimuksissa, joissa mitattiin interoseptiivisen kyvykkyyden muutoksia, todettiin kyvykkyyden lisääntyminen samanaikaisesti ahdistuneisuusherkkyyden vähenemisen kanssa. Interoseptioon kohdistuvat interventiot näyttäisivät mahdollistavan sen, että samalla hoidolla voisi hoitaa monenlaista ahdistuneisuusoireilua. Näin ollen potilaan tilanne saattaisi kohentua nopeammin. Koska interoseptioon kohdistuvat interventiot vähentävät yleistä ahdistuneisuusherkkyyttä, voisi niitä hyödyntää myös muun altistamishoidon täydentäjinä tai osana erilaisia terapiaprosesseja.
-
(2016)Study objectives: The efficacy of cognitive behavioural therapy based interventions in treating sexually abused children and adolescence is examined in this meta-analysis . Sexual abuse of minors is a serious issue with severe short and long-term consequences on physical and mental health. Previous reviews have shown cognitive behavioural therapy treatments to be effective in treating sexually abused children and adolescence. This meta-analysis adds latitude to this field of study by including more recent studies that have been excluded from earlier reviews. Methods: In all of the studies included all the participants were under 18, they have been sexually abused and they have received cognitive behavioural therapy treatment. Studies were researched through two different databases using different keywords and references of the previous meta-analyses were checked. 18 studies fitting the criteria were found. For each study one effect size, Cohen’s d, were calculated. In the meta-analysis random effects model were used and studies were weighted by variance. Heterogeneity of the studies was examined with Q-test and publication bias with Funnel plot and Fail -safe N-test. Results and conclusions: Cognitive behavioural therapy based interventions are effective. The average effect size was d=0.67 and it was statistically significant. The included studies were heterogeneous and affected by publication bias. The results support the use of these kinds of interventions in treating sexually abused minors.
-
(2016)Tavoitteet. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää, millainen vaikutus kognitiivisella stimulaatioterapialla (CST) on muistisairauksien kuntoutuksessa. CST on tutkimustietoon perustuva (evidence-based) kuntoutusmenetelmä, jonka on kehittänyt Spector tutkimusryhmineen (Spector, Orrell, Davies, & Woods, 2001). Muistisairaiden henkilöiden kuntoutukseen on tulevai-suudessa käytettävä yhä enemmän resursseja, sillä muistisairauksiin sairastuu jatkuvasti suurempi määrä ihmisiä vuosittain. Pelkästä lääkehoidosta ei ole saatu pysyviä tuloksia, joten myös lääkkeettömiä hoitoja tulisi edelleen kehittää. Erityisesti muistisairaille suunnattuja kuntoutusmuotoja ei toistaiseksi ole monia ja vielä harvemmilla on vahva tieteellinen näyttö taustallaan. Tämän tutki-muksen tutkimuskysymyksenä on: ”Millainen vaikutus kognitiivisella stimulaatioterapialla (CST) on muistisairauksien kuntoutuksessa?”. Menetelmät. Tämän tutkimuksen menetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Katsauksessa käy-tettiin tiedonlähteinä seuraavia tietokantoja: EBSCO, Medline ja Cochrane library. Haku-lausekkeena oli: ”cognitive stimulation therapy” AND (effects OR efficacy) AND (dementia OR Alz-heimer’s)”. Saatujen 56 hakutuloksen joukosta rajattiin abstraktin perusteella 32 tutkimusta lä-hempään tarkasteluun. Poissulkukriteereiden ja kaksoiskappaleiden poistamisen jälkeen tutkimuk-seen valittiin 6 artikkelia. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän katsaustutkimuksen perusteella CST on hyödyllinen muistisai-rauksien kuntoutuksessa. Kaikissa mukana olleissa tutkimuksessa löydettiin positiivinen vaikutus kognitiivisiin kykyihin. Osassa tutkimuksista löydettiin lisäksi vaikutus elämänlaatuun tai mieli-alaan. Positiivisia kognitiivisia vaikutuksia löydettiin erityisesti kielellisillä osa-alueilla, joten mene-telmä voisi olla soveltuva muistisairaiden kielellisen kuntoutuksen välineeksi. Menetelmästä tarvit-taisiin jatkossa vielä lisää tutkimuksia, joissa selvitettäisiin laajemmin vaikutuksia elämänlaatuun sekä myös menetelmän soveltuvuutta eri kulttuureissa. Myös tarkempaa analyysia kielellisistä vaikutuksista kaivattaisiin.
