Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "ympäristötunteet"

Sort by: Order: Results:

  • Mannela, Heini (2023)
    Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää miten käsityöharrastajat kokevat käsityön ympäristön kannalta ja millaisia tunteita se heissä herättää. Käsityö on ihmiselle luontaista toimintaa ja useiden tutkimusten mukaan tekijöilleen hyvinvointia tuottavaa. Toisaalta sillä on niin toimin- nan kuin tuotteenkin osalta merkitystä myös ympäristön eri ulottuvuuksiin. Materiaalisuutensa vuoksi käsityö on vahvasti sidoksissa luonnonvarojen käyttöön, mikä saattaa aiheuttaa risti- riitaisia tunteita ja näin ollen olla vaikutusta käsityöharrastajan hyvinvointiin. Tutkimuksessa tavoitteena on selvittää mitä erilaisia merkityksiä käsityönharrastajat antavat käsityölle ympä- ristönäkökulmasta ja millaisia tunteita näihin merkityksiin liittyy. Tutkimus suoritettiin laadullisena kyselytutkimuksena, jossa avoimilla kysymyksillä kerättiin käsityön harrastajien ajatuksia aiheesta. Kysely jaettiin sosiaalisen median käsityöaiheisessa ryhmässä ja vastauksia saatiin 34 kappaletta. Kaikki vastaajat olivat naisia ikähaarukaltaan 27-74 vuotiaita. Analyysi suoritettiin aineistolähtöisesti fenomenografisella lähestymistavalla. Tutkimus osoitti, että käsityöharrastajien näkemyksiä käsityön ympäristöaspektista voidaan kuvata kuudella merkityskategorialla: käsityö on ympäristöystävällistä, parempi itse tekemällä kuin kaupasta ostamalla, käsityön ympäristövaikutukset toissijaisia, käsityö ei automaattisesti ympäristömyönteistä, taitona tärkeä ja suomalaisuus valttia. Miten käsityön ympäristönäkö- kulma koettiin, vaikutti siihen, millaisia tunteita käsitöihin liitettiin. Tulokset viittaavat myös sii- hen, että mitä kokonaisvaltaisemmin käsityön ympäristönäkökulman hahmotti, sitä ristiriitai- semmat tunteet nousivat esiin. Toisaalta ympäristömyötäinen toiminta käsitöiden kautta tuotti osalle tyytyväisyyttä. Lisää tutkimusta kaivataankin siihen, miten käsityöharrastajat näitä tun- teita käsittelevät ja miten ne vaikuttavat heidän harrastukseensa.
  • Mouritzen, Anna-Maija (2023)
    Ekokriisin vaikutus tämän hetken ja tulevaisuuden elämään maapallolla on kenties ihmiskunnan suurin haaste. Ilmastonmuutosta vastaan kamppaillessa kasvatus ja koulutus on tärkeä keino informoida ja suojella tulevia sukupolvia ja mahdollistaa heille hyvä ja kestävä elämänlaatu. Kestävään elämäntapaan ohjaaminen kuuluu jo varhaiskasvatukseen. Helsingin kaupunki (2021) on kehittänyt kestävään elämäntapaan kasvattamisen tueksi KETTU-mallin, jonka materiaalina toimivaa KETTU-kirjaa käytetään Helsingin varhaiskasvatuksessa. Tässä tutkimuksessa kartoitetaan KETTU-kirjasta (2021) ympäristötekoja ja ympäristötunteita Tolppasen ym. (2017) ilmastokasvatuksen polkupyörämallin mukaan. Ympäristöteot ja ympäristötunteet ovat pienillekin lapsille tärkeä osa kestävään elämäntapaan kasvamista, sillä teot konkretisoivat luonnon puolesta toimimista ja tunteet kertovat sekä ekokriisin vaikutuksesta ihmisen mieleen että luontoyhteyden tärkeydestä hyvinvoinnillemme. Tutkimus oli laadullinen tapaustutkimus, jonka aineistona toimi julkinen opetuskäyttöön tarkoitettu dokumentti KETTU-kirja. KETTU-kirjaa analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysilla keskittyen ympäristötekojen ja -tunteiden ilmenemiseen aineiston tarinoissa ja tehtävissä. Analyysin tuloksia kvantifioitiin ja luokiteltiin sisällön erittelyn keinoin. Tutkimuksessa havaittiin, että ympäristötunteiden kuvauksia ja niihin liittyviä tehtäviä oli vähemmän kuin ympäristötekojen vastaavia. Ympäristötunteista negatiiviset ympäristötunteet olivat vähäisiä tarinoissa ja niitä ei löytynyt tehtävistä. Aiempi tutkimus painottaa tunnetaitojen tukemisen merkitystä ekokriisin ja ilmastonmuutoksen keskellä kasvaville lapsille ja nuorille. Ennen ympäristötunteiden käsittelyä lasten kanssa aikuisen on kuitenkin käsiteltävä omat ympäristötunteensa. KETTU-kirja voisi tulevaisuudessa sisältää monipuolisemmin ympäristö-tunteiden kirjoa sekä tarjota aikuisille työkaluja ympäristötunteiden käsittelyyn. Tunnetyö yhdistettynä ympäristötekoihin lisää hyvinvointia tulevaisuuden ihmisille ja heidän elinympäristöilleen