Browsing by Subject "vuorovaikutustaidot"
Now showing items 1-12 of 12
-
(2016)This bachelor thesis reviews drama education and possibilities to use drama education in the school environment. The thesis is influenced by the international effort to provide equal possi-bility to common primary school for everyone, so that the support needed by the pupil can be arranged as far as possible in connection with the mainstream, which brings to the schools in-creased interaction between all the students and the teacher. The background work has been af-fected by the new basic education curriculum introduced in 2016 which highlights both the ne-cessity and topicality of drama education as well as the inclusive aspiration to offer a common school for all, as defined in the Basic Education Act. The main argument of the thesis is the question, whether or not drawing attention to the inter-action between the students, could prevent pupils with special needs from falling out of the school system, and further on from social isolation. The aim of this study is to determine if the drama education can increase the interaction between the students and develop their interper-sonal skills. Attention is drawn especially to those pupils who have high risk of social exclusion. The method is a systematic review of the literature. In the theoretical part as the concept of drama education is defined broadly and interaction is defined narrowly. The theoretical part al-so clarifies the current status of special needs education as well as integration and inclusion ef-forts and concepts. Studies, books and articles about drama education, special education and in-teraction in studies have been used as material of the theoretical frame. In the theory part there is drama education is determined extensively and interaction is deter-mined briefly. In the theory part there is clarifyed how the special education is now and which are the aims of the integration and inclusion. In the theory framework Key results show that the drama potential way of working are diverse and wide. Interaction, embodiment and learner-oriented approach are in the center of drama education. The results of this study show that drama is a joyful way of working. Role-taking can be used in classrooms to bring in excitement, emotion, fun and interaction between people. Science learning is approached by experience and study becomes a holistic experience. Also positive development in psychological well-being has been found as a result of using drama education. Based on this Bachelor's thesis it is not possible to draw direct conclusions about a connection between development of drama and communication skills, but the use of drama education working in the school environment is increasing the amount of interaction at school, and thus it is increasing the interaction skills of pupils of drama education. Drama education can also have a significant positive impact on learning outcomes.
-
(2017)The purpose of this Bachelor’s Thesis has been examined children’s experiences about a certain emotion and interaction intervention and how to include those skills to part of their daily life.The introduction of the new curriculum has been supported with different kinds of interventions,whose purpose is to have an influence on individuals’or groups’behavior. It has been noticed in the researches that interventions that are effective in the experimental designs are not always successful in ordinary operational environments. For this reason it is important to study, based on the current pedagogical context and involving the changes of the new curriculum, how the children see the skills of emotion and interaction and the interventions that improve these skills as a part of their daily lives. I executed the structured theme interview by interviewing six (6) pupils in the sixth grade. I analyzed the material with material based content analysis. The object was to search and summarize pupils’ thoughts about how to apply the emotion and interaction skills in practice In children’s talks it came up that an adult can lead child’s emotion and interaction skills to either better or worse direction. The troubles in the interaction between children, such as a fear of be marked or social roles, affect the social interaction of the whole class and this way applying learned emotion and interaction skills. In my research it came up that children do not understand why classes teaching these skills are being held. Furthermore it appeared based on the material that it was experienced very distant or even impossible to adapt these skills outside the class. Based on the results arouses a need to pay more attention on adults’ interaction skills, group dynamics and the transparency of intervention before new skills can be applied in the practice.
-
(2018)Aim. Animal-assisted activities are continually increasing as one of the alternative interventions, but the research on this subject has been relatively limited. The purpose of the study was to find out what kind of animal-assisted activity could support the child's autism spectrum in contact ability and communication skills, and whether animal aided activities could be one of the support measures needed for special children, especially children with autism spectrum. The purpose was to analyze what possible means of communication and contact had arisen in everyday life. In addition, the aim was to consider which methods of animal assisted activities could be activities that support communication and interaction. From the symptoms of autism spectrum the study emphasizes particularly the challenges of communication and social relationships. Methods. The study was conducted as a qualitative study and the study material was collected by interviewing parents whose children of autism had participated in animal assisted activities. There were three interviews and interviews were conducted in theme interviews in January and February 2018. The theme interview was aimed at making the interview situation open for discussion. The research product was a phenomenological approach. The aim of the interview was to find out the experiences of the parents. The material was transcribed and analyzed by substance-driven content analysis. Results. The study found that child contact and interaction skills had increased at the same time as the initiation of animal assisted activities. The development had been partly slow, and children needed time for construct the bond with the animal. There weren’t animal-assisted activities that supported children more than another animal-assisted activities because the different children had benefited from different activities. While the research material was small, no generalizable conclusions could be drawn, but the material referred to the fact that animal-assisted activities had supported the child in communication skills and contact ability. In the future, it would be useful to continue research with a larger study material and, for example, by observing the child.
