Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Karhu, Milja (2017)
    Linguistic development is one of the most important things in people’s lives. With language, you can collect and store information and that’s why language is so important of what comes to any learning. The purpose of this study was to find out how kindergarten teachers support children aged 0–3 linguistic development in kindergartens. Material for this study was gathered using a theme interview. I interviewed three kindergarten teachers, who had experience of working in kindergarten with children aged 0–3. The interviews were individual interviews and the material was recorded and transcribed. According to the results of the study kindergarten teachers had many different means for supporting the linguistic development. Kindergarten teachers used pictures, naming, conversations with children, music, rhymes and tales. The most useful and easiest to use was naming and conversations with children. The teachers said that these two means are the easiest to use in everyday basis and they support the development the most.
  • Horttanainen, Sallamari (2022)
    Tämän tutkielman lähtökohtana on kiinnostus siitä, voiko itsearvioinnin lisääminen matematiikan oppiaineeseen lisätä matemaattista osaamista. Tutkielman tutkimusongelmana ovat: ”Miten 10–13-vuotiaiden oppilaiden itsearvioinnin vaikutusta matemaattiseen osaamineen on tutkittu?” ja ”Mitä tutkimukset 10–13-vuotiaiden oppilaiden itsearvioinnin vaikutuksesta matemaattiseen osaamineen osoittavat itsearvioinnin vaikutuksesta matemaattiseen osaamiseen?”. Ensimmäiseen ongelmaan vastataan tarkastelemalla, miten tutkimusaineistot on tutkimuksissa kerätty, mitkä ovat tutkimuksien tutkimusstrategiat, millaisia itsearvioinnin menetelmiä tutkimuksissa käytetään, kuinka pitkiä tutkimuksien itsearvioinnin ajanjaksot ovat ja liittyykö tutkimuksiin itsearvioinnin ohjausta. Toiseen ongelmaan vastataan tarkastelemalla, mitä aineisto osoittaa itsearvioinnin vaikutuksesta matemaattiseen osaamiseen taulukoimalla aineistot niiden tulosten tilastollisen merkityksen perusteella, joko osoittamaan, että itsearvioinnilla on positiivinen suhde matemaattiseen osaamiseen tai, että tilastollista merkitsevyyttä ei löytynyt. Yhden tutkimuksen tulokset tulkitaan matemaattisen osaamisen ajallisen kasvun perusteella, sillä tutkimuksessa ei ollut kontrolli tai kohortti ryhmää, johon kehitystä voidaan verrata. Tutkielman menetelmänä käytetään systemaattista kirjallisuuskatsasta. Aineiston tutkimusten aineistot on pääsääntöisesti kerätty alku- ja loppukokeilla, poikkeuksena tästä on kurssiarvosanojen hyödyntäminen. Tutkimukset ovat tutkimusasetelmaltaan kvasikokeellisia yhtä tutkimusta lukuun ottamatta, joka on tapaustutkimus. Aineistossa käytetään pääsääntöisesti formatiivista itsearviointia ja vähiten käytetään summatiivista itsearviointia. Itsearvioinnin ajanjaksot vaihtelevat tutkimuksissa kahdesta päivästä 17:ään viikkoon, ja puolessa aineiston tutkimuksista oppilaille tarjottiin itsearvioinnin ohjausta. Tutkimusten tulokset itsearvioinnin vaikutuksesta matemaattiseen osaamiseen ovat ristiriitaisia.
  • Vikström, Sari (2018)
  • Kinnunen, Venla (2021)
    Tässä tutkielmassa tulkitaan oppivelvollisuuden merkityksiä hallituksen esityksessä oppivelvollisuuslainsäädännön muuttamisesta. Vuonna 2021 voimaan astuneen oppivelvollisuuslain myötä oppivelvollisuus päättyy 18 vuoden ikään tai toisen asteen tutkinnon suorittamiseen lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa ennen 18. ikävuotta. Aiempi tutkimus on osoittanut, että työelämän ja talouden muutokset luovat perustan koulutuksen muutostarpeelle. Aiemmassa tutkimuksessa on kuvattu useita eroavaisuuksia ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen välille ja osoitettu että ammatillisen koulutuksen ja työelämän välillä on erityisen tiivis suhde. Tutkimuskysymykseni koskivat oppivelvollisuudelle annettuja merkityksiä ja ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen eroja hallituksen esityksessä. Tutkielman aineistona toimi hallituksen esitys eduskunnalle oppivelvollisuuslaista ja eräistä siihen liittyvistä laeista (HE 173/2020 vp). Hallituksen esitys toimi eduskunnan lainsäädäntökäsittelyn pohjana ja sisälsi ehdotettujen lakimuutosten lisäksi muun muassa arviointia uudistetun lainsäädännön vaikutuksista. Tutkielmaan rajasin osiot, jotka koskivat asian taustaa ja tavoitteita sekä vaikutusarviot. Analyysimenetelmänä käytin laadullista sisällönanalyysia ja teemoittelua. Teorian rooli analyysissani oli ohjaava. Tutkielman tuloksena hallituksen esityksessä kuvatulle oppivelvollisuudelle muodostui kolme päämerkitystä: työllistettävyyden väline, universaalien oikeuksien tekijä sekä yksilöllisen mutta säädeltävän opintopolun takaaja. Työllistettävyyden väline on merkitys, joka antaa pohjan koko oppivelvollisuuden uudistamiselle ja sopii näin aiemman tutkimuksen johtopäätöksiin työelämästä koulutuksen muutoksen ajurina. Universaaleina oikeuksina hallituksen esityksessä esitettiin opintojen maksuttomuus ja oikeus opinto-ohjaukseen. Yksilöllinen mutta säädeltävä opintopolku sisälsi vapaan hakeutumisoikeuden peruskoulun jälkeisiin koulutuksiin, tosin tämä vapaus poistuu mikäli oppivelvollinen ei pääse hakemiinsa kohteisiin ja kunta uusien velvoitteiden myötä osoittaa oppivelvolliselle opiskelupaikan. Ammatillista koulutusta ja lukiokoulutusta käsiteltiin hallituksen esityksessä pitkälti yhtäläisinä valintoina, mutta ammatillisen koulutuksen erityisen tiiviit suhteet työelämään näkyvät hallituksen esityksessä.
  • Pesonen, Noora (2018)
    Suicidal and death-related speech and self-harming behavior can manifest themselves even in young children. This review briefly considered suicidal thoughts, speech and behavior of children, ages 2 to 8. The focus was on the manifestation and assessment of suicidality as well as on the risk factors related to it. One target of interest was also children’s cognitions of death and suicide. On the basis of research, suicidality in children is rare and is associated with psychiatric disorders of the child. Associations between child´s suicidality, traumatic experiences and parents’ psychopathology have also been researched but there is no consensus on the topic. Suicidality in childhood is a likely risk factor for suicidality later in life so early intervention for suicidal thoughts and self-harming behavior is crucial. More research on the topic is needed and children’s understanding of death and suicide should be considered when examining their suicidality. 2-8 years old children are an extremely heterogenic group concerning their development and assessing motives and intents behind their thoughts, speech and behavior can be extremely challenging. More information of how suicidality manifests itself in thoughts, speech and behavior of young children and compared to older children is still necessary.
  • Räsänen, Tiina (2016)
    In Finnish language there is an opposition between long and short phonemes, so changing the duration of the phone changes the meaning of the word. The purpose of this study was to find out how short and long vowels actualize in the speech of a 2-year-old child and in a speech of an adult in the first syllable of the word. The research question was that is the differentiation between short and long vowels in speech of a child regular and similar to the one in the speech of an adult. For the study I recorded the speech of a 2-year and 5-month-old child and his 29-year-old father as they named object shown in the pictures. First vowels of first syllable of the word was separated from the speech-samples and their duration was measured with Praat-software. Durations of vowels was analysed statistically by comparing both speaker's mean values and standard deviations of short and long phones of every vowel. Child seems to pursue the quantity opposition realized in adult speech, although there is a clearer distinction between durations of short and long vowels in the speech of an adult speaker. Especially short vowels are on average longer in child's speech than in adult's speech, and there is significantly more differences between the mean values of different vowel in the speech of a child. Child also has more deviation in the different variations of the same vowel.
  • Kekkonen, Meeri (2024)
    Tämä kuvaileva kirjallisuuskatsaus tutkii 3–5-vuotiaiden lasten osallisuutta varhaiskasvatuksen liikuntakasvatuksessa. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on kehittää olemassa olevaa teoriaa sekä rakentaa myös uutta teoriaa. Tutkimuskirjallisuuteen perustuva kirjallisuuskatsaus on systemaattinen, täsmällinen ja toistettavissa oleva menetelmä, joka antaa kokonaiskuvaa tutkitusta aiheesta. Kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa aineisto on kerätty tutkimuskirjallisuudesta. Tutkielman aineisto koostuu tieteellisistä tutkimuksista sekä artikkeleista. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lasten osallisuuden toteutumisesta on löydetty puutteita. Lasten mukaan ottaminen ja kuuleminen koettiin vielä aikaa vievänä ja siten arjessa tuntui lähes mahdottomalta. Keinoja lasten osallistamiseksi kyllä löytyi. Lasten osallisuutta mahdollistaa aktiivinen, läsnä oleva varhaiskasvatuksen ammattilainen, joka huomioi lasten aloitteet ja kiinnostuksen kohteet toiminnan lähtökohtana. Liikuntakasvatus on parhaimmillaan päivittäisissä hetkissä toteutuvaa, yhteisöllistä ja muuhun kytkeytyvää toimintaa, joka rakentuu lasten ideoiden ja aloitteiden ympärille. Lasten osallisuuden toteutuksessa liikuntakasvatuksessa on lopulta kyse siitä, osaako aikuinen soveltaa teoriataustaa ja tavoitteita, kun aloitteetkin tulevat lapsilta. Lapset ovat erilaisia, joten he kokevat osallisuuden myös eri tavoin. Erilaiset tavat reagoida ympäristöä ja oppia, merkitsee myös eroja osallisuuden kokemisessa. Lasten osallisuutta vahvistaa lasten mielipiteiden huomioiminen, jolloin hänelle tulee myönteisiä kokemuksia kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta. Tutkimuksessa kehitetään keinoja lasten osallisuuden lisäämiseksi varhaiskasvatuksen liikuntakasvatuksessa.
  • Palonen, Ella (2017)
    Abstract Self-regulation means the ability to control own emotions, behavior and cognitive operations as required by the environment. This research focuses on examining how self-regulation skills of children from 3 to 5 years are supported in the kindergarten. The research question was (1) how is the development of self-regulation skills of children from 3 to 5 years supported in the kindergarten according to kindergarten teachers? The research question had three parts. (1.1) How kindergarten teachers define self-regulation? (1.2) In which ways development of self-regulation is supported in the kindergarten? (1.3) How kindergarten teachers explain these methods? Previous research has shown that child learns self-regulation by interacting with others. Feedback from environment and the way how adult responds to child’s actions have an impact on development of self-regulation. The method of this research was qualitative. The data was collected by using half-structured interview. The data consists of three interviews, which were conducted in three different kindergartens in Vantaa. All three interviewees had kindergarten teacher degree and they all had worked in the field at least five years. The data was analyzed by themes, which were based on research questions and interview questions. The results of this research brought out that the way adult guides and encourages child in the kindergarten activities in the early childhood education were essential. Creating positive atmosphere, presence of an adult, and adult’s own example were seen as important parts of teaching self-regulation skills. It also seemed to be important to use different kind of pictures while guiding child and vary the size of child groups. Kindergarten teachers defined that self-regulation skills include of the way child controls their actions, behaviors and how child concentrates on doing something without the distraction of environment.
  • Hanna, Klemetti (2016)
    Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, miten lastentarhanopettajat tukevat 3-5-vuotiaiden lasten lukivalmiuksia kahden fonologisen tietoisuuden sisällön eli kirjain-äännevastaavuuksien ja äänteiden erottelun harjoittelun kautta. Myös haluan tietää, miten tukemista tapahtuu arjessa keskustelun, lukemisen ja riimittelyn yhteydessä. Lopuksi opettajat saavat kertoa avoimesti, mitä muita tukitapoja he käyttävät työssään. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että lasten välillä on suuria eroja lukemistietoisuudessa ja lukutaidossa koulun aloitusvaiheessa ja että lukemaan opettaminen olisi syytä aloittaa jo ennen koulua. Hypoteesini on, että lastentarhanopettajien tukitavat eroavat toisistaan. Tämän kvalitatiivisen tutkimuksen aineistonkeruun toteutin teemahaastatteluilla ja tutkimuksessa on fenomenografinen näkökulma. Haastattelin touko-kesäkuussa 2015 kolmea lastentarhanopettajaa, jotka työskentelivät 3-5-vuotiaiden ryhmissä. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Tämän jälkeen analysoin ne laadullisen tutkimuksen sisällönanalyysin ja tutkimus-ongelmiin viittaavan teemoittelun kautta. Tutkimustuloksissa ilmeni, että lastentarhanopettajien tukitavoissa on paljon samankaltaisuuksia, ja yleisesti ottaen he tukevat lasten lukivalmiuksia arjen eri tilanteissa, positiivisesti ja lasten kiinnostuskohteiden kautta. Fonologiseen tietoisuuteen liittyvissä vastauksissa ilmeni asioiden nimeämisen harjoittelu, aikuisen esimerkki ja riimiparien sekä kuvakorttien käyttö tuokioissa. Vuorovaikutusta käsittelevissä vastauksissa nousivat esille asioiden nimeämisen ja havainnoinnin tärkeys. Aikuisten tulisi siis seurata lasten kommunikointia ja sopivalla hetkellä osallistua siihen. Opettajat kertoivat, että kirjoja luetaan ryhmissä päivittäin ja tarinasta keskustellaan samalla lukemisen aikana. Lasten riimittelytaitoja opettajat tukevat huumorin, sanojen tutkimisen ja musiikin avulla. Positiivinen ilmapiiri ja lasten kiinnostuskohteiden käyttö nousivat esille keskusteltaessa muista tukemisen tavoista. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että lasten lukivalmiuksia voidaan harjoitella päivähoidossa erittäin monipuolisesti ja lapsia innostavalla tavalla kaikissa päivän tilanteissa. Vastauksissa korostuivat juuri erityisesti arjen pedagogiikan käyttäminen, aikuisen positiivinen asenne ja lasten kiinnostuskohteiden huomioiminen harjoittelussa.
  • Lehikoinen, Suvi (2019)
    The purpose of this study is to research views of early childhood teachers about the social skills of 3 to 5-year-old children and how to enhance them in the day care group. It is also interesting to find out how teachers see their role in the development of childrens’ social skills. Previous studies have shown that teachers see the achievement of socio-emotional skills very important. In the past, studies have also shown that consistent teachers’ emotional support contributes to the development of social skills in children with this age. This research is qualitative and the material was collected by interviewing four teachers of early childhood education. The interviews were conducted at agreed times at the teachers' workplaces. The interviews were 14-26 minutes long and the total length of the transcript was 16 pages. The material was analyzed using theory-driven content analysis. As a guiding theory in the analysis phase I used earlier studies, The National Core Curriculum for Early childhood Education and Care 2018 and early childhood education act. Five different themes related to the social skills of children aged 3 to 5 and their promotion came up from the interview material. Consistent themes in teachers' perceptions were the importance of skills, individuality in development and goals. All interviewees felt that promoting skills was an important goal in their work. The skills of being in the group, self-regulating and negotiating skills, and working with others were seen as important goals in the development of social skills. Among the answers to the questions about the promotion of skills were the building of the environment and the role of the adult. Building the environment for social skills development emerged in all interviews. Safety was seen as an important factor in the construction of the environment, and this is created by the presence and, if necessary, interference of the adult in different situations. All interviews emphasized the importance of an adult's presence in the sense of child safety and the resolution of conflict situations. I contrasted the interview material with the Basics of Early Education Plan 2018 and the Early Childhood Education Act. The views that emerged from the interviews were consistent with the content of the documents.