-
(2021)Tavoitteet. Kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointi ja todistaminen ovat perusta näyttöön perustuvalle puheterapialle. Koska kuntoutus on usein monialaista ja –tahoista, on tuloksia kuitenkin vaikea mitata, ja vaikuttavuutta mittaavia menetelmiä tarvitaan lisää. Experience Sampling –menetelmä on jäsennelty päiväkirjamenetelmä, jolla kerätään tutkittavan omia subjektiivisia kokemuksia itsearvioinnin muodossa ihmisen omasta toiminnasta, tunteista ja muista jokapäiväisen elämän osatekijöistä. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on selvittää miten Experience Sampling –menetelmää on aikaisemmissa tutkimuksissa käytetty, kuinka menetelmä soveltuu käyttäytymisen muutoksen arvioimiseen ja miten menetelmää voitaisiin hyödyntää puheterapian vaikuttavuuden arvioinnissa. Menetelmät. Tämän tutkielman menetelmä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Hakusanoina ja –lausekkeena käytettiin ((momentary assessment technique) OR (experience sampling method) OR (ecological momentary assessment) OR (ambulatory assessment) OR (event sampling) OR (beeber studies) OR (structured diary method) OR (intensive longitudinal assessment) OR (real-time data capture study)) AND (rehabilitation OR treatment OR therapy OR intervention OR enhance OR improv*) AND (effective* OR efficacy OR success) AND (assessment OR evaluation OR estimate). Aineistohaku suoritettiin helmikuussa 2021 Scopus ja Ebscohost –tietokannoista. Lopullinen aineisto sisälsi viisi vertaisarvioitua tutki-musartikkelia vuosilta 2012-2020. Aineisto analysoitiin laadullisesti soveltaen sisällönanalyysin keinoja. Tulokset ja johtopäätökset. Experience Sampling –menetelmää oli käytetty kuntoutuksen vai-kuttavuuden arviointiin sekä yksin että soveltaen osana interventiota. Saadut tulokset olivat luotettavia, kun menetelmän edut ja rajoitteet oli otettu huomioon tutkimusta tehdessä ja tuloksia analysoitaessa. Experience Sampling –menetelmä sopii suuntaa-antavasti myös logopediseen viitekehykseen tutkittaessa subjektiivisia kokemuksia.
-
(2019)The earlier studies have shown the Kiva Koulu –anti-bullying programme being efficient to reduce bullying at schools. Kiva Koulu –programme has studied quite a lot and it is quantitative research almost without exception. Kiva Koulu –the programme has effect widely in Finland and one has also been able to get a global interestingness. The core message of the Kiva koulu -programme is the fact that every one is responsible for the common welfare and every one can also affect it. In this the candidate's work I examine, Kiva Koulu –with help of the literature look which describes the effectiveness of the programme. I chose ten articles as a research material to answer a study question: What is Kiva Koulu like –effectiveness of the programme? I draw up the summaries of chosen articles and report the central results. Based on analysis Kiva Koulu –the programme proved to be efficient to reduce bullying. Kiva Koulu –the programme also increased the sosiokognitive skills of the pupils and the anti-bullying attitudes. Teachers have the important role as administrators of the Kiva Koulu -programme. The bullying is a multiform phenomenon and many points affect it. In the light of this study the Kiva Koulu –programme could be developed by increasing the follow-up system of bullying, the reporting and the social relations of community.
-
(2017)MDMA (3,4-methylenedioxymethamphetamine) was used as an adjunct to psychotherapy before recreational use of MDMA in the form of “ecstasy” led to its criminalization in the U.S. in 1985. However, MDMA has still been thought to have psychotherapeutically beneficial effects on socioemotional processing. Research into MDMA-assisted psychotherapy (MDMA-AP) for chronic, treatment-resistant post-traumatic stress disorder (PTSD) is moving into Phase III clinical trials in the U.S., and the approval of European Medicines Agency will also be sought. The purpose of this thesis was to assess the efficacy and psychological safety of MDMA-AP. Source material included, and was limited to, placebo-controlled & double-blind clinical (and experimental) studies of pure MDMA’s effects in humans, as well as follow-up and analysis studies based on them, from the last decade. The efficacy of MDMA-AP was found promising at least for chronic, treatment-resistant PTSD. However, MDMA-AP meetings that last for many hours do require, both from the therapists and the patients, more commitment and stamina than meetings of traditional length, and more research is needed on the role of therapists in MDMA-AP’s efficacy. Pure MDMA in a controlled setting was not found to have severe nor non-transient adverse psychological effects in the single doses (≤ 125 mg) used in the studies. Physiological effects were also mostly mild, transient, and highly predictable. The most considerable risks in participating in MDMA-AP treatment might be cardiovascular. MDMA-AP was not found to predispose the participants to problem use of illegal substances outside the research setting; rather, successful treatment protects from it.
