Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "yhteenkuuluvuuden tunne"

Sort by: Order: Results:

  • Bachour, Isabel (2024)
    Tavoitteet Perusopetuksen opetussuunnitelman periatteena on tasa-arvon edistäminen (POPS, 2014). Tämä tutkielma on kasvatustieteiden kandidaatintutkielma, jonka tarkoituksena on selvittää liikunnanopetuksen seka- ja erillisryhmien hyödyistä ja haitoista oppilaan yhteenkuuluvuuden näkökulmasta. Tarkoituksena on myös selvittää, millaisia keinoja opettajalla on oppilaan yhteenkuuluvuuden tunteen tukemiseksi liikunnan opetuksen tapahtuvan sekaryhmissä. Menetelmät Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aihetta tutkittiin tuoreiden 2020-2023 julkaistujen vertaisarvioitujen artikkeleiden avulla. Aineistoksi valikoitui kahdeksan OECD maista olevaa vertaisarvioitua artikkelia, jotka käsittelivät liikunnanopetusta. Tuloksia tarkasteltiin yhteydessä toisiinsa sekä niitä peilattiin aikaisempaan tutkimukseen. Tulokset ja johtopäätökset Päätuloksena voidaan sanoa, että liikunnanopetuksen sekaryhmillä ja oppilaan yhteenkuuluvuuden tunteella on myönteisiä yhteyksiä. Myös kielteisiä yhteyksiä voidaan tulkita tuloksista, mutta usein ne perusteltiin koulun tasa-arvon ollessa heikkoa. Keinoja opettajana tukea oppilaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta koululiikunnassa on aktiivinen kouluttautuminen tasa-arvoon ja yhteenkuuluvuuteen liittyvissä asioissa. Johtopäätöksenä on, että perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ovat osittain ristiriidassa käytännön koulumaailman kanssa, sillä liikunnan erillisryhmäopetusta toteutetaan edelleen peruskoulussa, vaikka tasa-arvoon liittyvät periaatteet eivät silloin toteudu.
  • Hietamäki, Minna (2021)
    Tavoitteet. Tässä tutkielmassa selvitettiin, minkälaisia pedagogisia periaatteita ja ratkaisuja universal design -lähestymistavoissa esitetään opiskelijoiden yhteenkuuluvuuden tunteen tukemiseksi. Empiiristä tutkimusta universal design -lähestymistapojen ja yhteenkuuluvuuden tunteen yhteydestä ei toistaiseksi ole saatavilla. Tutkielman johtopäätökset nojaavat tästä syystä voimakkaasti teoreettisesti tunnistettuihin yhteyksiin toisiaan lähellä olevien käsitteiden välillä. Näihin kuuluvat yhteenkuuluvuuden tunteen, inkluusion ja opintoihin kiinnittymisen käsitteet, sekä opinnoissa menestyminen. Tutkielman lähtökohtaisena taustaoletuksena oli, että opiskelijoiden moninaisuuden huomioimista painottavilla universal design -lähestymistavoilla voidaan pedagogisesti tukea opiskelijoiden yhteenkuuluvuuden tunnetta ja näin tukea opinnoissa menestymistä. Tutkimuskysymysten avulla kartoitettiin sitä, millä tavalla universal design lähestymistavat ymmärrettiin tutkimuskirjallisuudessa ja miten universal design -lähestymistapojen käyttämistä perusteltiin suhteessa yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja siihen liittyviin käsitteisiin. Lisäksi kartoitettiin pedagogisia keinoja tukea yhteenkuuluvuuden tunnetta universal design -lähestymistavoissa. Menetelmät. Tutkimuksen menetelmänä oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Metodisen etenemisen avulla tutkimuskirjallisuudesta rajattiin katsaukseen yhdeksän tutkimusartikkelia. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tulokset jäivät ristiriitaisiksi ja osittain haastoivat tutkielman taustalla olleen perusoletuksen universal design -lähestymistapojen hyödyllisyydestä yhteenkuuluvuuden tunteen tukemisessa ja sitä kautta opinnoissa menestymisessä. Useissa tarkastelluissa tutkimuksissa universal design -lähestymistapaa sovellettiin pääasiallisesti lääketieteellisestä tai diagnooseihin perustuvasta vammaisuuden käsitteestä käsin. Tällöin universal design -lähestymistapa näyttäytyi lähinnä ”erityistä tukea tarvitsevien” opiskelijoiden ”erityisjärjestelyinä”. Toisaalta tutkimuskirjallisuudessa on sekä haastettu lääketieteelliset vammaisuuden määritelmät että esitetty tapoja laajentaa universal design -lähestymistapojen tulkintaa. Myös yksittäisten pedagogisten ratkaisujen hyödyllisyys tai mielekkyys määrittyy lähestymistavan laajemmasta tulkinnasta käsin, eikä minkään yksittäisen pedagogisen ratkaisun suhteesta yhteenkuuluvuuden tunteeseen voitu sanoa mitään varmaa.
  • O'Shaughnessy, Patrick (2021)
    Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät rakentavat yhteenkuulu-vuuden tunnetta ja mitkä tekijät heikentävät sitä inklusiivisessa oppimisympäristössä. Yhteen-kuuluvuuden tunteen rakentumisen tutkimus on suhteellisen tuoretta, suurin osa tutkimuksesta on tehty 2010-luvulla. Inkluusiota on alettu tutkia 2000-luvun puolella enemmän, kun erityisen tuen oppilaiden määrä kouluissa on kasvanut. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistona käytettiin in-ternetin hakukoneista ja tietokannoista löytyneitä tieteellisiä artikkeleita sekä tutkimuskirjalli-suutta. Tulokset ja johtopäätökset. Yhteenkuuluvuutta rakentavia tekijöitä tarkasteltiin varhaiskasvatus- ja kouluikäisten näkökulmasta. Yhteenkuuluvuutta heikentäviä tekijöitä tarkasteltiin erityisentu-en oppilaiden näkökulmasta. Yhteenkuuluvuutta rakentavia tekijöitä olivat koulun aikuisten po-sitiivinen suhtautuminen sekä vertaisryhmältä saatu hyväksyntä. Lisäksi yhteenkuuluvuutta edisti oppimisympäristön esteettömyys ja opettajan tarjoama riittävä tuki. Keskeisiä yhteenkuu-luvuutta heikentäviä tekijöitä olivat tuen puute, oppimisympäristön esteellisyys sekä vertais-ryhmän taholta koettu torjunta.