Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "ymmärtävä kieli"

Sort by: Order: Results:

  • Kehityksellisessä kielihäiriössä esiintyvien tunne- ja käytösongelmien piirteet ja niihin yhteydessä olevat kielen osa-alueet 
    Leskinen, Anne-Maria (2023)
    Tavoitteet. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsilla, joilla on kehityksellinen kielihäiriö, on suurentunut riski käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmiin. Tämän kandidaatintutkielman yhtenä tarkoituksena on vetää yhteen aiempaa tutkimusta kehityksellisen kielihäiriön rinnalla tyypillisimmin esiintyvistä tunne- ja käytösongelmien piirteistä. Toisena kiinnostuksen kohteena on, ovatko jotkin kielen osa-alueet vahvemmin yhteydessä ongelmalliseen käyttäytymiseen kuin toiset. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Haku tehtiin tammikuussa 2023 Ovid Medline ja PsycInfo -tietokannoista erilaisia hakutoimintoja hyödyntäen. Lopulliseksi hakulausekkeeksi muodostui: (child developmental language disorder behavioral problems) OR (developmental language disorder OR specific language impairment OR language problem*) AND (emotio* problem* OR emotio* outcome* OR sosio* emotio* develop*) AND (behavio* problem* OR behavio* outcome* OR behavio* disorder*). Hakutuloksia karsittiin valintakriteereiden mukaisesti, kunnes päädyttiin kuuteen vuosien 2003–2021 aikana julkaistuun artikkeliin, joissa tutkittavien iät vaihtelivat 2–7-vuoden välillä. Aineiston analysointia, vertailua ja tulosten yhteenvetoa varten artikkeleiden keskeisimmät sisällöt taulukoitiin. Tulokset ja johtopäätökset. Kehityksellisen kielihäiriön yhteydessä tunneongelmat olivat hieman yleisempiä, kuin käytösongelmat. Yleisin tunneoire oli vetäytyvyys, ja käytösoireista aggressiivinen käytös. Lapset, joilla on kehityksellinen kielihäiriö, voivat tarvita tyypillisiä lapsia enemmän tukea tunnesäätelytaitojen kehitykseen. Kielen osa-alueiden yhteyksistä tunne- ja käytösongelmiin ei saatu yhteneviä tuloksia. Merkitseviä eroja tunne- ja käytösoireiden ilmenemisessä ei tullut esille, kun verrattiin lapsia, joilla oli pelkästään tuottamisen ongelmia, lapsiin, joilla oli ongelmia sekä ymmärtämisessä että tuottamisessa. Tutkimuksissa, joissa kielellinen osaaminen jaettiin useampaan osa-alueeseen, ymmärtämiseen painottuvat ongelmat olivat kuitenkin vahvemmin yhteydessä tunne- ja käytösongelmiin. Yhtenäisemmän tutkimuksen tekeminen voisi antaa tärkeää tietoa puheterapiakuntoutuksen kohdentamisen kannalta.
  • Lasten ja nuorten valikoivaan puhumattomuuteen liittyvät kielelliset haasteet ja niiden puheterapeuttinen arviointi 
    Rikkonen, Iina (2024)
    Tavoitteet. Valikoiva puhumattomuus on ahdistuneisuushäiriö, jonka oirekuvaa luonnehtii puhumattomuus tilanteissa, joissa puhetta odotetaan. Kyseiseen oirekuvaan liittyy usein voimakas sosiaalinen ahdistuneisuus. Lisäksi erilaisten kielellisten häiriöiden on osoitettu liittyvän valikoivan puhumattomuuden oirekuvaan, mutta tutkimusnäyttö tästä on vielä niukkaa ja tulokset osin ristiriitaisia. Tämän tutkielman tavoitteena on koota yhteen tietoa siitä, millaisia ilmaistun ja ymmärtävän kielen haasteita valikoivan puhumattomuuden oirekuvaan tyypillisesti liittyy lapsilla ja nuorilla. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, miten näitä kielellisiä haasteita voitaisiin parhaiten arvioida puheterapeuttisin keinoin. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku tehtiin PsycInfo- ja Scopus -tietokannoista joulukuussa 2023. Hakulausekkeena käytettiin PsycInfossa (selective mutism OR exp mutism) AND (language assessment OR expressive language OR receptive language) ja Scopuksessa (“selective mutism”) AND (“language assessment”) OR (“expressive language”) OR (“receptive language”). Tutkimusaineistoksi valikoitui kuusi tutkimusartikkelia, jotka on julkaistu vuosina 2001–2023. Aineisto analysoitiin lukemalla tutkimukset sekä kokoamalla niiden keskeisimmät tulokset sekä vastaukset asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimusaineisto viittasi siihen, että valikoivaan puhumattomuuteen liittyy erityisesti ilmaistun kielen haasteita, joita voi esiintyä laajasti näiden lasten ja nuorten kokonaisvaltaisessa kommunikaatiossa. Ymmärtävään kieleen liittyen aineistosta ei saatu yksisuuntaista tulosta. Aineisto tuki valikoivaan puhumattomuuteen liittyvän kielellisen arvion toteuttamista perheen kotona ja lapsen vanhempien hyödyntämistä arvioinnin toteuttamisessa tavoitteena tilanteeseen liittyvän ahdistuneisuuden lieventäminen. Erityisesti tarvittaisiin kuitenkin lisää tutkimusta valikoivan puhumattomuuden kielellisen arvioinnin toteuttamisesta sekä oirekuvaan liittyvistä laajemmista kommunikaation haasteista. Oirekuvaa on syytä tutkia lasten lisäksi myös nuorilla ja aikuisilla.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO