Browsing by Subject "vanhemmuus"

Tutkimuksissa on osoitettu osan perheistä jäävän osittain ilman yhteiskuntamme tukea, sillä perheet ovat monimuotoistuneet ja perheen määrittely laahaa perässä. Yksi näistä perhemuodoista on apilaperheet, jotka on perustettu suunnitelmallisesti kahden tai useamman vanhemman kesken. Kaikkien apilaperheen vanhempien välillä ei ole parisuhdetta. Apilaperheissä on biologista, juridista ja / tai sosiaalista vanhemmuutta, lisäksi lapsella voi olla useampi kuin kaksi huoltajaa. Lapsen hoiva ja kasvattaminen perustuu jaettuun vanhemmuuteen mahdollisen puolison sekä eri kotitalouksissa elävien lapsen vanhempien kanssa. Tässä kandidaatin tutkielmassa tarkasteltiin apilaperheiden vanhemmuuden rooleja sekä vanhemmuuden jakamista perheen muiden vanhempien kanssa. Tutkimuksessa avataan apilaperheiden vanhemmuuden moninaisuutta ja vanhempien yhdenvertaisuutta. Eri perhemuodon tunnetuksi tekeminen on merkittävää, jotta perheet saavat tarvitsemansa hyväksynnän ja tuen. Tutkimusaineisto kerättiin verkkokyselylomakkeella ja se sisälsi 13 avointa kysymystä. Tutkimusaineisto koostui kaksi-, kolmi- ja neliapilaperheiden vanhempien vastauksista. Vastaajia oli yhteensä seitsemän, joista kuusi määritteli itsensä äidiksi ja yksi isäksi. Perheissä oli yhdestä kolmeen lasta. Tutkimus tehtiin laadullisin tutkimusmenetelmin ja tutkimusaineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Apilaperheen vanhempien kuvaillessa vanhemmuutta, he kertovat vanhemman asemasta lapseen, perheen asumisratkaisuista ja vanhemmuuden osallisuudesta. Apilaperheissä vanhempien juridiset oikeudet lapsiin oli ratkaistu perheissä eri tavoin. Yhteistä perheille oli, että juridisella vanhemmalla on myös lapsen huoltajuus. Biologiset äidit olivat kaikissa perheissä myös juridisia vanhempia, mutta ei-biologisten vanhempien ja biologisten isien oikeudelliset asemat vaihtelivat. Kaikissa apilaperheissä jaettiin vanhemmuutta toisen tai useamman vanhemman kanssa ja kaikki perheiden vanhemmat osallistuivat jollain tasolla lapsen elämään. Vanhemmuuden jakautuminen vaihteli perhekohtaisesti. Kaikki vanhemmat eivät ole tyytyväisiä perhettä koskevaan lainsäädäntöön tai vanhemmuuden jakautumiseen perheessään. Biologisen äidin suhde lapseen on joustamattomampi biologisen isään ja ei-biologiseen vanhempaan verrattuna. Suomen perhepolitiikka ja -palveluja tulisi vielä kehittää, jotta ne kohtaavat myös apilaperheiden tarpeisiin.

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tutkijoiden käsityksiä erityis-herkkyydestä ja tutkijoiden antamia selitysmalleja ja merkityksiä erityisherkkyydelle tutkimusmaailmassa. Tutkimuksen kysymyksenasettelu syntyi lähtökohdasta, jossa erityisherkkyys käsitettiin populaarikulttuurisena ilmiönä, jonka tarkempi tutkimuk-sellinen perusta tai teoreettinen lähtökohta ei ole aiempien tutkimusten perusteella vielä muotoutunut. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että erityisherkkyystutkimusta tarvitaan erityisherkkyyden erottelemiseksi muista piirteistä ja erityisherkkyyden tutkimuksellisen perustan sekä teoreettisen mallin selvittämiseksi. Tutkimuksen teo-reettinen viitekehys muodostuu sosiokonstruktionistisesta näkökulmasta, joka mah-dollistaa tutkimuksessa tutkijoiden käsitysten tarkastelun monipuolisesti: miten tutki-jat ylläpitävät käsitettä tutkimuksessa, miten tutkijat perustelevat termin osana tutki-muksessaan ja millainen tutkimuksellinen perusta erityisherkkyydellä on. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja aineistoksi valikoitui viisi englanninkielistä tieteellistä vertaisarvioitua artikkelia. Aineistoa analysoitiin tutki-muskysymysten ja teorian ohjaamana. Tutkimuksessa käytettiin taulukkokuvioita mahdollistamaan aineiston pääteemojen tarkastelemisen. Tutkimuskysymykset oli-vat: Mitä selitysmalleja ja ilmenemismuotoja on erityisherkkyydellä vanhemmuuden ja kasvatuksen tutkimuksissa? Millä tavoin tutkijat käyttävät Aronin käsitettä erityis-herkkyydestä ja millaisia merkityksiä tutkijat antavat erityisherkkyys-käsitteelle so-siokonstruktionisesta näkökulmasta? Tulokset ja johtopäätökset. Tuloksista selvisi, että erityisherkkyystutkimusta tarvi-taan lisää vanhemmuuden ja kasvatuksen näkökulmasta, erityisherkkyyden erotte-lemiseksi muista piirteistä sekä erityisherkkyyden tutkimuksellisen perustan tarken-tamiseksi. Tutkijat antoivat erityisherkkyydelle merkityksiä ja selitysmalleja ylläpitä-mällä termiä tutkimuksessa perustelemalla erityisherkkyyden käyttämistä Aronin ja kollegoiden aiempiin tutkimuksiin, mittaristoon, piirteen erityisyyteen ja uuden termin piirteen mekanismien selvittämiseen pohjaten. Eri tieteenalojen näkökulmien tuomi-nen erityisherkkyystutkimukseen tulevaisuudessa mahdollisesti laajentaisi erityis-herkkyyden teoreettista mallia ja erottelisi erityisherkkyyden muista lähellä olevista piirteistä tai lähikäsitteistä.