-
(2019)Tavoitteet. Parkinsonin tauti on keskushermostoon ja erityisesti aivojen mustatumakkeeseen sekä dopamiiniratoihin vaikuttava etenevä sairaus. Se vaikuttaa laajasti motoriikkaan ja sitä myötä myös puheeseen ja ääneen. Jopa 90 % Parkinson-potilaista kokee erilaisia puheen ja äänen muutoksia, jotka heikentävät heidän sekä heidän läheistensä elämänlaatua. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tutkia Parkinsonin tautiin liittyvien puheen ja äänen muutosten puheterapeuttisia kuntoutusmuotoja sekä niiden vaikuttavuutta. Menetelmät. Tämän tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimusaineisto kerättiin kahta elektronisista tietokantaa apuna käyttäen, jotka olivat Ovid Medline ja PubMed. Käytetty hakulauseke oli Parkinson* AND speech AND voice AND (“speech therapy” OR ”language therapy” AND (efficacy OR effectiveness OR impact). Lopullinen tutkimusaineisto koostui kuudesta tieteellisestä, vertaisarvioidusta artikkelista. Tulokset ja johtopäätökset. Aineistosta nousi esille kolme erilaista tapaa kuntouttaa Parkinsonin taudin myötä ilmeneviä puheen ja äänen muutoksia. Ne olivat perinteinen Lee Silverman -ääniterapia, laulaminen ja tietokonevälitteinen etäkuntoutus. Etäkuntoutuksessa käytettiin kuntoutusmenetelmänä perinteisestä LSVT -ääniterapiasta johdettua pidemmälle aikavälille jakautuvaa LSVT X -ääniterapiamenetelmää. Tulokset vahvistivat aikaisempaa tutkimustietoa LSVT:n ja etäkuntoutuksen vaikuttavuudesta puheterapeuttisessa kuntoutuksessa Parkinsonin taudissa. Laulamistutkimusten osalta tulokset erosivat toisistaan, sillä vain toisessa niistä laulaminen osoittautui vaikuttavaksi kuntoutusmuodoksi.
-
(2023)Tavoitteet. Puheen dyspraksia on neurologinen lapsuuden puheen häiriö, jonka kolme pääpiir-rettä ovat puheliikkeiden epäjohdonmukaisuus, äännesiirtymien sekä äänteiden vääristymät ja epänormaali prosodia. Australiassa kehitetty ReST kuntoutusmenetelmä pureutuu puheen dys-praksian pääpiirteisiin käyttäen pohjanaan motorisen oppimisen teorioita. Aiemmat tutkimukset ovat antaneet positiivisia tuloksia ReST kuntoutusmenetelmän vaikuttavuudesta puheen dys-praksian kuntoutuksessa. ReST kuntoutusmenetelmän keskiössä on intensiivinen kuntoutusjak-so, sekä suuret epäsanojen toistomäärät. Kotona tapahtuvan eli kotikuntoutuksen avulla inten-siivisyys voidaan saavuttaa osallistuttamalla vanhempi mukaan kuntoutuksen toteuttamiseen. Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia ReST kuntoutusmenetelmän vaikuttavuutta puheen dyspraksiassa selvittämällä, miten ReST kuntoutusmenetelmä vaikuttaa puheen dyspraksiaan sekä mikä on kotikuntoutuksena toteutetun ReST kuntoutusmenetelmän vaikuttavuus. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tutkielman aineistohaussa käytettiin Medline sekä Psycinfo -tietokantoja ja aineistohaku suoritettiin tam-mikuun 2023 aikana. Hakulausekkeeksi muodostui (”childhood apraxia of speech” OR ”deve-lopmental apraxia of speech” OR ”developmental verbal dyspraxia”) AND (”ReST” OR ”Ra-pid syllable transition” OR ”TEMPO”). Tulosten tarkastelujen ja rajaamisen jälkeen tutkimusai-neistoksi valikoitui neljä artikkelia sekä maksumuurin takana ollut yksi artikkeli, jota pyydettiin tutkijalta itseltään. Artikkelit oli julkaistu vuosina 2015–2021. Tulokset ja johtopäätökset. Puheterapeutin toteuttama lähikuntoutus paransi tutkittavien tulok-sia kaikissa mitatuissa osa-alueissa tilastollisesti merkitsevästi verrattuna lähtötasoon nähden. Myös kotikuntoutuksena puheterapeutin toteuttama verkkovälitteinen etäkuntoutus oli vaikut-tavaa, joskin tavoitetut tulokset eivät kaikilla tutkittavista pysynyt kuntoutusjakson jälkeisissä mittauksissa. Sen sijaan vanhemman toteuttama kotikuntoutus paransi osalla tutkittavien tulok-sia lähtötasoon nähden vain tietyllä mitattavista osa-alueista ja yksi tutkittava ei hyötynyt kun-toutuksesta ollenkaan. Tutkielman tulosten perusteella ReST kuntoutusmenetelmän käyttö pu-heen dyspraksian kuntoutuksessa on vaikuttavaa, mutta kuntoutus tulee toteuttaa puhetera-peutin toimesta, ei vanhemman toteuttamana. Tutkimusta on aiheesta kuitenkin vielä vähän ja varsinkin ReST kuntoutusmenetelmän kääntäminen suomen kielelle sopivaksi ja sen vaikutta-vuuden tutkiminen olisi Suomen puheterapeuteille tärkeää.
