Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "vuorovaikutuksen laatu"

Sort by: Order: Results:

  • Sensitiivisen vuorovaikutuksen ja sen laadun merkitys alle kolmivuotiaiden lasten varhaiskasvatusryhmissä 
    Ratinen, Nina (2024)
    Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälainen merkitys sensitiivisellä vuorovaikutuksella on alle kolmivuotiaan lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen kannalta, ja mitkä tekijät vaikuttavat sensitiivisen vuorovaikutuksen laatuun. Tavoitteena oli kuvata, ajankohtaistaa ja tiivistää aiempaa tieteellistä tutkimustietoa. Sensitiivisyydellä tarkoitetaan herkkyyttä tavoittaa toisen tunne ja kokemus sekä taito mukauttaa omaa toimintaansa suhteessa tähän tietoon. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että sensitiivisellä vuorovaikutuksella on suuri merkitys lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen, koska alle kolmevuotiaat lapset kommunikoivat puheen puuttuessa, ilmein ja elein. Tällöin se on avainasemassa lapsen tarpeiden huomioimisessa. Tämä tutkimus toteutettiin kuvailevana narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto muodostui viidestä tieteellisesti vertaisarvioidusta julkaisusta, jotka analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Artikkelit oli julkaistu vuosina 2014–2022. Tutkimuksissa tuotiin ilmi se, kuinka tärkeää sensitiivinen vuorovaikutus on lapsen oppimiselle, kasvulle ja kehitykselle. Alle kolmivuotiaat lapset oppivat koko ajan uusia asioita ja se, että aikuinen on sensitiivisesti läsnä, vaikuttaa suurilta osin myös lapsen turvallisuuden tunteeseen ja lapsi oppii parhaiten turvalliseksi koetussa ympäristössä. Lisäksi sensitiivinen vuorovaikutus on yhteydessä lapsen vuorovaikutustaitojen sekä kielen ja empatiakyvyn kehittymiseen. Sensitiivisen vuorovaikutukseen laatuun heikentävästi vaikuttivat niin kasvattajien kouluttautumattomuus, sairauspoissaolot, kasvattajan oma vuorovaikutusosaaminen sekä kasvattajan sitoutumattomuus vuorovaikutukseen. Vuorovaikutuksen laatuun parantavasti taas vaikuttivat opettajan useat palvelusvuodet ja tiimikokouksien riittävä määrä. Lisäksi pienemmät ryhmäkoot ja pienryhmätoiminta olivat avainasemassa vuorovaikutuksen laadun paranemiseen, koska silloin opettaja pystyi paremmin olemaan toiminnassa mukana lasten kanssa ja huomiomaan heitä yksilöllisemmin.
  • Työntekijöiden kokemuksia kehityskeskustelusta 
    Ryhänen, Eeva-Maria (2017)
    This research aims to describe, how employees have experienced the development discussions in the workplace. Development discussions have gained quite an established status in Finnish organisations, but the benefits and experiences have been controversial. The used approach was focused on the quality of the interaction: dialogue, ordinary conversation, monologue and debate. In addition, the development discussion was considered as a process of three parts: preparation, discussion and follow-up. The intension of this research was to investigate what kind of interaction there is in the discussions, do the three different parts exist and how they influence on satisfaction with the discussions. Also, the impacts of the background were investigated. The research was performed as a quantitative study. The empirical data was collected from Facebook, and the material consisted of 76 answered questionnaires. The response rate reached 11,9 %. There were 30 Likert scale questions, which were analysed by statistic methods, such as average numbers and correlations. The answers cannot be generalised because of the discretionary sample. The research demonstrates, that 30 % of the discussions were estimated as very useful and 20 % not useful. Higher educated workers are more satisfied with the discussion than those of lower education. There were dialogical features in one of the third of the discussions. There were features of ordinary conversations in 7 %, debates in 5 % and monologues in 5 % of the discussions. The rest did not get as distinct features in this research, so they can be categorised as something between these different interactions. In addition, the results show, that preparing for the discussion works better than the follow-up. 35 % of the answerers are content with the preparation, but only one of ten examinees thinks the follow-up is adequate. Preparation, follow-up and dialogical features correlated positively with the satisfaction. Therefore, by rehearsing skills of dialogue, and focusing more on preparation and follow-up, the development discussions could possibly be improved. It can be tentatively concluded, that by focusing on these factors, it is possible to develop the image and the benefits of development discussions.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO