Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "voimavarat"

Sort by: Order: Results:

  • Alanko, Pinja (2023)
    Tämän tutkielman tavoitteena on nivoa yhteen koronapandemian vuoksi etäopiskeluun siirtymisen negatiiviset sekä positiiviset vaikutukset opiskelijoiden hyvinvointiin ja voimavaroihin. Lisäksi tavoitteena on löytää ne asiat ja tekijät, mitkä vaikuttivat hyvinvointiin ja voimavaroihin etäopetuksessa. Kandidaatin tutkielma on systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jossa systemaattisesti haetuista artikkeleista pyrittiin muodostamaan kokonaisuus etäopetuksen mukana tuomista vaikutuksista opiskelijoiden hyvinvointiin ja voimavaroihin. Artikkeleiksi valikoitui kahdeksan kvantitatiivista tutkimusta, jotka kaikki koskettivat suomalaisia korkeakouluopiskelijoita. Tutkimuksissa oli myös muita maita, mutta ainoastaan Suomea koskettavaa dataa hyödynnettiin tähän katsaukseen. Aineisto kerättiin kolmesta tietokannasta, joita oli Pro Quest University of Helsinki, EBSCOhost sekä Web of sciences. Haut tietokantoihin erosivat hiukan toisistaan, koska samat hakusanat eivät tuottaneet tuloksia kaikissa hakukannoissa. Aineiston analysoinnissa menetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Osa opiskelijoista koki etäopetukseen siirtymisen kuormittavana, koska se toi mukanaan uusia haasteita ja ongelmia, eikä opiskelijoilla ollut tarvittavia taitoja kohdata uusi opiskelutapa, jolloin voimavarat koettiin riittämättömiksi. Opiskelijat kohtasivat vaikeuksia ajanhallinnassa, kommunikoinnissa opiskelijoiden sekä opettajien kanssa, keskittymisessä sekä opiskeluympäristön kasaan saamisen kanssa. Näiden nähtiin vaikuttavan opiskelijoiden hyvinvointiin ja voimavaroihin kielteisesti, lisäten esimerkiksi stressiä. Yhteisöllisyyden puutteella nähtiin olevan negatiivisia vaikutuksia. Yhteisöllisyyden tunne on yksi psykologisista perustarpeista, joiden tyydyttymisen nähdään edistävän sisäistä motivaatiota opintoja kohtaan, millä on vuorostaan positiivisia vaikutuksia opiskelijoiden hyvinvointiin ja voimavaroihin. Osa opiskelijoista kuitenkin koki etäopetuksen toimivana ratkaisuna, sillä heidän opiskelunsa sujuivat, opintojen joustavuus oli palkitsevaa sekä aikaa säästyi, kun ei tarvinnut matkustaa kampukselle.
  • Sivuranta, Säde (2023)
    Kandidaatintutkielmani tavoitteena oli koostaa laadullisen tutkimuksen keinoin tietoa johtajien työhy- vinvoinnista. Tarkastelen, miten johtajat ymmärtävät työhyvinvoinnin sekä siihen liittyvät tekijät ja millaisilla asioilla he voivat vaikuttaa omaan työhyvinvointiinsa. Johtajien työhyvinvoinnin tarkastelu on yleistyvä ja ajankohtainen aihe. Johtajat kokevat jatkuvasti uusia paineita ja muutoksia työssään, joten huoli työhyvinvoinnista kasvaa. Teoreettinen taustani koostuu johtamiseen, johtajien työhyvin- vointiin sekä työhyvinvointiin liittyvistä teemoista, eli motivaatiosta, stressistä sekä palautumisesta. Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä johtajien omia kokemuksia työhyvinvointiin vaikuttavista seikoista. Aiheeni valikoitui oman kiinnostuksen sekä aiheen ajankohtaisuuden perusteella. Aineistoni koostui e-lomakkeella tehdystä kyselystä neljälle suomalaiselle johtajalle Toteutin tutki- mukseni laadullisena kyselytutkimuksena. Keräsin aineiston helmikuun puolessa välissä ja johtajilla oli viikko aikaa vastata kyselyyn. Kyselyssä teemoittelin kysymykset. Teemat vastasivat tutkimusky- symyksiäni, joilla haettiin ymmärrystä siihen, miten johtajat ymmärtävät työhyvinvoinnin ja miten he voivat itse ylläpitää ja kehittää sitä. Aineiston analysoin sisällönanalyysillä. Tulosten käsittelyn jäsen- telin tutkimuskysymysten suuntaisesti ja kokosin aineistosta nousseet pääteemat taulukoihin. Päätee- mojen alle kokosin teemaan liittyviä pienempiä havaintoja aineistosta. Tulosten mukaan tutkimukseen osallistuneilla suomalaisilla johtajilla on hyvin samantyylinen ymmärrys työhyvinvoinnista. Johtajien mielestä työhyvinvointiin kuuluvat peruspilarit, kuten fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi sekä oikeanlaiset tavat palautua. Muun muassa johtajien palautumiskeinot yhtenevät vahvasti ja vastauksissa korostuu työstä irtautumisen tärkeys. Kuitenkin myös erilaisuuksia löytyi. Johtajat kokevat hyvin samanlaisia voimavaroja elämässään, joista suurimpina korostuivat vapaa-ajan voimavarat. Suomalaisille johtajille rentoutuminen ja oma aika ovat tärkeitä seikkoja työhyvinvoinnin kannalta. Johtajan työ koetaan haastavana, mutta se myös ylläpitää johtajien motivaatiota. Johtajat korostavat työhyvinvoinnissa muun muassa roolien selkeyttä, motivaatiota, voimavaroja sekä palautumista.
