Browsing by Subject "vammaisuus"

Viime vuosina on kiinnitetty huomiota jokaisen lapsen ja nuoren yhdenvertaiseen mahdollisuuteen osallistua vapaa-ajan liikuntaan. Aiempi tutkimus osoittaa, että yhdenvertaisuutta ei ole kuitenkaan onnistuttu toteuttamaan. Tässä kandidaatin tutkielmassa tarkastelen erityistä tukea tarvitsevaksi määriteltyjen ja/tai vammaisten lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tarkoituksena on systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin tutkia, millaisia esteitä yhteiskunta asettaa näiden lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuudelle sekä millaisia mahdollisuuksia soveltava liikunta voi tarjota heidän liikunta-aktiivisuutensa tukemiseen. Tutkimuskysymykseni ovat 1) Minkälaisia esteitä yhteiskunta asettaa erityistä tukea tarvitsevaksi määriteltyjen ja/tai vammaisten lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuudelle ja 2) Millä tavoin erityistä tukea tarvitsevaksi määriteltyjen ja/vammaisten lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuutta voidaan tukea soveltavan liikunnan keinoin? Tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto muodostui kymmenestä (10) vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista. Tutkimusartikkelit valittiin systemaattisia sisäänotto- ja poissulkukriteereitä käyttäen. Aineisto analysoitiin teorialähtöistä sisällönanalyysia käyttäen. Aineisto luokiteltiin ja analysoitiin suhteessa tutkimuskysymyksiin ja tutkielman teoreettiseen viitekehykseen. Tulosten mukaan erityistä tukea tarvitsevaksi määritellyt ja/tai vammaiset lapset ja nuoret kohtaavat yhteiskunnan asettamia vapaa-ajan liikuntaan liittyviä esteitä, joita muut lapset ja nuoret eivät kohtaa. Jaoin nämä esteet neljään teemaan, jotka olivat vähäiset mahdollisuudet, saavutettavuus, muut ihmiset ja sosiaaliset esteet. Tulosten perusteella soveltava liikunta voi tarjota keinoja erityistä tukea tarvitsevaksi määriteltyjen ja/tai vammaisten lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuutta. Soveltava liikunta voi hyvin toteutettuna tarjota lapsen tai nuoren valmiuksiin mukautettua ja mielekästä liikuntatoimintaa ja näin tukea positiivisen liikuntasuhteen muodostumista.

Different definitions of disability effect the individual and his/her position in society significantly. That is why it is important to study those definitions also in special education.This study used the method of systematic literary review. Six articles were found using systematic review process. The articles were from psychology, education and disability studies journals. Those six articles discussed the definitions of disability and the influence of these definitions on an individual. The results of this literary review suggest that disability is defined medically, as socially created or as socially constructed. Some ethic and legal point of views were also brought out. However, the different ways to define disability were not uniform, naming the same phenomenons differently and emphasizing different aspects of them. Special education defined disability in school context and different definitions lead to either support paradigm or rehabilitation paradigm. All in all, the definitions were considered to lead to a need to heal the individual, change the society or change the attitudes of people.

Tutkimuksen tavoitteena on kuvata minkälaisia näkyvän erilaisuuden representaatioita erilaisuutta käsittelevissä lasten kuvakirjoissa esiintyy. Aiemmat, vammaisuuden representaatioon keskittyneet tutkimukset ovat osoittaneet, että sen käsittely lapsille tuotetussa materiaalissa on edistynyt hitaasti (Blaska, 2004), ja että vammaisten lasten representaatioon liittyy usein sankaritarina rajoitteiden kompensoijana, tai vammaisen lapsen esittäminen tragedian kohdanneena, passiivisena hahmona (Monoyioun ja Symeonidoun 2015, s. 3). Tutkimuksessa tarkastellaan valituissa kuvakirjoissa esiintyviä representaatioiden teemoja ja pyritään sijoittamaan ne laajempaan, yhteiskunnallisia valtarakenteita sisältävään kontekstiin käyttäen apuna Foucault’n käsitteitä vallan ja tiedon teoriasta. Tutkin aihetta sosio-konstruktivistisen kulttuurintutkimuksen näkökulmasta. Tekstiä analysoidaan laadullista, aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen, ja kuvia analysoidaan semioottista teoriaa apuna käyttäen. Analyysissa on mukana myös teoriaohjaavaa otetta. Tutkimusaineisto koostuu neljästä kirjasta, jotka valittiin aineistoksi Lastenkirjainstituutin Onnet- hakupalvelua hyödyntäen. Kirjat ovat suomenkielisiä ja Suomessa vuosina 2016–2022 painettuja teoksia. Muita rajaavia tekijöitä ovat esimerkiksi kirjan luokittelu erilaisuutta käsitteleväksi, näkyvän erilaisuuden määritys vammasta, sairaudesta tai muusta tilasta aiheutuneeksi ominaisuudeksi, näkyvää erilaisuutta omaavan hahmon rooli kirjassa, sekä hahmon esittäminen ihmisenä. Kirjoja analysoitiin enimmäkseen 2023 talvella sekä vuoden 2024 talven ja kevään aikana. Tutkimuksen aineistosta muodostuu kuva siitä, miten näkyvää erilaisuutta omaavat hahmot tuodaan esiin kirjoissa. Näkyvä erilaisuus määrittää hahmoja ja heidän haasteitaan elämässä. Aineistosta löytyy kolme representaation teemaa: näkyvästi erilaisten hahmojen toimijuus rakentuu osaksi vastareaktiona yhteiskunnan ja ympäristön sopeutumattomuudelle, näkyvästi erilaisten hahmojen toimijuudesta syntyneet sopeutumisstrategiat rakentuvat olemassa olevien valtarakenteiden ympärille sekä, näkyvästi erilaiset hahmot kokevat tarinassaan sosiaalisen metamorfoosin erilaisuuden ongelmallisuudesta sen hyväksymiseen. Tuloksista voi havaita näkyvää erilaisuutta edustavan hahmon sijoittumisen marginaaliin suhteessa valtaväestöön. Lisäksi tuloksista nousee esiin näkyvän erilaisuuden näkeminen ongelmana. Näkyvän erilaisuuden hahmoilla on kuitenkin oma toimijuutensa, jonka avulla pyritään ratkaisemaan eteen tulevia haasteita tai ongelmia omien kykyjen mukaisesti. Osaltaan hahmojen omasta toimijuudesta nousseet valtarakenteisiin kohdistuneet sopeutumisstrategiat kuitenkin vahvistivat alisteista asemaa ja valtaväestön oikeutta määrittää, kuka on hyväksytty osa yhteiskuntaa, ja millä ehdoin.