Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/mesh/D001249"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2020)Bronkiektasiatautia – keuhkoputkien laajentumia keuhkoputkien pitkäkestoisen tulehduksen ja bakteeri-infektioiden aiheuttaman kudostuhon seurauksena – on pitkään pidetty harvinaisena sairautena ja sen on ajateltu kehittyvän pääasiallisesti keuhkotuberkuloosin ja kystisen fibroosin seurauksena. Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että taudin etiologisia tekijöitä on enemmän kuin aikaisemmin on ajateltu, ja että tautitapauksista merkittävä osa jää ilman selkeästi osoitettavaa selittävää tekijää. Keuhkoahtaumataudin rooli taudin etiologisena tekijänä tunnetaan, mutta tutkimusnäyttö astman roolista bronkiektasiataudin aiheuttajana ja liitännäissairautena on niukkaa. Tavoitteemme oli arvioida astman roolia bronkiektasiataudin etiologiana ja liitännäissairautena systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin. Teimme tietokantahaun yleisempiin sähköisiin tietokantoihin. Tutkimukseen päätyi 45 artikkelia, joista 8 määritteli astman bronkiektasiataudin etiologiaksi, 18 liitännäissairaudeksi, ja 20 tutkimusta raportoi astman esiintyvyyttä bronkiektasiatautia sairastavilla potilailla tai bronkiektasiataudin esiintyvyyttä astmaa sairastavilla potilailla ilman kannanottoa astman etiologia- tai liitännäissairaussuhteeseen. Astman osuus bronkiektasiataudin etiologiana vaihteli välillä 3,3–26,9 %. Astmaa esiintyi liitännäissairautena bronkiektasiatautia sairastavien potilaiden populaatioissa 11–68 %:lla, ja bronkiektasiatautia astmapotilaiden populaatiossa 0,8–67,5 %:lla tutkimuspotilaista. Katsauksemme perusteella astmalla on merkittävä rooli bronkiektasiataudin liitännäissairautena, ja astma näyttäisi olevan itsenäinen syytekijä bronkiektasiataudin kehittymisessä pienessä osassa tautitapauksia. Lisäksi, vaikeaan astmaan näyttäisi liittyvän suurempi riski bronkiektasiataudin kehittymiselle. Tutkimuksemme vahvistaa käsitystä siitä, että astma etiologisena tekijänä tulee ottaa huomioon bronkiektasiataudin diagnoosia tehdessä, ja että bronkiektasiataudin etiologialla ja liitännäissairauksilla on keskeinen rooli lääkehoidon valinnassa. Lisätutkimuksia tarvitaan astman eri vaikeusasteiden vaikutuksesta bronkiektasiatautiriskiin, astma-bronkiektasiatauti-fenotyypin ennusteesta ja siitä, miten astman hoidolla voidaan vaikuttaa bronkiektasiataudin kehittymisen riskiin. (218 sanaa)
-
(2015)Tutkielman tavoitteena oli kartoittaa lasten obstruktiivisten hengitystiesairauksien aiheuttamien sairaalapäivystyskäyntien esiintyvyyttä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Lastenklinikan yksikössä. Tutkielmassa tarkasteltiin päivystyskäyntien jakautumista kansainvälisen tautiluokituksen ICD -10 –diagnoosikoodien sekä vuodenajan perusteella. Kokonaiskuvan rinnalla tarkasteltiin lähemmin laryngiitin aiheuttamia päivystyskäyntejä. Tutkielman aineistona olivat Lastenklinikan erikoissairaanhoidon päivystysvastaanotolla ajanjaksolla kesäkuu 2012 –toukokuu 2014 vierailleet 0-15 –vuotiaat potilaat, joiden tautitilaan voi liittyä obstruktiosta aiheutuva hengityksen vinkuna. Kahden vuoden tutkimusajalla obstruktiiviset hengitystiesairaudet aiheuttivat 7900 päivystyskäyntiä Lastenklinikalla. Käynnit painottuivat talvikuukausille ja eniten käyntejä aiheuttanut ICD -10 – luokituksen mukainen diagnoosi oli tavallinen flunssa (J06, Useissa tai määrittämättömissä ylähengitysteiden kohdissa esiintyvä akuutti infektio). Laryngiitin osuus kaikista käynneistä oli 14 prosenttia. Tutkimus osoittaa, että lasten obstruktiivisten hengitystiesairauksien Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Lastenklinikan yksikön päivystystoimintaan kohdistama vuosittainen kuormitus on merkittävä.
-
(2020)Tämän tutkimuksen tarkoitus oli arvioida painoindeksin yhteyttä fyysiseen suorituskykyyn, rasitusastmareaktioon ja rasituksen laukaisemiin hengitystieoireisiin (yskään, vinkunaan ja hengenahdistukseen) kouluikäisillä lapsilla. 1120 ulkojuoksukokeen tulokset käytiin retrospektiivisesti läpi. Nämä ulkojuoksukokeet oli suoritettu Iho- ja allergiasairaalassa osana kouluikäisten lasten tavanomaisia astmaselvittelyjä. Keuhkojen toimintaa arvioitiin spirometrialla. Astmalle diagnostisen rasituksen laukaiseman keuhkoputkien supistumisen eli rasitusastmareaktion rajana pidettiin vähintään 15 prosentin laskua uloshengityksen sekuntikapasiteetissa rasituksen jälkeen. Fyysinen suorituskyky arvioitiin laskemalla todellisesta juoksuajasta ja -matkasta 6 minuutissa juostu matka. Hengitystieoireet ja -löydökset kirjattiin kokeen aikana, ja lasten ikään ja sukupuoleen suhteutettu painoindeksi eli ISO-BMI laskettiin kansallisia kasvuviitearvoja käyttäen. Suurempi ISO-BMI ja ylipaino ennustivat heikompaa fyysistä suorituskykyä. Lisäksi suurempi ISO-BMI oli yhteydessä yskään ja hengenahdistukseen rasituskokeen aikana. Sen sijaan ISO-BMI ei liittynyt rasitusastmareaktioon eikä vinkunaan. Tämän tutkimuksen löydösten perusteella kouluikäisillä lapsilla ylipaino voi ennustaa heikompaa fyysistä suorituskykyä ja rasitusperäisten hengitystieoireiden ilmaantumista, mutta ei rasitusastmareaktiota. Mikäli asianmukaisia keuhkojen toimintatutkimuksia ei suoriteta, voidaan astmadiagnoosi asettaa väärin perustein. Tutkimus on toistaiseksi suurin kouluikäisten lasten ylipainon, rasitusastmareaktion ja fyysisen suorituskyvyn yhteyttä tarkasteleva tutkimus, mutta koska tutkimus oli luonteeltaan retrospektiivinen asiakirjatutkimus, tulokset tulisi jatkossa vahvistaa prospektiivisella seurantatutkimuksella.
Now showing items 1-3 of 3