  • Ryynänen, Lilli (2019)
    My Bachelor's thesis is a qualitative study which aims to identify the early childhood education teacher’s ideas of the self-esteem of 3 – 5 years and the importance of a healthy self-esteem. In addition, the study examines the way in which early childhood education contributes to the healthy self-esteem of children, which may possibly be an obstacle to its development and the influence of the home culture on the development of children's self-esteem. A few previous studies have been found in support of self-esteem in early childhood education. In Finland, the most extensive research on this subject is the thesis of Päivi Koivisto from 2007, "Yksilöllistä huomiota arkisissa tilanteissa”: Developing a Kindergarten culture to strengthen the self-esteem of childrens. The data for my thesis was gathered from three Southern Finnish municipalities in late 2018. The Material was collected by interviewing five qualified early childhood teachers. Interviews were conducted through thematic interviews. The Material is analysed by using the phenomenographic analytical method. The Results show that each interviewee knew the basics of self-esteem, and they taught that supporting a healthy self-esteem is an important task in everyday life. They felt that the development of the healthy self-esteem of children was best supported by a bracing meeting, positive interaction and by highlighting the strengths of the children. The importance of cooperation with parents is important. With that we can support parent’s own self-esteem or parenthood, as well as making visible children's strengths. Although the interviewee felt the importance of supporting a healthy self-esteem, they felt that the demanding of educational work effects so that educators couldn’t daily face the children, because of hurry and exhaustion, so that it would support the development of a healthy self-esteem. Every interviewee experienced a major challenge in the work of incompetent or unprofessional educators who may not have the skill or interest to confront and interact with children in order to support children's self-esteem. Due to the parent’s personal problems, children face with more challenges in the foundations of self-esteem. In the case of these children, the interviewns highlighted routines and the need for safe, reliable, sensitive and supportive adults in the everyday life of early childhood education.
  • Ketonen, Tilla (2019)
    Basic motor skills are the base of mobility and learning those skills is a the central aim of physical education targets. The stage of learning basic motor skills is on average from the age of three until the age of seven, when the child adopts most of the basic motor skills. It is important for children to have a lot of physical experience to practice basic motor skills. The aim of this study was to find out how basic motor skills for 3 – 5-year-old children’s basic motor skills can be supported by kindergarten’s organized physical education. The aim was also to find out how the kindergarten teacher motivates and inspires children who are passive movers. The questions in this study were the following: What kind of challenges do 3 – 5-years- olds have in their physical exercise? How can the development of basic motor skills be supported in organized physical exercise and in particular how are the different skills of children supported? How to inspire and motivate 3 – 5-year-olds to move? The study was a qualitative case study which was made in cooperation with a day-care center in Espoo. The material was collected in October 2018 by interviewing the kindergarten teacher and by observing a organized physical exercise. A small group of 3 – 5-year-olds with eight children participated in the observation. The interview was a thematic interview where the interviewee answered to the pre-defined questions. Some of the responses were supplementary questions about the issues raised by the observation. The processing phase of the material started by searching similarities through the themes that were shown in the interview and observation. The study material was processed with by theming. The material of the interview was analyzed by content analysis. The research results found that a kindergarten teacher can motivate and inspire children to move with the teacher own attitude, encouragement, catching children’s interests as well as with imagination and play. Kindergarten teacher sees the challenges of behavior and instructions to be more challenging than problems of child’s motor skills. The results of this study provide guidance and models for the pedagogical work of educators in the field of physical education for kindergartens.
  • Nguyen, Cam huong (2019)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä lasten tunnetaidoista ja miten niitä voidaan edistää 3–5-vuotiailla lapsilla. Tavoitteena oli saada tietoa lasten tunnetaidoista ja siitä, miten varhaiskasvatuksen opettaja voi edistää lasten tunnetaitojen kehitystä. Työn teoreettinen viitekehys koostuu tunteisiin ja tunnetaitoi-hin liittyvistä erilaisista tutkimuksista kuten Köngäs (2018). Hyödynsin tunnetaito-oppaita li-säämään ymmärrystä tunnetaidoista ja keinoista niiden edistämiseksi. Lisäksi käytin Var-haiskasvatussuunnitelman perusteita 2018 tässä tutkimuksessa tuomaan näkökulmaa siitä, miten ne velvoittavat edistämään ja tukemaan lasten tunnetaitoja. Tunnetaitojen, kuten tunteiden nimeämisen, ilmaisun ja säätelyn ongelmat näkyvät yhä enemmän varhaiskasvatusikäisillä lapsilla. Varhaiskasvatuksen opettajan tehtävänä on tu-kea lapsen tunnetaitoja. Tunnetaitoihin tulisi perehtyä jotta voisi alkaa edistämään niiden kehitystä tavoitteellisesti. Tutkimusta toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistoa hankittiin haastattelemalla kol-mea varhaiskasvatuksen opettajaa helsinkiläisistä päiväkodeista. Aineisto analysoitiin sisäl-lönanalyysin avulla. Tämän aineiston valossa näyttää siltä, että tunnetaitoja voidaan tukea varhaiskasvatukses-sa. Varhaiskasvatuksen opettaja voi vaikuttaa siihen olemalla sensitiivinen ja pyrkimällä tunnistamaan lasten tunnetaidot ja etsimällä keinoja tukea niitä. Haastattelujen perusteella näyttäisi, että 3–5-vuotiaiden tunnetaitojen kehittyminen on eritasoista, mikä vaikuttaa opet-tajien valitsemiin keinoihin toteuttaa tunnetaitojen opettelua ryhmässä. Haastateltavat toi-voisivat että tunnetaitomateriaaleja olisi enemmän saatavilla ja täydennyskoulutuksia tu-kemaan heidän tunnetaitojen osaamista.
  • Varjanne, Mikko (2020)
    Digitaalisella teknologialla on merkittävä rooli yhteiskunnassa. Sen käyttäminen työvälineenä osana varhaiskasvatuksen pedagogisia käytäntöjä kasvaa jatkuvasti, mutta teknologian syvempiä merkityksiä ja sen sosiaalisia vaikutuksia pohditaan varhaiskasvatuksessa harvemmin. 360-asteinen pedagoginen videodokumentaatio on vähitellen lisääntymässä varhaiskasvatuksessa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan 360-videokameran käyttömahdollisuuksia varhaiskasvatuksessa ja pohditaan siitä syntyviä merkityksiä ja sitä, kuinka nämä merkitykset tulisi huomioida. Tutkielman pohjavireenä on tarkastella käytännön ja teorian rajapintoja. Tutkimuskysymyksiä lähestyttiin käsitteellisellä pohdinnalla, joka pohjautui kokonaisuuksien tulkitsemiseen ja ymmärtämiseen keskittyvään hermeneuttiseen metodiin. Näkökulmia 360-videokameran – ja teknologian yleensä – merkitysten tarkasteluun oli neljä: 360-videokamera instrumenttina, olemuksena, inhimillisen toiminnan laajentumana ja vallan välineenä. Pääviitekehyksinä toimivat Martin Heideggerin, Marshall McLuhanin ja Michel Foucault’n ajatukset teknologiasta. 360-videoteknologian tarkastelu paljasti sen kantavan ja mahdollistavan monia merkityksiä, joista ilmeisimmät olivat valvontaan liittyvät merkitykset. 360-videokameralla kuvaaminen tai sillä kuvatun materiaalin käsittely voi paljastaa ja muuttaa varhaiskasvatuksen vuorovaikutussuhteita tai lasten leikkejä. Osaa näistä merkityksistä ja niiden vaikutteista voidaan käsitellä pedagogisesti perustelluilla käytännöillä. Tutkimuksen perusteella 360-videokameraa voi suositella varhaiskasvatukseen pedagogiseen dokumentointiin, teknologiakasvatukseen ja lasten leikkeihin. Teoreettinen tieto teknologian roolista yhteiskunnassa lisäisi varhaiskasvatuksessa teknologiaa koskevan kasvatustoiminnan laatua ja kasvatustietoisuutta. Tutkielma sai pohtimaan erityisesti teknologian ja demokratian suhdetta. Koska teknologia ei merkityksellisty vain työkaluna, vaan myös sosiaalisena toimijana ja todellisuuden rakentajana, tulisi sitä tarkastella laaja-alaisemmin myös varhaiskasvatuksen käytännöllisessä kontekstissa sekä opettajien että lasten taholta etenkin inhimillisen toiminnan näkökulmasta.
  • Linna, Iina (2019)
    Tavoitteet. Vielä tänä päivänä suurempi osa teknologian parissa työskentelevistä tai teknologiaa kehittävistä ovat miehiä, ja vuosien ajan on yritetty selvittää syitä naisten vähäisempään kiinnostukseen luonnontieteitä, kuten matematiikkaa kohtaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 3.-7.-luokkalaisten tyttöjen ja poikien asenne-eroja matematiikkaa kohtaan ja sitä, onko musiikki- tai/ja peliharrastukseen käytetty aika yhteydessä matematiikka-asenteeseen. Aikaisemmat asenteiden tutkimukset ovat keskittyneet pitkälti tutkimaan asenteita teknologiaa tai muita STEM-aineita kohtaan. Matematiikka-asennetta selvittäneet aikaisemmat tutkimukset ovat kuitenkin päätyneet useasti samankaltaiseen lopputulokseen. Tutkimusten tuloksissa on käynyt ilmi, että tyttöjen ja poikien erot asenteessa matematiikkaa kohtaan ovat itse asiassa hyvin pieniä. Menetelmät. Tutkimuksessa tutkittiin 3.-7.-luokkalaisia tyttöjä ja poikia, ja aineisto koostui 86 vastaajasta (n = 86). Analyysissä käytettiin asennetta kuvaaville summamuuttujille (tietoisuus, arvioidut kyvyt, arvostus, sitoutuminen ja kokonaisvaltainen asenne) riippumattomien otosten T-testiä, sekä Mann-Whitneyn U-testiä. Musiikki- tai/ja peliharrastukseen käytetyn ajan yhteyttä matematiikka-asenteeseen tutkittiin ristiintaulukoinnin avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen aineistoa voisi kuvata kaiken kaikkiaan hyvin matematiikkamyönteiseksi. Tutkielmassa ei löydetty merkitseviä eroja tyttöjen ja poikien välillä asenteessa matematiikkaa kohtaan, eikä musiikki- tai peliharrastukseen käytetyllä ajalla ollut merkitsevää yhteyttä matematiikka-asenteeseen. Tulokset vahvistavat käsityksiä siitä, että erot tyttöjen ja poikien matematiikka-asenteessa ovat todellisuudessa pieniä. Tulokset myös kannustavat pohtimaan vielä laajemmin syitä sille, miksi luonnontieteiden opiskelu ei juuri innosta tyttöjä vielä tänä päivänäkään, vaikka alakouluiässä asenteet matematiikkaa kohtaan ovat vielä hyvinkin myönteisiä.
  • Areva, Johanna (2020)
    Tutkimus selvitti 3-vuotiaan lapsen suhdetta pienempään sisarukseen ja sitä lähdettiin tutkimaan kahden tutkimusongelman avulla: Millä tavalla 3-vuotias lapsi osoittaa huomiotaan nuoremmalle sisarukselle ja millaisia nuorempaan sisarukseen liittyviä tunneilmaisuja vanhemmilla sisaruksilla on ilmennyt? Tutkimuksen tavoitteena oli saada lisätietoa alle 3-vuotiaiden lasten sisarussuhteesta ja mitkä tekijät vaikuttavat lasten väliseen vuorovaikutukseen. Aiheeseen liittyvää aikaisempaa tutkimusta on hyvin vähän, joten niiden perusteella ei ole mahdollista tehdä hypoteeseja. Tutkimukseen osallistui kolme perhettä, joissa jokaisessa oli äidin ja isän lisäksi 3-vuotias isompi sisarus ja pienempi noin vuoden ikäinen kuopus. Aineisto tutkimusta varten kerättiin sekä vanhempien että isomman sisaruksen haastatteluilla sekä lisäksi sisarusten toimintaa observointiin vähintään kahdessa arkisessa tilanteessa, esimerkiksi ulkoilu- ja syömistilanteessa. Havainnointilanteet kuvattiin videokameralla ja haastattelut äänitettiin, jotta tutkimuksen aineistoon pystyttiin palaamaan helposti monta kertaa. Jokainen isosisarus osoitti pikkusisarukselleen huomiota oman persoonallisuuden ja tilanteeseen vaikuttavien ärsykkeiden mukaisesti. Tutkimuksen tulokset eivät ole luotettavia ja yleisesti päteviä, koska aineistoni ja otokseni ovat niin vähäiset. Äitien kertoman mukaan voin kuitenkin todeta, että lapsen aikaisempi toimintaympäristö vaikuttaa siihen, kuinka hän suhtautuu ja toimii pikkusisaruksen kanssa. Tutkimuksen perusteella isosisarus käyttäytyy positiivisemmin ja empaattisemmin pikkusisarusta kohtaan, jos hän on tottunut esimerkiksi päiväkodissa jakamaan sekä huomiota että tavaroita muiden lasten kanssa.
  • Areva, Johanna (2020)
    Tutkimus selvitti 3-vuotiaan lapsen suhdetta pienempään sisarukseen ja sitä lähdettiin tutkimaan kahden tutkimusongelman avulla: Millä tavalla 3-vuotias lapsi osoittaa huomiotaan nuoremmal-le sisarukselle ja millaisia nuorempaan sisarukseen liittyviä tunneilmaisuja vanhemmilla sisa-ruksilla on ilmennyt? Tutkimuksen tavoitteena oli saada lisätietoa alle 3-vuotiaiden lasten sisa-russuhteesta ja mitkä tekijät vaikuttavat lasten väliseen vuorovaikutukseen. Aiheeseen liittyvää aikaisempaa tutkimusta on hyvin vähän, joten niiden perusteella ei ole mahdollista tehdä hypoteeseja. Tutkimukseen osallistui kolme perhettä, joissa jokaisessa oli äidin ja isän lisäksi 3-vuotias isompi sisarus ja pienempi noin vuoden ikäinen kuopus. Aineisto tutkimusta varten kerättiin sekä vanhempien että isomman sisaruksen haastatteluilla sekä lisäksi sisarusten toimintaa ob-servointiin vähintään kahdessa arkisessa tilanteessa, esimerkiksi ulkoilu- ja syömistilanteessa. Havainnointilanteet kuvattiin videokameralla ja haastattelut äänitettiin, jotta tutkimuksen aineis-toon pystyttiin palaamaan helposti monta kertaa. Jokainen isosisarus osoitti pikkusisarukselleen huomiota oman persoonallisuutensa ja tilantee-seen vaikuttavien ärsykkeiden mukaisesti. Tutkimuksen tulokset eivät ole luotettavia ja yleisesti päteviä, koska aineistoni on pieni. Äitien kertoman mukaan voin kuitenkin todeta, että lapsen aikaisempi toimintaympäristö vaikuttaa siihen, kuinka hän suhtautuu ja toimii pikkusisaruksen kanssa. Tutkimuksen perusteella isosisarus käyttäytyy positiivisemmin ja empaattisemmin pik-kusisarusta kohtaan, jos hän on tottunut esimerkiksi päiväkodissa jakamaan sekä huomiota että tavaroita muiden lasten kanssa.