Browsing by Subject "yhteistoiminnallisuus"

In this research I have introduced the theory of design-pedagogy and its suitability to be used as a teaching method. The aim of this research was to highlight the primary school teachers’ thoughts about design-pedagogy as a teaching method in primary school. The interest of this study lays specifically in the teachers own experience in design-pedagogy and how they understand their own role as a teacher when using this method. I also brought up some points that are in favour of design-pedagogy as a teaching method in primary school from the new curriculum that was published in the Autumn of 2016. My research material consisted of semi-structured the interviews from two teachers. The interviews were analysed using thematic approach of content analysis method. Both of the teachers had used design-pedagogy as a method in their classrooms multiple times. The teachers were also acquainted with the theory of the method. The material was collected in May 2016. I classified the material in three different categories. The categories were based on the research questions. Both teachers interviewed saw design-pedagogy as a positive and versatile teaching method. The teachers highlighted that the strength of the method lays specifically in the way it lets the students collaborate and get involved. The teachers described and experienced their own role in design-method diversely with multiple terms of classification. All together the teachers saw design-pedagogy as a way to develop students’ own self-determination and transversal competence. These are points that are brought several times in the new curriculum for Autumn 2016.

Yhteistyön merkitys kouluissa on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana ja yhtenä vaikuttavana tekijänä pidetään inkluusiota, jonka kasvava suuntaus näkyy yhä enemmän lähikoulujenyleisluokissa. Luokat ovat suurentuneet ja yleisluokassa saattaa nykyään olla yhä useampi oppilas, joka tarvitsee erityistä tukea selvitäkseen koulun arjesta. Uusi opetussuunnitelma,joka otettiin käyttöön vuonna 2016, on tuonut mukanaan uuden toimintakulttuurin, joka aiheuttaa opettajille haasteita mutta antaa myös mahdollisuuksia kehittää opetusta. Useat opet- taja kokevat, että työmäärä on lisääntynyt mutta aika-, tai henkilöresurssit eivät ole muuttuneet samassa suhteessa. Tämän vuoksi yhteistyötä koulun kaikkien toimijoiden kesken tulisi lisätä ja koulun toimintakulttuuria muuttaa yksinopettamisesta yhteisopettajuuteen. Tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten yhteistyö luokanopettajien ja erityisopettajan kesken käytännössä tapahtuu, kun suunnitellaan ja toteutetaan alakoulun tuen piirissä olevien oppilaiden koulunkäyntiä ja mahdollisia tukitoimia. Halusin tutkimuksessani tarkastella, mitkä olivat ne ilmiöt, jotka syntyivät yhteistyöstä opettajien ja erityisopettajien välillä ja onnistuiko työn suunnittelu niin, että jokaisen osallisen ammattivahvuudet tulee käytettyä oppilaan kan- nalta katsottuna optimaalisella tavalla. Tutkimus antoi myös mahdollisuuden tarkastella, mitä haasteita ja mahdollisuuksia yhteistyöstä syntyy ja miten yhteistyötä voitaisiin kehittää. Menetelmät Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja sen tieteenfilosofinen lähtökohta oli kerronnallinen eli narratiivinen. Aineiston keräsin puolistrukturoidulla teemahaastatteluina, joihin osallistui yksi erityisopettaja sekä kaksi luokanopettajaa. Litteroitujen teemahaastattelujen analyysissä käytin laadullista sisällönanalyysiä. Tulokset ja johtopäätökset Tutkimukseni osoitti, että työn lisääntyminen luokissa ei ole johtunut inkluusiosta vaan nykypäivän lapsista, joilla on paljon keskittymisenvaikeuksia, sekä kolmiportaisen tuen mallin mukanaan tuomasta byrokratiasta. Tänä päivänä mennään selvästi enemmän kohti yhteisopettajuutta mutta muutos tapahtuu hitaasti. Monet opettajat olivat kiinnostuneita kehittämään yhteisopettajuutta mutta haasteeksi muodostui tekijöitä, joihin ei hetkessä saa muutoksia aikaiseksi. Yhteisopettajuuden pitää myös tarkastella koko ryhmän tarpeet huomioon ottaen. Tutkimuksessani haastateltavat olivat kuitenkin tyytyväisiä tämän hetkiseen tilanteeseen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin suhteen.