Browsing by Subject "yhteisopetus"
Now showing items 1-13 of 13
-
(2021)Inkluusion myötä opettajien on ollut entistä vaikeampi selviytyä yksin monenlaisten oppijoiden joukosta, jolloin opettajien välisellä yhteistyöllä ja yhteisopetuksella on pyritty vastaamaan inkluusion tuomiin haasteisiin. Aihe on ajankohtainen, sillä yhteisopetus on yleistynyt vuonna 2016 voimaan tulleen perusopetuksen opetussuunnitelman myötä, jossa korostetaan opettajien välisen yhteistyön tärkeyttä. Yhteisopetuksen yleistyminen on tuonut mukanaan myös haasteita, jotka ovat näyttäytyneet opettajien yhteistyössä. Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella tarkemmin opettajien yhteistyötä ja opettajien tekemiä pedagogisia ratkaisuja yhteisopetuksessa kollegiaalisen yhteistyön mallin pohjalta. Tutkimuskysymykseni ovat 1) Mitkä tekijät näyttäytyvät keskeisinä yhteisopetusta toteuttavien opettajien yhteistyössä ja 2) Millä tavoin nämä tekijät ovat yhteydessä yhteisopetuksen pedagogisiin ratkaisuihin? Toteutin tutkielman systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistoksi muodostui yksitoista (11) vertaisarvioitua tieteellistä tutkimusartikkelia, jotka oli haettu ERIC (ProQuest) -tietokannasta. Aineisto kerättiin systemaattisesti käyttäen sisäänotto- ja poissulkukriteerejä. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä, jossa aineistoa yliviivaamalla ryhmiteltiin tulokset kollegiaalisen yhteistyön mallia hyödyntäen. Tulkinnat tehtiin suhteessa teoreettiseen taustaan ja tutkimuskysymyksiin vastattiin limittäin. Tulosten mukaan opettajien välinen vuoropuhelu ja etenkin varhaisten keskustelujen merkitys näyttäytyivät keskeisinä opettajien yhteistyöhön liittyvinä tekijöinä. Opettajat keskustelivat opetuksen käytännön asioista ja saivat tätä kautta käsityksen toistensa persoonallisuuspiirteistä ja opetustyyleistä. Toiseen tutustuminen helpotti opettajien pohdintoja yhteensopivuudesta. Lisäksi yhteissuunnittelu ja yhteisen suunnitteluajan löytäminen osoittautuivat tärkeiksi, mutta aikaisempien tutkimusten tapaan haastaviksi. Yhteisopetusta toteuttavat opettajat olivat yhdessä vastuussa oppituntien pitämisestä, mutta suunnittelu ja materiaalin valmistaminen jaettiin usein yhdessä sovitulla tavalla opettajien erityisosaamisen mukaan. Myös oppituntien ohjausvastuut jaettiin opettajien erityisosaamisen mukaan, mutta vastuu kaikista luokan oppilaista pysyi kuitenkin tasavertaisena. Opettajakollegat täydensivät toisiaan ja oppivat toisiltaan myös uutta.
-
(2020)Opettajan työ on muuttumassa koko ajan enemmän ja enemmän kohti jaettua asiantuntijuutta. Luokanopettajat tekevät yhä useammin yhteistyötä sekä toisten luokanopettajien, että erityisopettajien kanssa. Samalla inklusiivinen ajattelu ohjaa pienluokkien purkuun ja tuen piirissä olevien oppilaiden sijoittamiseen yleisopetuksen luokkiin. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää, mitä samanaikaisopetus on ja miten luokanopettaja ja erityis(luokan)opettaja voivat yhdessä toteuttaa samanaikaisopetusta. Lisäksi tavoitteena oli kartoittaa niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat samanaikaisopetuksen onnistumiseen. Aineistoa kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tekemiseen etsin käyttäen Helsingin yliopiston Helka-tietokantaa, perinteistä Google-hakua, sekä erityisesti Google Scholar-hakupalvelua, jonka kautta löysin parhaiten uusimpia artikkeleita ja tutkimuksia. Aineisto koostui pääosin kokemuspohjaisista artikkeleista, aiheesta tehdyistä tutkimuksista sekä teoriakirjallisuudesta. Aineiston materiaali oli suurimmaksi osaksi sähköistä muutamaa teosta lukuunottamatta. Tulosten perusteella samanaikaisopetuksella tarkoitetaan opetustilannetta, jossa toimivat samaan aikaan vähintään kaksi opettajaa, ja jotka ovat yhdessä vastuussa oppilaista ja opetuksesta. Luokanopettajan ja erityis(luokan)opettajan välinen samanaikaisopetus näyttäytyy monipuolisena riippuen siitä, montako tuntia samanaikaisopetusta toteutuu viikkotasolla. Samanaikaisopetus voi olla joko kokoaikaista tai osa-aikaista. Samanaikaisopetuksen onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä esille nouseee suunnitteluajan määrä ja yleisemmin resurssit, sekä työparin molemminpuolinen sitoutuminen ja luottamus. Onnistumista puoltaa myös koulun rehtorin ja hallinnon yleinen kannustus ja tuki samanaikaisopetuksen toteutukseen.