Tutkielman tarkoitus on tuoda näkyväksi neuropsykiatrisia ominaisuuksia omaavien lasten huoltajien kokemuksia varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta sekä vuorovaikutuksesta henkilöstön kanssa. Tutkielmassa käsitellään huoltajien kokemuksia vanhemmuudesta tukenaan varhaiskasvatuksen tai esiopetuksen henkilöstö. Kiinnostuksen kohteena ovat vuorovaikutus varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstön ja huoltajan välillä, sekä henkilöstön rooli neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavien lasten perheiden tukemisessa. Lisäksi tutkielmassa käsitellään neuropsykiatrisia ominaisuuksia omaavien lasten saamaa tukea varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Tutkielma on toteutettu E-lomakkeelle luodulla kyselyllä. Kysely jaettiin Facebookin neuropsykiatrisia ominaisuuksia omaavien lasten huoltajille suunnatussa vertaistukiryhmässä. Kyselyyn vastasi seitsemän henkilöä, joista kuuden henkilön antamat vastaukset päätyivät analyysin kohteeksi. Aineisto on käsitelty laadullisin menetelmin analysoimalla tulokset temaattisesti. Huoltajat kokivat vuorovaikutuksen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstön kanssa pääasiassa laadullisesti hyvänä. Vuorovaikutukseen negatiivisesti liitettyjä tekijöitä olivat erityisesti kiire ja poissaolot. Positiivisesti vuorovaikutukseen koettiin vaikuttavan avoimuus sekä luottamuksellinen suhde huoltajan ja henkilöstön välillä. Huoltajat eivät kokeneet saaneensa riittävästi tukea vanhemmuuteen. Tulokset osoittivat huoltajien korostavan ammattilaisen tarjoaman tuen lisäksi erityisesti vertaistuen merkitystä vanhemmuuden tukemisessa.

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, millä tavoin opetusalan ammattilehdessä puhutaan kasvatusvastuusta, vanhemmuudesta ja kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet määrittävät koululle opetustehtävän lisäksi kasvatustehtävän, mutta julkisessa keskustelussa on esitetty syytöksiä vanhempien heikentyneestä kasvatusotteesta. Kasvatusvastuun rajat ovat epäselvät. Tässä tutkimuksessa selvitettiin diskurssianalyysin keinoin, kuinka näitä rajoja määritellään kasvatuksen ammattilaisten keskuudessa. Tutkimuksen aineisto kerättiin Opetusalan Ammattijärjestön (OAJ) ammatti- ja järjestölehdestä Opettajasta. Kaikki OAJ:n jäsenet saavat lehden jäsenetuna, minkä vuoksi lehden kirjoitukset antoivat todenmukaisen kuvan kasvatuksen ammattilaisten välillä käydystä keskustelusta. Lukuvuonna 2016–2017 ilmestyneet lehdet kuvasivat ajankohtaisesti elokuussa 2016 perusopetuksessa käyttöönotetun opetussuunnitelman vaikutuksia. Tutkimuksessa muodostettiin oppilaan kokonaisvaltaisen tukemisen diskurssi, opettajan rajallisten resurssien diskurssi ja yhteistyön diskurssi. Oppilaan kokonaisvaltaisen tukemisen diskurssi esiintyi aineistossa hallitsevana. Tutkimuksen perusteella koulu ottaa paljon vastuuta lapsen kasvatuksesta ja kokee sen olennaiseksi osaksi tehtäviään. Opettajan työ koetaan kuitenkin raskaaksi. Taloudelliset säästöpaineet, kiire ja vastuu oppilaista kuormittavat. Vanhemmuutta tuetaan paikoin, mutta päällimmäisenä kotitausta näyttäytyy eriarvoistavana tekijänä ja vanhemmuus heikohkona. Yhteistyö koetaan tärkeäksi, mutta sen määrässä ja toimintamuodoissa on vaihtelua.