-
(2023)Tutkimukseni tavoitteena on selvittää valmistavassa esiopetuksessa työskentelevien varhaiskasvatuksen opettajien näkökulmia siitä, miten esiopetusikäisten eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten vuorovaikutustaitoja tuetaan valmistavassa esiopetuksessa. Tämän lisäksi selvitän, miten eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten vuorovaikutustaitojen tukeminen eroaa äidinkieleltään suomenkielisten lasten vuorovaikutustaitojen tukemisesta, sekä mitkä ovat suurimmat kehittämisen tarpeet eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten vuorovaikutustaitojen tukemisessa. Tutkimukseni on laadullinen tutkimus, jossa aineisto kerättiin marraskuussa 2022 haastattelemalla kolmea valmistavassa esiopetuksessa työskentelevää varhaiskasvatuksen opettajaa. Jokaisella opettajalla oli kokemusta eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten tukemisesta. Heidän jokaisen ryhmästä löytyi myös monia eri äidinkieliä ja kulttuureja edustavia lapsia. Haastattelu toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna, jossa oli kolme selkeää teemaa tutkimusongelmien mukaan; tukeminen, tukemisen erot ja kehittämisen tarpeet. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysia ja teemoittelua apuna käyttäen. Tuloksista kävi ilmi, että eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten vuorovaikutustaitojen tukeminen koettiin erittäin tärkeäksi varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Opettajien käytössä oli monia hyödyllisiä tuen keinoja sekä materiaaleja. Opettajat pyrkivät siihen, että ihan jokainen lapsi sai tarvitsemaansa tukea kielestä tai kulttuurista riippumatta. Kuitenkin eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten tuen tarpeisiin täytyi käyttää enemmän aikaa. Isoimmat kehittämisen tarpeet kohdistuivat aiheeseen liittyvien koulutusten sisältöön, niihin osallistumiseen ja kiinnostuksen määrään. Varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta löytyy siis paljon hyvää materiaalia sekä apuvälineitä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten vuorovaikutustaitojen tukemiseen. Kuitenkin muun muassa resurssipula, työhyvinvoinnin lasku sekä kiinnostuksen - ja ajanpuute tekevät tuen toteuttamisesta haastava.
-
(2021)Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, tukevatko kehyskudonnan eri vaiheet esi- ja alkuopetusikäisten lasten avaruudellisten ja matemaattisten käsitteiden oppimista sekä vahvistavatko ne heidän vuorovaikutustaitojansa. Tutkimuksessa on olettamus, että kudontakehystä voidaan käyttää toiminnallisena oppimisen muotona matemaattisten sisältöalueiden oppimisessa esi- ja alkuopetuksessa, mutta avaruudellisten käsitteiden oppimisessa enemmän esiopetuksessa kuin alkuopetuksessa. Oletetaan myös, että kudontakehyksen käyttäminen vahvistaa vuorovaikutustaitoja. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsaukseen etsittiin tietoa suomen- ja englanninkielisillä hakusanoilla kudonta, matematiikka, vuorovaikutustaidot, weaving, frame weaving ja math Helka-, Helmet- ja Google-tietokannoista. Aineistoksi rajattiin tutkimuksia ja kirjoituksia, jotka selvittävät esi- ja alkuopetuksen niin matematiikan kuin vuorovaikutustaitojen oppimisen tavoitteet. Rajaukseen lisättiin myös tutkimukset, jotka käsittelevät näiden taitojen harjoittelua ja oppimista kehyskudonnan avulla. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös avaruudellisten ja matemaattisten sisältöjen oppimisen tutkimuksia, vuorovaikutustaitojen kehittymisen tutkimuksia sekä käsityötieteen tutkimuksia ja aivotutkimuksia. Saatuja tietoja verrattiin kehyskudonnassa käytettyihin vaiheisiin ja tekniikoihin. Tuloksiksi tutkimuksessa saatiin, että kehyskudontaa on mahdollista käyttää yhtenä avaruudellisten ja matemaattisten käsitteiden sekä vuorovaikutustaitojen vahvistamisen välineenä esi- ja alkuopetuksessa. Kehyskudonta mahdollisti lapsen/oppilaan aktiivisen toiminnan hänen omassa oppimisessaan. Se myös osallisti lasta/oppilasta vaikuttamaan käsillä tekemisen kautta niin omaan kuin yhteiseen oppimiseen. Kehyskudonnaista voi käyttää oppimisen välineenä työn valmistuttua sekä myös yhteisen oppimisympäristön muokkaamisessa ja viihtyvyyden lisäämisessä. Tutkimus osoitti myös, että kudontakehyksellä kutomisen kautta tuettiin monipuolisesti vuorovaikutustaitoja joko lapsen/oppilaan kutoessa yksin tai parin/pienryhmän kanssa tai koko ryhmän kesken.
-
(2023)Tavoitteet. Autismikirjon häiriö on jo varhain lapsuudessa havaittavissa oleva oireiden kirjo, jota voidaan yleisellä tasolla kuvata sosiaalisissa vuorovaikutustaidoissa ja kommunikaatiossa ilmenevinä pulmina ja poikkeavina käyttäytymismalleina. Vuorovaikutustaidot ovat vuorovaikutustilanteissa käytettäviä, sekä kielellisiä, että ei-kielellistä taitoja ja strategioita, joiden päämääränä on vuorovaikutukseen osallistuvien henkilöiden välisen tiedonvaihdon molemminpuolinen sujuvuus. Autismikirjolla olevien lasten vuorovaikutustaitoja pyritään kuntouttamaan logopedisin menetelmin huomioiden vuorovaikutuksen eri osa-alueet. Tällaiselle logopediselle kuntoutukselle ei kuitenkaan ole yleistä konsensusta tai hoitosuositusta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää autismikirjolla olevien lasten kuntoutuksessa käytettyjä logopedisiä interventioita sekä niiden vaikutuksia näiden lasten vuorovaikutustaitoihin. Menetelmät. Kandidaatintutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimusaineisto kerättiin käyttämällä hakulauseketta (Speech language therapy intervention) AND (autism spectrum disorder in children OR ASD in children) AND (communication skills). Tulokset ja johtopäätökset. Autismikirjolla olevien lasten vuorovaikutustaitoja voidaan kuntouttaa erilaisin logopedisin menetelmin. Käytettyjen interventioiden näytönaste vaihteli, mutta selvästi käytetyimmät menetelmät ovat näyttöön perustuvia käytänteitä, joiden vaikuttavuus on tämän tutkimuksen valossa tilastollisesti merkitsevää. Tulokset tukivat aiempaa käsitystä siitä, että vanhempien ja muiden lähi-ihmisten rooli on merkittävä autismikirjolla olevien lasten vuorovaikutustaitojen kuntoutuksessa. Lisäksi tutkimustulokset tukivat edeltävän tiedon mukaista ajatusta siitä, että interventiot pyritään aloittamaan jo varhaislapsuudessa, ja että tukea todennäköisesti tarvitaan myös lapsuuden myöhemmissä vaiheissa. Tulokset antoivat viitteitä siitä, että puheterapeuttien keskuudessa on jonkinlainen konsensus autismikirjolla olevien lasten vuorovaikutustaitojen kuntoutusmenetelmistä kansainvälisellä tasolla, ja että on olemassa suuntaviivoja sille, mitä näyttöön perustuvia käytänteitä tämän kohderyhmän kohdalla suositaan. Vastaavaa, interventiomenetelmien vaikuttavuutta selvittävää tutkimusta tarvitaan lisää hoitosuositusten aikaansaamiseksi ja resurssien oikeinkohdistamiseksi.