-
(2022)Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia kokemuksia peruskoulun kotitalousopettajilla on ekologisesti kestävän ruoanvalmistuksen opettamisesta yhteisopettaen. Tutkimuksen teoriataustassa avataan kestävän ruoan käsitettä kestävän ruokavalion ja peruskoulun kotitalousopetuksen ruoanvalmistuksen näkökulmista. Kestävän kehityksen mukainen ruoanvalmistus on yksi kotitalousopetuksen tavoitteista. Aiemman tutkimuksen mukaan yhteisopetus on yleistynyt yläkouluissa, ja sillä on havaittu olevan paljon hyötyjä. Yhteisopetusta kotitalouden oppiaineessa ei ole kuitenkaan aiemmin juuri tutkittu. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa uutta tietoa aiheesta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullisessa tutkimuksessa yleistä teemahaastattelua. Tutkimukseen osallistui neljä yläkoulun kotitalousopettajaa, jotka löysin omien kontaktieni kautta. Kaikilla haastateltavilla oli kokemusta tiiviistä yhteisopettamisesta, jossa kaksi kotitalousopettajaa opettaa yhdessä isoa oppilasryhmää eli toteuttaa tiimiopetusta. Haastattelut toteutettiin etänä Zoom-videoneuvottelupalvelun avulla helmi-maaliskuussa 2022. Haastattelut litteroitiin ja aineistoa analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla teemoittelemalla. Tutkimuskysymykseen saatiin vastauksia haastatteluiden avulla. Tutkimuksen kaksi teemaa, yhteisopetus ja kestävät ruoanvalmistustaidot jäivät kuitenkin osittain irrallisiksi. Kotitalousopettajat kokivat yhteisopetuksen suurimpina hyötyinä mahdollisuuden yhteiseen suunnitteluun, kollegan tukeen ja työkuorman jakamiseen. Oppilaiden kannalta keskeisimpänä koettiin monipuolinen opetus ja rento ilmapiiri. Tulokset yhteisopetuksen hyödyistä olivat yhteneviä aiemman tutkimuksen kanssa. Haastateltavat toivat esille kestävän ruoanvalmistuksen opetukseen sisältyviä aihepiirejä, joista he kokivat tärkeimmiksi ruokahävikin vähentämisen, ruoan kotimaisuuden, kasvisruoan lisäämisen sekä jätteiden lajittelun. Haastateltavat kokivat yhteisopetuksen edistävän jonkin verran kestävien ruoanvalmistustaitojen opettamista. Kahden opettajan avulla opetuksen suunnittelu, toteutus ja oppilaiden havainnointi luokassa oli helpompaa. Työtaakan jakaminen mahdollisti paremmin esimerkiksi ylimääräisen ruoan säilömisen paremmin.
-
Peruskoulun liikunnanopetus seka- ja erillisryhmissä : katsaus alan tutkimuksiin vuosina 2010-2019 (2019)Vielä vuonna 2019 liikunta on ainoa oppiaine, jossa oppilaat voidaan jakaa sukupuolen mukaan erillisiin opetusryhmiin. Uusin opetussuunnitelmakaan ei tähän velvoita, vaan pikemminkin korostaa oppilaiden yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Tämän tutkielman tavoitteena onkin selvittää, kuinka peruskoulun liikunnanopetuksen ryhmäjakoja, seka- ja erillisryhmiä, on tutkittu Suomessa ja kansainvälisesti alan tutkimuksissa ja artikkeleissa. Vertailen myös minkälaisia tuloksia ryhmäjaoista ja niiden toimivuudesta on saatu valittujen teoksien valossa. Tutkimusmenetelmäksi valittiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus mahdollisimman laajan, mutta tarkoin valitun ja oleellisimman tiedon keräämiseksi. Tuoreimpia tutkimuksia aiheesta etsittiin aikaväliltä 2010-2019 sekä suomen- että englanninkielellä. Tähän tutkielmaan valikoitui lopulta kaksitoista teosta, jotka käsittelivät peruskoulun liikunnanopetusta ja sen ryhmäjakoja. Tutkimuksissa selvitettiin sekä oppilaiden että opettajien käsityksiä seka- ja erillisryhmistä. Tutkimukset ja niiden keskeisimmät tulokset ryhmäjakoihin liittyen koottiin taulukkoon, jonka jälkeen niitä tarkasteltiin vielä yhteisesti laajemmin erillisissä luvuissa. Kummastakin opetusryhmästä löydettiin tutkimuksien valossa hyviä ja huonoja puolia, eikä kumpaakaan voida selkeästi sanoa toista paremmaksi vaihtoehdoksi. Opetusryhmän tuttuuden nähtiin vaikuttavan oppilaiden mielipiteisiin siitä, kummasta opetusryhmästä he pitivät enemmän. Sekä opettajilla että oppilailla oli samoja käsityksiä eri ryhmien toimivuudesta tai toimimattomuudesta. Useimmiten vedottiin oppilaiden fyysisiin tasoeroihin, lajimieltymyksiin, sosiaalisiin suhteisiin ja ulkonäköpaineisiin. Useassa tutkimuksessa esitettiin vaihtoehdoksi molempien ryhmien samanaikaista käyttöä ja soveltamista eri tilanteissa. Oppilaat tuntuivat toivovan tällaista yhdistettyä vaihtoehtoa ja osalla olikin jo positiivisia kokemuksia tällaisesta opetuksesta. Vaikka vielä vaikuttaisi siltä, että enemmistö suomalaisista lapsista ja nuorista liikkuu erillisryhmissä, uskoisin tulevaisuudessa yhteisopetuksen ja molempien ryhmien monipuolisen, tilanteeseen sopivan vaihtelun ja yhdistelemisen yleistyvän liikunnanopetuksessa.
-
(2018)The aim of this thesis is to understand co-teaching. In this study the differences in the definitions of co-teahing and co-teaching in the past and today is examined. The thesis presents the history of co-teaching in Finland and looks at the two concepts of co-teaching used in Finland, samanaikaisopetus and yhteisopetus. The study presents co-teaching approaches that illustrate the practical implementation of the method. In addition, the thesis introduces national curriculums of Finland and a few school-spesific curriculums insights on co-teahing. Finally, the benefits and challenges of co-teaching are presented. The study is a descriptive literature review. National and international peer-reviewed studies and published literature based on them were used as sources. The literature review was based on the most important reliable source materials in the research field, which were significant to the research problem. There are diverse definitions of co-teaching. Researchers define concepts of samanaikaisopetus and yhteisopetus in different ways and some use them as synonyms for each other. Co-teaching has been studied marginally and the definition of concepts is not uniform. The most common difference between the definitions was whether the representatives of the same professional group teaching together were considered as co-teaching or not. According to some of the sources, only teams with a special teacher met the criteria for the definition. In the Finnish National Core Curriculum co-teaching is only used as a concept of special pedagogy. The benefits of co-teaching were the professional development of teachers, the sharing of ideas, peer support, the improvement of well-being at work, and special and general education coming closer to each other. Challenges were encountered in different problems of a common planning time, as well as the lack of teaching facilities and the lack of administrative support. The concept of yhteisopetus was considered to illustrate the teaching process better than samanaikaisopetus. Based on the results of the research it seems that the concept of yhteisopetus has been created as a better alternative to the concept of samanaikaisopetus.