Callous-unemotional (CU) traits (e.g. of lack of guilt, empathy and shallow affect) has shown to predict persistent antisocial behaviours and severe psychosocial disruptions. This review sought to examine the aetiological factors underlying the CU traits and whether CU traits can be prevented and treated. Research to date suggests that CU traits are developed in the interaction of genetic and environmental factors. Especially parenting factors, such as parental warmth and sensitivity has shown a great effect on protecting from development of CU traits and parent training interventions has shown a great potential in decreasing CU traits in children and adolescents. However, intervention outcome research to date has been very limited. In addition, recent studies have mainly examined the outcomes of interventions initially intended for treatment of conduct disorder: there is not many empirically tested interventions specifically developed for treatment of CU traits. Also, it remains unclear whether the effects of the interventions are persistent in the long run, is there any difference in the treatment of children of different age and how effective the interventions are on the children with a great genetic vulnerability. There is critical need for more research to enable more effective and valid interventions to be developed.

Preterm children (born before 37 completed weeks of pregnancy) have been shown to have a risk of behavioral and emotional problems. These can occur as a withdrawal, social problems, general anxiety and problems in attention and self-regulation. Preterm birth is a stressful and often unexpected challenge for parents, and it affects to parenting. This thesis examines parenting and early interaction after preterm birth, and their associations with preterm children’s behavioral and emotional problems. Studies shows that parents of preterm children have more mental health problems and stress. Mothers of preterm children seem to be more directive, active, controlling, overstimulating and intrusive. Preterm children are more passive, inattentive and withdrawn, less responsive and display more emotional negativity. Attachment relationships between preterm children and their parents have been shown to be mainly similar than those of full-term children and their parents. Differences in the quality of attachment have mainly been noticed when preterm children in risk groups, for example children with also other neurological risk factors, and their parents have been examined. Parenting is essential for children’s development and psychological well-being, and it is important to understand its role for preterm children in particular. There are little studies about the importance of parenting to preterm children’s behavioral and emotional problems. These studies indicate that parents’ affectiveness, sensitivity, intrusiveness, control, and dyadic synchrony, may affect to children’s behavioral and emotional problems, for example in their anxiety, withdrawn and inhibited behaviors, social competence and self-regulation skills. Studying the subject is important because of preterm births’ effects on parenting and because the special characteristics of preterm children’s development, maturation and early interaction, may restrict possibility to applying general research about parenting to preterm children and their parents. More research is needed to gain wider and more detailed understanding, but based on the current research, it is recommended to support parents’ psychological well-being and the development of a sensitive parent-child relationship after a preterm birth.

Goal. Lack of exposure to the Finnish language is a common problem for Finnish-speaking children living in the United States. These children having Finnish as their mother tongue, have to grow without a comprehensive exposure to Finnish. They also belong to a minority language group. To maintain and improve Finnish, children should have a need to use their language and opportunities to gain exposure to it. Often Finnish ends up being the weaker language and parents find keeping its level up difficult. The goal of this research is to find the challenges Finnish speaking parents are facing when maintaining or developing Finnish language in the U.S. In addition to this I will look into the reasons behind this and practical solutions to these problems. Methods. This research is a qualitative case study. The data consists of 17 answers for the questionnaire survey. The questionnaire survey was done during the summer of 2016. The respondents were Finnish speaking parents, living in the U.S., whose children are / were the age of 6 or below during their stay. The respondents’ spouse’s mother tongue was not taken into account during the analysis. The data of the study was analyzed through content analysis methods. Results and conclusion. The research shows that the biggest challenges for the parents in maintaining their children’s ability to speak Finnish was largely focused on their need to use Finnish, a lack of varied exposure, quality of language, availability of native speech therapy services, and the problems focusing on language characteristics. The parents made sure to attempt to maintain the children’s Finnish language and their children’s choice was to primarily use English. According to the data, the challenges the parents face are varied and depend commonly on what kind of Finnish language exposure the children have a chance to live in, and what kind of standards the parents have for maintaining the children’s mother tongue. The higher the parents’ standards are in maintaining their children’s level of Finnish language, the more they are willing to work even when they are facing problems with their children’s mother tongue.

The aim of this study is to clarify parents opinion about involvement and their own role of participation in their children’s music hobby. The research problems are how parents feel they are involved in their children’s music hobby and how they describe their own role in it. Participation as a subject is current and highly discussed topic in our modern society. Participation of children and parents have also been taking attention in education. Studies have shown that parents participation and involvement has a big impact on children’s development and learning. There are many researches about children's participation but not much about parents involvement. Hobbies have also taken bigger roles in children's education in our modern society and children are put more into different hobbies. In this study, the hobby is limited to music only because many researchers have stated that music hobby can have a significant impact on children's cognitive development. The study material was collected by interviewing parents with children who play music. There were five interviewees and they were selected by chance. The children of the interviewees were elementary school age and they all played at least one instrument. The interviews were conducted as a theme interview. All the interviews were recorded and transcripted. The material has been analyzed by theory-driven content analysis. The material has been themed, typified, grouped and reduced. The study results show differences but also similarities in parents view of their own participation and involvement in general. Music as a hobby is seen as good and parents try to encourage their children in their hobby. However the amount of parents participation varies. Many feel that they can have an impact on their children's hobby, but some also feel that their participation has no effect on their children. It can also be assumed that parents own musical background has an influence on their opinions about the subject. This study raises parents' views and opinions and these study results can help promote the cooperation between children, parents and teachers.