-
(2019)The present study examines both emotional and interaction skills and their connections to psychological wellbeing from a school child`s perspective. I also go through the ways to teach these socioemotional skills. There is a demand to research this subject, as we often hear about school classes being restless and also media has focused on how much under pressure teachers are as a result. There are many forms for interaction, but in this study, I emphasized the importance of dialogue and listening skills. In terms of emotional intelligence, I have focused mostly on emotion regulation skills. I researched many books and scientific articles in a critical yet open minded way to form the basis of my thesis. My hypothesis was supported by my research as there was a link between the emotional and interaction skills and psychological wellbeing of a primary school child. Emotion regulation skills play a significant role in a schoolchild`s coping skills and ability to form social interactions. There are many passive and active ways to regulate emotions, but the most damaging method to do so is emotional suppression. One cannot run away from his feelings. Emotional suppression does not promote wellbeing. For example, talking about feelings and validation of feelings supports psychological wellbeing and also helps with social interaction. Social interaction skills are necessary in a school child`s life thus making life more meaningful, if these skills are present. Social skills also form a foundation for healthy and close relationships and increased wellbeing. The conclusion of this thesis is that more emphasis should be placed on the importance of emotional and interaction skills in a school environment therefore increasing the overall level of wellbeing in a classroom. Furthermore, these socio emotional skills should be taught more in school.
-
(2021)Koulumaailmaa haastavat kiihtyvällä tahdilla tapahtuvat uudistukset niin uusien oppimistilojen kuin opetussuunnitelmienkin puolesta. Samalla huoli kouluhenkilökunnan sekä oppilaiden hyvinvoinnista on jatkuvasti läsnä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, ettei koulussa päästä parhaimpiin tuloksiin ainoastaan kognitiivisia taitoja painottamalla. Sen lisäksi kouluhyvinvointia edistääksemme tiedetään tarvittavan itsensä arvostusta, positiivisten tunteiden kokemista sekä myönteisiä sosiaalisia suhteita. Tämän tutkielman tavoitteena oli lisätä ymmärrystä positiivisesta pedagogiikasta ryhmässä toimimisen ja vuorovaikutteisuuden näkökulmasta. Positiivinen pedagogiikka tähtää kouluissa oppilaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseen luonteenvahvuuksia tunnistamalla, minkä vuorovaikutteista aspektia olin kiinnostunut tarkastelemaan tässä tutkielmassa. Tutkielmassa erittelin erilaisia työskentelytapoja positiivisen pedagogiikan harjoitteista, sekä analysoin sitä, minkälaista ryhmädynamiikkaan ja vuorovaikutustaitoja harjoitteet vaativat ryhmältä ja miten ne voivat kehittyä harjoitteita tekemällä. Toteutin tutkielman oppimateriaalianalyysina. Kokosin tutkimusaineiston valmiiksi kirjoitetuista positiivisen pedagogiikan harjoitteista ja se koostuu Huomaa hyvä! Näin ohjaat nuorta löytämään luonteenvahvuutensa (2017) -teoksesta, Positiivisen CV:n tekemisen tueksi olevista harjoitteista sekä Tämä elämä -hankkeen vahvuustehtävistä. Analysoin aineiston harjoitteita luokittelemalla ja teemoittelemalla eri vuorovaikutteisia työskentelytapoja sekä heijastamalla ryhmädynamiikkaan ja vuorovaikutustaitoihin liittyvää teoriaa suhteessa omaan tulkintaani. Tutkielman tulosten perusteella positiivisen pedagogiikan harjoitteita voidaan tehdä vuorovaikutuksessa muiden oppilaiden, opettajan sekä kotiväen kanssa. Aineiston harjoitteet tarjoavat eri työskentelytapoina tehtäviä harjoitteita, jotka haastavat ryhmää vaatimalla sen jäseniltä vuorovaikutustaitoja sekä jo kehittynyttä ryhmädynamiikkaa. Harjoitteet ohjasivat ja haastoivat hypoteettisesti ryhmädynamiikan kehittymiseen painottamalla yhteisiä sääntöjä ja toimintatapoja, opettajan ja oppilaan välistä yhteyttä, turvallista oppimisympäristöä sekä erilaisissa ryhmärooleissa toimimista.
-
(2016)In the recent years, there has been increase in noticing the importance of interaction skills from the point of view of students as well as teachers’ in the discussion of learning. In the research field awareness of the interaction skills is also recent. The terminology that it includes is hence fairly inconsistent, which complicates understanding and action progressing of the interaction phenomena. The aim of this research paper is to support research and customs of communication skills by clarifying understanding of one term essentially related to communicative skills: social awareness. In my research, I examine how the concept of social awareness is defined in different researches. The aim is to survey the meaning and nature of social awareness term from the perspective of different researchers’ definitions, and to define what is meant with the term. The type of my research is a literary review. As a more specific analysing method I used term analysis, which enabled theoretical examining and interpreting of different definitions. The data of this research was sixteen articles which definitions of social awareness I compared and classified. Hence the research has also phenomenographical features in a sense that I brought together different researchers’ perceptions of social awareness and I examined what similarities and differences these definitions had. The results indicate that the concept of social awareness does not have settled definition in the research field. Different researchers define the term in different ways; some of the researchers define the term more broadly and leave unmentioned something that some other definitions bring up. On the other hand, the term appeared so overall that its sensible use in practise would always require its defining with subordinates. Based on the results, it can be proposed that social awareness should be divided into smaller subordinates, so it can be used straightforwardly and more practically in a more comprehensible way. Based on the analysis, the central elements of the term social awareness were clarified which helps understanding the term and relating its different definitions. Altogether the results of the research enlighten the usage of the term social awareness in research and offer tools to clarify term’s defining in research field and in practical work.