-
(2022)Vuonna 2016 voimaan astuneen uuden opetussuunnitelman mukaan koulua tulee kehittää inkluusioperiaatteen mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että erityisopetus pyritään järjestämään osana yleisopetusta. Luokkien heterogeenisyys tuo kuitenkin omat haasteensa luokkiin ja osittain tästä syystä opettajat kokevat uupumusta työssään. Siksi onkin tärkeää selvittää mitä eri- laisia mahdollisuuksia löytyy opettajien työtaakan vähentämiseksi. Yksi vaihtoehto voisi olla yhteisopettajuus. Tässä tutkielmassa selvitetään opettajien kokemia yhteisopettajuuden etuja, haasteita sekä edellytyksiä toimivalle yhteisopetukselle. Tämä tutkielma on kvalitatiivinen tutkimus, joka on tehty systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkielma koostuu kahdeksasta vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista, joista seitsemän on tehty Suomessa ja yksi Yhdysvalloissa vuosina 2007–2021. Aineiston analyysi tehtiin ymmärtämiseen pyrkivällä laadullisella sisällönanalyysilla. Systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta käy ilmi, että opettajat kokivat yhteisopettajuuden olevan monipuolinen ja tehokas työtapa, joka tukee omaa ammatillista kehittymistä. Yhteisopettajuuden koettiin myös helpottavan opetuksen suunnittelua, opetusta ja arviointia, jolloin se myös lisäsi opettajien työhyvinvointia. Yhteisopettajuuden myötä oppilaat saivat enemmän huomiota sekä heidän tuentarpeensa huomattiin helpommin. Yhteisopettajuus myös mahdollisti tukea tarvitsevien oppilaiden opiskelun omassa luokassaan, sekä lisäsi erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden onnistumisen kokemuksia. Suurimmaksi haasteeksi yhteisopettajuudessa koettiin yhteisen suunnitteluajan löytäminen. Muita haasteita olivat liian vähäinen tieto ja koulutus yhteisopettajuudesta, vaikeus löytää sopivaa paria toteuttamaan yhteisopettajuutta, sekä yhteisten aikataulujen ja lukujärjestysten yhteensovittamisen vaikeus. Toimivan yhteisopettajuuden koettiin edellyttävän riittäviä resursseja ja rakenteellisia edellytyksiä sekä samanlaista käsitystä opettamisesta ja opettajuudesta. Myös opettajien omaa tahtoa ja innostusta yhteisopettajuutta kohtaan pidettiin tärkeänä asiana toimivan yhteisopettajuuden kannalta. Johtopäätöksenä voidaan nähdä, että yhteisopettajuutta pidetään varsin positiivisena asiana. Toimiessaan se voi olla yksi vaihtoehto helpottaa opettajien kokemaa työtaakkaa, sekä keino vastata inklusiivisen koulun tuomiin mahdollisiin haasteisiin.
-
(2020)Tämän tutkielman tavoitteena oli kartoittaa yhteisopettajuuden etuja ja haasteita laaja-alaisen erityisopettajan työssä. Erityisopetuksen uudistuksen myötä oppilaiden tarvitsemat tukitoimet pyritään järjestämään yleisopetuksen yhteydessä oppilaan omassa lähikoulussa heti, kun tuen tarvetta ilmenee. Luokanopettajan ja erityisopettajan yhteisopettajuus on nostettu yhdeksi keinoksi taata jokaiselle oppilaalle riittävä ja oikea-aikainen tuki yleisopetuksen luokassa. Tutkimuksen teoriaosuudessa selvitin, mitä yhteisopettajuus tarkoittaa, miten yhteisopetus voi olla luonteva osa osa-aikaista erityisopetusta ja millaisilla työtavoilla yhteisopettajuutta voidaan toteuttaa. Tulokset-osioissa pyrin vastaamaan aiemman tutkimuskirjallisuuden avulla tutkimuskysymyksiini. Tutkimuskysymyksiäni ovat: 1. Millaisia etuja yhteisopettajuudesta on erityisopettajan työssä? 2. Millaisia haasteita ja ongelmakohtia yhteisopettavat erityisopettajat kohtaavat? Toteutin tutkimukseni systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksessani selvisi, että yhteisopettajuus lisäsi erityisopettajan ammatillista kehittymistä ja työssä oppimista. Erityisopettajat kuvasivat yhteisopettajuuden vahvistaneen heidän asiantuntijuuttaan ja aineenhallintaansa. Yhteisopettajuuden koettiin myös parantavan työhyvinvointia ja työssä viihtymistä, koska työ ei tuntunut yhtä kuormittavalta ja stressaavalta, kun haastavat asiat sai jakaa toisen opettajan kanssa. Arviointi koettiin vähemmän stressaavaksi ja oppilaita kohtaan oikeudenmukaisemmaksi, kun se toteutettiin yhdessä. Myös työrauhaongelmat vähenivät ja opettajat kokivat saavansa paremmin keskittyä ydintehtäväänsä eli opettamiseen. Suurimmiksi haasteiksi yhteisopetuksessa nousivat suunnitteluajan puute, epätasa-arvoinen vastuun jakautuminen sekä epäselvät roolit. Luokanopettajat kuvasivat, kuinka puutteellinen suunnittelu johti usein tilanteeseen, jossa luokan- tai aineenopettaja vastasi yksin opetuksen suunnittelusta, materiaaleista ja opetuksen toteuttamisesta ja erityisopettaja vain saapui yhteisille tunneille ja keskittyi tuen tarpeisten oppilaiden auttamiseen.
-
(2023)Opettajan työhön on tullut uusia vaatimuksia uuden perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) myötä. Monet opettajat kokevat olevansa yksin uusien vaatimusten edessä. Opetussuunnitelmassa nousee myös esille opettajien välisen yhteistyön tärkeys. Onkin tärkeä selvittää, onko yhteisopettajuus yksi vaihtoehto tukea opettajaa uusien vaatimusten edessä ja voiko yhteisopettajuus olla keino lisätä opettajien välistä yhteistyötä. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää, mitä hyötyjä yhteisopettajuudesta on peruskoulun opettajalle, sekä mitä haasteita yhteisopettajuuteen liittyy. Tutkielmassa tarkasteltiin Suomen peruskoulussa tapahtuvaa yhteisopettajuutta. Kandidaatintutkielman tutkimuskysymykset ovat 1) Mitä hyötyjä yhteisopettajuudesta on peruskoulun opettajan näkökulmasta? 2) Mitä haasteita peruskoulussa työskentelevät opettajat kokevat yhteisopettajuudesta? Tämä tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkielman aineistona käytettiin kymmentä (10) tieteellistä vertaisarvioitua artikkelia, joista yhdeksän (9) artikkelia löytyi Helkasta ja yksi (1) artikkeli EBSCOhost-tietokannasta. Artikkeleista kaksi (2) oli kirjoitettu suomeksi ja loput olivat englanninkielisiä. Kaikissa artikkeleissa oli tutkittu Suomen peruskouluissa tapahtuvaa yhteisopettajuutta. Artikkelit oli julkaistu vuosina 2010–2022. Aineiston analysointiin käytettiin aineistopohjaista sisällönanalyysiä. Tulosten mukaan yhteisopettajuuden hyötyjä oli mahdollisuus jakaa vastuuta toisen opettajan kanssa. Vastuun jakamisen myötä opettajan työkuorma väheni ja tämän myötä työhyvinvointi vahvistui. Yhteisopettajuuden hyödyksi nousi myös opettajan mahdollisuus kehittyä ammatillisesti. Ammatillinen kehittyminen vahvisti opettajan kokemaa hyvinvointia ja tämä taas vaikutti myönteisesti opettajan työssä jaksamiseen. Tuloksissa nousi myös esille, kuinka yhteisopettajuuden myötä oli mahdollisuus kollegiaaliseen tukeen. Suurimmaksi haasteeksi nousi yhteisen suunnitteluajan puuttuminen. Haasteena näyttäytyi myös oma epäselvä rooli luokkahuoneessa, sekä haasteet kommunikaatiossa.