-
(2021)Tavoitteet. Hyvät sosiaaliset taidot tarjoavat perustan toimivalle vuorovaikutukselle ja mah-dollistavat henkilökohtaisten tavoitteiden toteuttamisen toiset ihmiset samalla huomioiden. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että rikostaustaisten nuorten sosiaaliset taidot eivät ole kehittyneet kulttuurisesti hyväksytylle tasolle. Sosiaalisten taitojen kuntoutukseen on ole-massa useita eri menetelmiä, eikä kentällä ole toistaiseksi käytössä yhtä selkeää linjausta vaikuttavaksi todetusta kuntoutusmuodosta. Vaikuttavamman kuntoutuksen muodostamisek-si on tiedettävä, millaisia tekijöitä vaikuttaa rikollisen käyttäytymisen taustalla. Tämän kandi-daatintutkielman tavoitteena oli selvittää, millaisia rikostaustaisten nuorten sosiaaliset taidot ovat ja millaisia tuloksia on saatu näiden kuntoutuksella. Menetelmät. Kandidaatintutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Aineistohaku suoritettiin maaliskuussa 2021 Scopus-, Ebscohost- ja Web of Science -tietokannoista. Hakulauseke muodostettiin sosiaalisiin taitoihin ja rikostaustaisiin nuoriin viit-taavista termeistä. Artikkelien tuli olla englanninkielisiä ja vertaisarvioituja alkuperäisiä tutki-muksia, jotka vastasivat vähintään yhteen kandidaatintutkielman tutkimuskysymyksistä. Ha-kutuloksesta lopulliseen aineistoon valikoitui valintakriteereiden perusteella neljä artikkelia. Lisäksi aineistoon valikoitiin mukaan yksi artikkeli manuaalisella poiminnalla. Kandidaatintut-kielman lopullinen tutkimusaineisto koostui viidestä artikkelista, joita analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin rikostaustaisten nuor-ten sosiaalisia taitoja ja kuntoutuksen vaikuttavuutta niihin. Rikostaustaisilla nuorilla havaittiin esiintyvän heikkoja sosiaalisia taitoja. Kuntoutus näyttäytyi mahdollisuutena tukea, kehittää ja ylläpitää rikostaustaisten nuorten sosiaalisten taitojen tasoa. Rikostaustaisten nuorten sosi-aalisia taitoja tulisi arvioida ja mahdolliset sosiaalisten taitojen haasteet tulisi ottaa huomioon kuntoutuksessa.
-
(2016)Tavoitteet. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että verbaalisen apraksian kuntoutustutkimus on perustunut pitkälti tapausten kuvauksiin, eikä aiheesta ole tehty juurikaan korkean näytön kriteerit täyttävää tutkimustietoa. Kandidaatintutkielmani tavoitteena oli siis kartoittaa vaskulaa-risperäisen verbaalin apraksian kuntoutustutkimusten tilanne viimeisten vuosien ajalta. Kiinnos-tukseni kohteena oli tarkastella, minkälaisia menetelmiä häiriön kuntoutuksessa oli käytetty viime vuosina, josta myös muodostui tutkimuskysymykseni. Toinen tutkimuskysymykseni avulla pyrin selvittämään onko kuntoutustutkimuksissa kartoitettu pitkän aikajänteen (yli 6kk) vaikuttavuutta. Menetelmät. Käytin menetelmänäni kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, jonka toteutin artikkeliha-kuina kahdesta eri tietokannasta. Mukaanottokriteerini artikkeleiden rajaamiseen olivat lähinnä häiriön etiologiaan sekä kuntoutuksen kohdistamiseen liittyviä. Lopulliseksi aineistokseni muo-dostui kymmenen kuntoutustutkimusta. Tulokset ja johtopäätökset. Tuloksissa esiteltiin yhteensä seitsemän eri menetelmää, joista yksi oli kokonaan uusi kuntoutusmenetelmä. Lähestulkoon kaikkien menetelmien avulla saavutettiin hyviä kuntoutustuloksia ja vain yhdessä tutkimuksessa tulokset jäivät kovin vaatimattomiksi. Pitkän aikajänteen pysyvyyttä (6kk tai yli) oli tarkasteltu vain kahdessa eri tutkimuksessa. Mo-lemmissa tutkimuksissa kuitenkin kuntoutustulokset olivat säilyneet näinkin pitkän ajan jälkeen. Kuntoutus näyttää siis olevan hyödyllistä, mutta tutkittavien määrät olivat aineistossa hyvin pienet, joten tuloksiin tulee suhtautua varauksella.
-
(2016)Objectives. A video-delivered speech therapy is noted to be effective, but to achieve this its quality must be as good as in face-to-face settings. The purpose of this literature review was to determine whether video-delivered speech therapy is as effective as face-to-face speech therapy, and in addition consider other factors that affect telespeech. Methods. The first literature search was completed from the next databases: Academic Search Complete (EBSCO), ERIC (Proquest), MEDLINE (Ovid), MLA Intl Bibliography (EBSCO), Science Direct (Elsevier) and Scopus (Elsevier) using following search terms: "speech_therapy/speech-language_pathology+effect*/efficacy/outcome+telepractice/telespeech/telerehabilitation/telehealth/telemedicine". There were 486 results, and four research articles were selected out of these. After that a second search was completed from Google Scholar using terms telespeech+(aphasia/anomia/apraxia/dysarthria/dysphagia/language_impairment/stuttering/voice_disorders/articulation/stroke/effectiveness/efficacy/efficiency/adults). There were no relevant results. The material was formed using content analysis. Results. The interventions in this literature review were as effective in video-delivered speech therapy as in face-to-face speech therapy. There were some problems in audio and video quality, but telespeech saved time and costs. In addition participants who received video-delivered therapy were satisfied with it.
-
(2020)Tutkielmani käsittelee yliopistojen ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta ja yliopistojen tuottaman tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tutkielmassa tarkastellaan, miten yliopiston ja yhteiskunnan suhde on muotoutunut, millaisia tehtäviä yhteiskunta yliopistolle on asettanut ja miten yliopistojen tuottaman tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus toteutuu. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen aineiston muodostivat yliopistoja koskevat lakisäädökset ja yliopistouudistus sekä tutkijoiden kokemuksia tarkastelevat tutkimukset ja julkaisut. Aineisto kerättiin Helka- ja Doria- tietokannasta, akateemisista julkaisulehdistä sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ja valtiovarainministeriön sivustoista. Tutkimuksessa havaittiin, että yliopistojen tehtävä on muotoutunut yhdessä yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti. Teknologian nopea kehitys ja liike-elämän tulosohjauksen soveltaminen julkiseen hallintoon ovat asettaneet yliopistolle velvollisuuden osoittaa toimintansa yhteiskunnallisen hyödyn tiedon ja osaamisen tuottajana sekä innovaatioiden, taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tuottajina. Yliopistojen tehtävänä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja yliopistojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistäminen, joiden toteutuminen ilmenee yliopistojen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisissä strategisissa tavoitteissa ja niiden toimeenpanemisessa. Tutkimuksen vaikuttavuutta mitataan yliopiston soveltamien mittaristojen avulla, joiden tuloksista yliopisto on velvollinen raportoimaan ministeriölle rahoitusta vastaan. Yliopistojen tuloksia arvioivat mittarit on koettu riittämättömiksi mittaamaan tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja yhtäaikaisesti huomioimaan tieteenalojen välisiä eroja. Yliopiston tutkijat kokevat yhteiskunnallisen vaikuttamisen velvollisuutenaan sekä sisäisen motivaation ylläpitäjänä yhdessä henkilökohtaisen kiinnostuksen kanssa. Kuitenkin yliopiston hallinnon harjoittama tulosohjaus, rahoituksen kilpailutus ja määrälliseen julkaisuun perustuva arviointi tuottavat ylimääräisiä paineita. Yliopistoille toivotaan hallinnollisia uudistuksia, jotka kannustaisivat luovuuteen ja sisäiseen motivaatioon.
Now showing items 1-14 of 14