-
(2022)Tavoitteet. Tunnekasvatuksen tarkoituksena on tuoda oppilaalle keinoja käsitellä tunteitaan, ilmaista itseään sekä ymmärtää toisia. Tutkielma pyrkii rakentamaan monipuolisen kuvan alakoulun tunnekasvatuksesta. Tavoitteena on selvittää, mitä tunnekasvatuksen interventioista on tutkittu, miten tunnekasvatusta toteutetaan alakoulussa ja millaisia haasteita tunnekasvatukseen liitetään sekä millaisin argumentein tunnekasvatusta on perusteltu. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin vuoden 2022 keväällä kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Menetelmänä kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on saada kattava kokonaiskuva tietystä aiheesta. Aineisto rajattiin maantieteellisesti pääosin suomalaisiin tutkimusiin. Ajallinen rajaus tehtiin 2000-lukuun ja tutkimuksista suurin osa oli toteutettu 2010-luvulla. Aineisto koostui yhteensä kahdestakymmenestä tutkimuksesta, joista puolet oli pro gradu -tutkielmia. Tulokset ja johtopäätökset. Jaoin tulokset kolmeen alalukuun tutkimuskysymysteni mukaisesti. Suurimmasta osasta interventiotutkimuksia löytyi positiivisia tuloksia. Vaikuttaa siltä, että erityisesti toiminnallisimmat interventiot saivat myönteistä palautetta ja toivottuja tuloksia aikaan. Tulosten mukaan tunnekasvatusta toteutettiin sekä spontaaneissa että suunnitelluissa tilanteissa. Suunnitellusti tunnekasvatusta toteutetaan oppiaineisiin integroimalla, tunnekasvatustuokiona ja toimintakulttuuria muovaamalla. Haasteina nähtiin käytössä olevien resurssien puute sekä aiheen abstraktius ja henkilökohtaisuus oppilaan osalta. Opettajat ja muut kasvatusalan asiantuntijat ajattelivat tunnekasvatuksen hyödyttävän oppilasta sekä nykyhetkessä että tulevaisuudessa. Tunnekasvatuksen koettiin tukevan luokan ilmapiiriä, kouluviihtyvyyttä, oppilaan mielenterveystaitoja ja tulevaisuudessa erityisesti työelämässä pärjäämistä. Tunnekasvatus vaikuttaa siis hyödylliseltä, mutta siihen sisältyy omat haasteensa. Tulevaisuudessa tarvitaan pidempiaikaista tutkimusta tunnekasvatuksen hyödyistä nimenomaan suomalaisessa alakoulussa. Lisäksi olisi mielenkiintoista tutkia, mitkä tunnekasvatuksen menetelmät ovat kaikista toimivimpia.
-
(2023)Tiedekunta - Fakultet - Faculty Kasvatustieteellinen tiedekunta, Kasvatustieteiden kandiohjelma Tekijä - Författare - Author Riikka Jokela Työn nimi - Arbetets titel Varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia toimivasta aikuisten välisestä vuorovaikutuksesta ja sen kehittämisestä varhaiskasvatuksessa Title Oppiaine - Läroämne - Subject Varhaiskasvatus Työn laji/ Ohjaaja - Arbetets art/Handledare - Level/Instructor Kandidaatintutkielma / Vivianne Ruohola ja Päivi Virtanen Aika - Datum - Month and year Helmikuu 2023 Sivumäärä - Sidoantal - Number of pages 31 s + 3 Tiivistelmä - Referat - Abstract Tutkimuksen tavoitteena on tutkia varhaiskasvatuksenopettajien kokemuksia aikuisten välisestä toimivasta vuorovaikutuksesta varhaiskasvatuksen työyhteisössä. Kokemukseni ja aikaisempien tutkimuksien pohjalta kiinnostuksen kohteeksi nousi tutkia erityisesti, miten aikuisten välinen toimiva vuorovaikutus näkyy varhaiskasvatuksen työyhteisössä ja miten toimivaa aikuisten välistä vuorovaikutusta voisi kehittää varhaiskasvatuksessa. Tutkimuskysymyksiksi muodostuivat seuraavat kysymykset: Mitkä tekijät vaikuttavat aikuisten väliseen toimiva vuorovaikutukseen varhaiskasvatuksessa? Millä tavoin vuorovaikutusta voi kehittää varhaiskasvatuksen työyhteisössä? Tämä tutkimus on laadullinen tutkimus, joka toteutetaan teemahaastattelun avulla. Haastateltavat valikoituivat tutkijan lähialueen päiväkodeista, joissa oli erilainen henkilöstörakenne tai toimintakulttuuri. Aineisto kerättiin haastattelemalla neljää varhaiskasvatuksenopettajaa kasvotusten päiväkodeissa. Tutkimus keskittyi haastateltavien henkilökohtaisiin kokemuksiin, jonka perusteella tässä tutkimuksessa hyödynnettiin fenomenografista tutkimussuuntausta. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että aikuisten välinen vuorovaikutus on erittäin tärkeää varhaiskasvatuksen työyhteisössä. Vuorovaikutustilanteissa toimiminen ja vuorovaikutustaidot sekä vuorovaikutustaitojen kehittäminen liittyvät vahvasti itsensä ja toisten arvostamiseen sekä omiin asenteisiin. Toimiva vuorovaikutus edellytti tutkimuksen mukaan sitoutuneisuutta sekä oman toiminnan jatkuvaa arviointia. Toimivan vuorovaikutuksen edellytyksenä pidetiin yksilön kykyä hyväksyä erilaisia näkökulmia ja tapoja toimia ja tehdä työtä. Kun vuorovaikutus työyhteisössä on toimivaa, koettiin sillä olevan positiivisia vaikutuksia sekä työhyvinvointiin että työssä jaksamiseen. Hyvä vuorovaikutusosaaminen on joustavuutta sekä kykyä toimia tilanteen tai toisen ihmisen vaatimalla tavalla. Avainsanat - Nyckelord varhaiskasvatus, työyhteisö, vuorovaikutus, vuorovaikutusosaaminen, vuorovaikutustaidot vuorovaikutus Keywords Säilytyspaikka - Förvaringsställe - Where deposited Helsingin yliopiston kirjasto – Helda / E-thesis (opinnäytteet) Muita tietoja - Övriga uppgifter - Additional information
-
(2019)This study examines the factors related to the development of interaction skills in the context of early childhood education. This study also explores what factors affect the development of interaction skills, and how and where interactions skills or their inadequacies appear. In addition, the study shows how typically developing children and children with special needs differ in their interpersonal skills. The key result is that interaction skills are interacting with the environment and skills cannot be practiced alone or in isolation from the environment. The data consists of a systematized literature review, of which 7 articles are approaching the development of interaction skills in the context of early childhood education. The data was analyzed using theory-driven content analysis. The analysis consisted four main categories. The First category is Culture as a determing factor in group activity and learning which shows that culture influences the development of interaction skills. Activities and learning are culturally related dimensions with significant impact. Each group creates its own atmosphere and culture, which defines to a great extent what kind of interaction the group has. The Second category Educator’s pedagogical competence as an enabling factor in early child-hood orientation is one of the most important missions in early childhood education and which is considered as a significant factor in the development of interaction skills. Childhood orientation requires sensitivity and pedagogical competence. The Third category Creating and Maintaining Peer Reations as ja Prerequisite for Learning Social and Emotional Skills shows that the skill of creating and maintaining social relationships has proven to be important in the material. Creating and maintaining peer relationships develops both social and emotional skills. Skills are needed to create and maintain peer relationships. The Fourth category Interdimensional Class of Interaction Skills show that play is the child's most natural form of action, through which linguistic, social and emotional development can be tracked, and the occurrence of possible disturbances is identified. For children who face challenges in interaction skills, the play is seen as simple and lonely; In addition, children with language and speech disorders also face more social and behavioral challenges than typically developing children.
Now showing items 1-12 of 12