-
(2021)Tavoitteet. Yhteisopettajuus on nostanut päätään trendikkäänä tapana soveltaa opettamista ja oppimista muuten lähes muuttumattomassa kouluympäristössä. Suomessa usein kuulee Pisa-testien tuloksista, kuin myös keskustelua siitä, onko Suomen tulokset parempaan vai huonompaan suuntaan. Pisa-testissä heikosti pärjätessä osoittavat sormet suunnataan kohti kouluinstituutiota, sekä etenkin luokkahuoneita. Vaikka nykypäivänä yhteisopettajuus on noussut esiin keskustelunaiheeksi, sitä on kokeiltu jo vuosikymmeniä sitten. Tutkimukseni tavoitteena on ottaa selvää, miten yhteisopettajuus on vuosikymmenien aikana muuttunut, sekä voisiko yhteisopettajuus parantaa Suomen kouluikäisten oppimista. Oppilaiden kokemuksien lisäksi tutkin myös yhteisopettajuutta hyödyntäneiden opettajien kokemuksia, sekä heidän esiin tuomiaan hyötyjä ja haasteita yhteisopettajuudessa. Menetelmät. Toteutin tutkimukseni integroivan kirjallisuuskatsauksen menetelmiä seuraten. Integroivassa kirjallisuuskatsauksessa tutkija etsii, pohtii ja tiivistää aiempien tutkimusten tulosten pohjalta oman tutkimuksensa tutkimuskysymykseen vastauksia. Tutkimukseni aineistona toimii sekä suomalaisten, että ulkomaalaisten yliopistojen tuottamia tieteellisiä artikkeleita. Tutkimukset käsittelivät sekä oppilaiden että opettajien näkökulmia yhteisopettajuuteen liittyen, sekä käsittelivät yhteisopettajuutta käsitteenä. Aineiston analyysissä ja tulosten laatimisessa aineistosta noudatin integroivan kirjallisuuskatsauksen etenemisvaihetta. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tuloksissa nousi esille yhteisopettajuuden tuovan pääosin positiivisia kokemuksia sekä opettajille että oppilaille. Opettajat kokivat pääsevänsä hyödyntämään enemmän omaa kyvykkyyttään ja heille luontaisempiin aihealueisiin kuuluvaa tietoaan, kuin myös yleisen kiireen ja stressin tunteiden laskeneen. Positiivisena pidettiin myös toisen opetustyötä tekevän ammattilaisen ammatillinen tuki. Oppilaat kokivat yhteisopettajuuden mahdollistavan henkilökohtaisen avustuksen paremmin, sillä toisen opettajan opettaessa koko luokkaa toinen opettaja pystyi auttamaan apua tarvitsevia oppilaita samaan aikaan. Haasteellisiksi opettajat kokivat yhteisen sävelen löytämisen toisen opetustyön ammattilaisen kanssa, suunnittelulle varatun ajan vähäisyyden, sekä valmistavien koulutusten vähäisyyden tai olemattomuuden. Myös vastuun jakaminen, epärealistiset oletukset yhteisopettajuudesta, ja koulujohdon heikkoa tukea pidettiin ongelmakohtina.
-
(2021)Nykypäivän tietotyön työnkuvan muuttuminen heijastuu opettajan työhön, joka on monilta osin kehittynyt yksin tehtävästä suunnittelusta ja opettamisesta yhteistyönä tehtäväksi työksi. Yhteisopetus nähdään usein vastauksena opettajan työhön kohdistuviin moniin vaatimuksiin ja haasteisiin. Yhteisopetuksella tarkoitetaan opettajakollegoiden yhteisvastuuta opetettavan oppilasryhmän opetuksen suunnittelutyöstä, sekä sen toteutuksesta ja oppimisen arvioinnista. Tämä tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Työn tarkoituksena on perehtyä yhteisopetukseen ilmiönä ja selvittää, millaisia lähtökohtia toimiva yhteisopetus edellyttää ja mitä haasteita sen tiellä voi mahdollisesti olla. Lisäksi tutkin, mitä havaittuja etuja yhteisopetuksella on. Tutkielma on rajattu käsitte-lemään aihetta opettajan roolista käsin. Koska opettajan työn keskiössä on oppilas, nostetaan tutkielmassa kuitenkin esiin joitakin oppilaan kannalta keskeisiä näkökohtia, jotka ovat samalla myös keskeisiä opettajan työn kannalta. Tutkimuksen aineisto on rajattu vertaisarvioituihin tutkimuksiin, väitöskirjoihin, asia-kirjoihin ja selvityksiin. Tutkimuksen perusteella yhteisopetuksella voidaan katsoa olevan useita positiivia vaikutuksia opettajille. Yhteisopetuksen on todettu lisäävän yhteistyötä työyhteisössä ja lisäävän opettajien hyvinvointia työssä ja työtyytyväisyyttä kollegiaalisen tuen lisääntyessä ja vastuiden jakautuessa tasaisesti opettajien välillä. Merkittäväksi nousi myös yhteisopetuksen hyöty opettajien ammatilliseen kehitykseen. Ammatillisen osaamisen jakamisen ja työn yhteisen reflektoinnin on todettu auttavan opettajia kehittymään, mutta myös parantavan opetuksen laatua yhteisen huolellisen suunnittelutyön myötä. Esitetyn pohjalta nousi esille myös yhteisopetuksen hyöty oppilaille. Opettajat kykenivät tunnistamaan ja vastaamaan paremmin oppilaiden vaihteleviin tuen tarpeisiin resurssien lisääntyessä. Tutkimusaineistosta ilmenneitä merkittäviä haasteita yhteisopetukselle olivat yhteisen suunnitteluajan vähäisyys, sekä hallinnollisen tuen puuttuminen yhteisopetukselle. Mainitut tekijät linkittyivät osaltaan muihin haasteisiin. Puutteet yhteisopettajien välisessä kommunikoinnissa voivat koitua haasteellisiksi, jos yh-teisopetukseen liittyvistä toiveista ja fyysisistä järjestelyistä ei keskustella kattavasti. Tämä keskinäinen kommunikointi ja yhteistyön suunnittelu vaatii aikaa, jonka järjestämisessä koulun hallinnon jäsen, kuten rehtori, voi olla kriittisessä roolissa. Edellytyksiksi toimivalle yhteisopetukselle nousivat myös opettajien persoonien yhteensopivuus, sekä koulutus yhteisopettamiseen. Näitä edellytyksiä tärkeämmiksi seikoiksi nousivat aineiston perusteella kui-tenkin opettajien oma into yhteisopetusta kohtaan, sekä jaettu näkemys opetuksellisista periaatteista.