  • Lindell, Annika (2021)
    Tässä tutkielmassa tutkitaan luokanopettajaopiskelijoiden sekä varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden kokemuksia opintojen kuormittavuudesta sekä tästä koetusta kuormittuneisuudesta selviämistä. Kuormittuneisuus on iso osa opiskelijan arkea ja mahdollinen syy siihen, että opiskelija ei valmistu korkeakoulusta lainkaan. Joka kymmenes opiskelija kokee opiskelu-uupumusta opintojensa aikana ja kuormittuneisuutta voidaan pitää uupumuksen esiasteena. Kasvatustieteellisillä opiskelualoilla opiskelu-uupumus on yleisempää kuin esimerkiksi lääketieteellisillä opiskelualoilla. Opiskelijan elämää saattaa kuormittaa myös monet muut asiat elämässä, ei ainoastaan opinnot. Tutkielmassa selvitetään, mikä opettajaopiskelijoita kuormittaa ja miten tämä koettu kuormittuneisuus ilmenee sekä opettajaopiskelijoiden omia keinoja selvitä opintojensa kuormittavuudesta. Lisäksi tutkittavana on, eroaako kuormittuneisuudesta selviäminen luokanopettajaopiskelijoiden ja varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden välillä. Tutkimukseen osallistui Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijat ja varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijat vastaamalla E-lomake-palvelussa täytettävään kyselyyn. Vastaaminen oli vapaaehtoista ja vastausaikaa oli kaksi viikkoa. Vastauksia tuli yhteensä 18, jotka kaikki otettiin mukaan tutkimukseen. Aineistoa analysointiin sisällönanalyysillä ja sisällöllisten luokittelujen avulla. Tutkielmassa tulee ilmi, että opettajaopiskelijat pääsääntöisesti selviävät kokemastaan kuormittuneisuudesta eikä ulkopuoliselle ammattiavulle ole ollut juurikaan tarvetta tässä tapauksessa. Opettajaopiskelijat saavat voimavaroja muun muassa liikunnasta sekä muusta vapaa-ajan toiminnasta sekä perheeltään ja ystäviltään. Sosiaaliset suhteet saattavat kuitenkin olla myös osasyy kuormittuneisuuteen. Lisäksi kuormittavana pidettiin eniten opetusharjoitteluja sekä pro gradua tai kandidaatin tutkielmaa. Kuormittuneisuus aiheuttaa opettajaopiskelijoille väsymystä, stressiä sekä ahdistuneisuutta. Voimavarakeinot eivät eronneet lainkaan luokanopettajaopiskelijoiden ja varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden välillä. Tutkielma antaa tietoa siitä, mikä opettajaopiskelijoita kuormittaa ja millä keinoin he siitä selviävät.
  • Haatainen, Ida (2019)
    This study is a descriptive literature review. In this thesis work I researched factors that affect an individual’s development and future planning. My goal was to find out how to offer equal opportunities for adolescents in discovering their potential and finding their place in society. My research questions were: 1. What are the factors affecting the adolescents’ perceptions of themselves and the opportunities they see? 2. How can school support the development of adolescents so that they can recognize their own potential? 3. How to make successful transitions from school to working life? My main sources were the textbooks used in the Faculty of Educational Sciences. Main theories used were positive psychology, character strengths, mindsets, temperament and personality. To gain insight into Finnish adolescents’ education choices and the success of those choices I used several sources, like for example the tool We foundation and The National Institute for Health and Welfare have developed about the dynamics of exclusion from the Kohortti87- material. I also used the Youth Barometer 2017 and the publication of Finland’s Ministry of Economic Affairs and Employment on NEET (not in education, employment or training) youth as sources. My results show that inborn traits determine the way individuals react in different situations. It is critical how the environment responses to those traits and reactions. (Keltikangas-Järvinen, 2004, s. 36–108). Everybody has their own character strengths and when adolescents find theirs it will help them raise their self-esteem and plan for their future. One of the significant development tasks of adolescence is planning an educational path. Environment can greatly influence adolescents since they are still processing their beliefs about themselves. With positive and warm encouragement from teachers and parents, even the hardest experiences can turn into psychological resources by increasing growth mindset, resilience and competence. Self-knowledge helps young people to discern their possibilities and make conclusions about whether they are suited for different careers. When adolescents find the right career that supports their traits and strengths, it will make work feel more valuable and decreases the risk of exclusion (Hotulainen, Lappalainen & Sointu, 2014, s. 269; Seligman, 2008, s. 27).
  • Lindfors, Laura (2017)
    Exhaustion is a growing phenomenon because of accelerating work life. Particularly students live in the middle of pressure from society – they should graduate as soon as possible, but at the same time they have to survive economically. The exhaustion is alarming effect from the perspective of well-being. Usually exhaustion occurs cynical attitude, decreased self-esteem and insurmountable fatique. This study examines that, what kind of exhaustion is in university students life, why they deal with it and how they recovery from exhaustion. This is a qualitative study and the data is collected from three young educationalist. The criteria for informants was experience of exhaustion, age (under 27 years) and university studies. The data was collected by theme interview and analysis method was content analysis method. The study found that exhaustion arises from the conflict of individual, external and life situation factors. Exhaustion associated with emotional and physical symptoms. Recovery process from exhaustion is gradual and it demands aware changes to life habits. Also the experience of coherence was found as an integral.