-
(2021)Inkluusioperiaate sekä kolmiportaiseen tuen malliin siirtyminen vuonna 2010 on monimuotoistanut oppilasryhmiä. Heterogeenisen oppilasjoukon tuen tarpeisiin vastaamiseen tarvitaan käytännön työkaluja, sillä jokaisen oppilaan tulee saada tarvitsemaansa tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Yhteisopetuksen on havaittu olevan yksi tapa toteuttaa inklusiivista opetusta. Tämän tutkielman tavoitteena oli muodostaa mahdollisimman ajankohtainen kuva yhteisopetuksen onnistumisen edellytyksistä sekä tarkastella yhteisopetuksen hyötyjä opettajille ja oppilaille. Tutkielmassa selvitetään, millaisia edellytyksiä yhteisopetuksen onnistumiselle asetetaan, sekä millaisia hyötyjä yhteisopetuksella havaitaan olevan opettajille ja oppilaille vuosien 2010–2020 välillä julkaistussa tutkimuskirjallisuudessa. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkielmassa tarkasteltiin yhteisopetuksesta aiemmin tehtyä tutkimusta. Aineistona toimi vuosien 2010–2020 välillä julkaistu suomalainen ja kansainvälinen tutkimuskirjallisuus, jonka kokoamisessa hyödynnettiin muun muassa Helsingin yliopiston Helka-tietokantaa sekä sen tietoverkosta löytyviä tietokantoja. Tämän lisäksi aineiston kokoamiseen käytettiin Finna-tietokantaa sekä Google Scholar -hakuohjelmaa. Vuosien 2010–2020 välisenä aikana julkaistussa tutkimuskirjallisuudessa asetettiin yhteisopetuksen onnistumiseksi edellytyksiä yksittäiselle opettajalle, opettajien yhteistyölle sekä koulun johdolle. Yhteisopetuksen onnistumiselle asetettuja edellytyksiä olivat muun muassa opettajan omien ennakkokäsitysten reflektointi ja tiedostaminen, yhteisopettajien välinen luottamus, kunnioitus ja avoin vuorovaikutus, kehityskohteiden ja onnistumisten reflektointi yhdessä, opettajien jaettu näkemys opetuksesta ja oppimisesta sekä koulun johdon tuki yhteisopetukselle. Tutkimuskirjallisuuden perusteella yhteisopetus hyödytti opettajia ja oppilaita monella tapaa. Yhteisopetus hyödytti opettajia sekä ammatillisen kehittymisen että työhyvinvoinnin lisääntymisen kautta ja oppilaita muun muassa monipuolistamalla opetusta sekä vahvistamalla oppilaan tuen tarpeen määrittelyä ja tuen toteutusta. Tutkielman perusteella yhteisopetus näyttäytyy työtapana, jonka avulla on mahdollista vastata monimuotoisten opetusryhmien oppilaiden tuen tarpeisiin tavalla, joka edistää inkluusiota, vahvistaa opettajien työhyvinvointia sekä kehittää opetuksen laatua.
-
(2021)Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää yhteisopettajuuden hyötyjä opettajan työssä. Tutkielmalla selvitettiin, mitä hyötyjä toimivalla yhteisopettajuudella on opettajan näkökulmasta sekä miten yhteisopettajuus vaikuttaa opettajan ammatilliseen kehittymiseen. Tutkielman avulla tarkastellaan yhteisopetuksen soveltuvuutta keinoksi edistää opettajien työssäjaksamista. Yhdessä opettamista on Suomessa kokeiltu jo 1960-luvulta lähtien. Sen tarkoitus on ollut hyödyntää opettajaresurssia tehokkaammin sekä tarjota opettajille mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen. Yleisin tapa toteuttaa yhteisopetusta on erityisopettajan ja luokanopettajan välinen yhteistyö. Tällöin yhdessä opettamisella voidaan edistää inkluusion toteutumista peruskoulussa. Aiempien tutkimusten mukaan yhteisopettamisesta on havaittu runsaasti hyötyjä niin opettajan kuin oppilaidenkin näkökulmasta. Yhdessä opettamisen suosio on siitä huolimatta jäänyt vähäiseksi. Opettajan työn ja sen kehittymisvaatimusten ymmärtämiseksi tutkielmassa kuvailtiin opettajaprofessiota, opettajan ammatillista identiteettiä sekä roolia toimijana työyhteisössä. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto muodostui 10 vertaisarvioidusta tieteellisestä julkaisusta. Aineiston analyysiin käytettiin sisällönanalyysiä, jonka avulla aineistosta nostettiin esiin tutkimuskysymysten näkökulmasta merkitykselliset tulokset. Tutkielma osoitti, että onnistuessaan yhteisopetus tarjoaa merkittäviä hyötyjä opettajalle niin mielekkäämmän ja merkityksellisemmän työn kuin työssä jaksamisenkin näkökulmasta. Tulokset osoittivat, että yhteisopetus vähentää opettajien kiireen tuntua ja mahdollistaa runsaamman ja rakentavamman vuorovaikutuksen oppilaiden kanssa. Yhdessä opettaminen vaatii koulukulttuurilta tukea ja hyväksyntää, eikä kehitys yhteisöllisempään suuntaan ole kaikissa kouluissa vielä riittävällä tasolla. Yhteisopetuksen suosion lisäämiseksi saatetaan tarvita opettajien täydennyskoulutusta.
-
(2023)Monimateriaalinen käsityö ja yhteisopetus ovat viime vuosina yleistyneet suomalaisissa peruskouluissa merkittävästi. Monimateriaalisessa käsityön oppiaineessa oppilaat tekevät käsitöitä niin teknisen työn kuin tekstiilityön parissa ja usein myös kahden eri luokkatilan välillä. Koska monimateriaalisuus asettaa erilaisia haasteita ja mahdollisuuksia käsityöoppiaineelle, apua oppituntien suunnitteluun ja toteutukseen voi löytyä yhteisopetuksen avulla. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata, analysoida ja tulkita yhteisopetuksen toteutumista monimateriaalisessa käsityön oppiaineessa. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaista yhteisopetus monimateriaalisessa käsityönopetuksessa käsityötä opettavien opettajien mielestä on sekä miten he ovat sen kokeneet. Tutkimus on laadullisena tutkimuksena toteutettu kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuusaineisto muodostui kolmesta monimateriaalisen käsityön yhteisopetusta käsittelevästä tutkimuksesta sekä kahdesta monimateriaalisen käsityön yhteisopetusta käsittelevästä pro gradu -tutkielmasta. Tutkimusaineistosta poimittiin kirjallisia ilmaisuja aineiston olennaisimmista ja eniten tutkimuskysymyksiin vastaavista tai niihin liittyvistä informaatioista, ja se analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tutkimuksen tulosten mukaan monimateriaalisen käsityön yhteisopetus toimii parhaiten opettajien hallitessa selkeät ja yhteiset toimintamallit ja työnjaon ollessa tasainen jokaista opettajaa kohden. Monimateriaalisen käsityön yhteisopetuksen eduiksi koettiin käsityöoppiaineen monimateriaalisuuden vahvistuminen sekä yhteistyön positiiviset vaikutukset niin oppilaissa kuin opettajissakin. Haasteena monimateriaalisen käsityön yhteisopetuksessa korostui suunnitteluajan vähäisyys.
Now showing items 1-13 of 13