Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/mesh/D001705"

Suurin osa sydämen läppävioista on aorttaläpän vikoja. Vaikean aorttaläppäahtauman hoitona on uuden aorttaläpän asennus, joka voidaan suorittaa joko avoleikkauksessa tai verisuoniteitse. Aorttaläppäahtaumasta kärsivät potilaat ovat usein vanhoja ja monisairaita, jolloin aorttaläpän toimenpiteisiin sisältyy merkittävä riski vakaville komplikaatioille. Leikkauspäätöstä tehdessä tulee toimenpiteen mahdolliset hyödyt ja riskit punnita tarkkaan. Sydänkirurgisten toimenpiteiden riskin arvioimiseksi on kehitetty useita työkaluja, kuten esimerkiksi EuroSCORE II -riskipisteytys. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää EuroSCORE II -riskipisteytyksen sekä muiden tekijöiden yhteyttä isoloidun biologisen aorttaproteesin asennusleikkauksen jälkeiseen kuolleisuuteen erityisesti pitkällä aikavälillä. Tutkimus toteutettiin retrospektiivisena analyysinä käyttäen neljässä suomalaisessa yliopistosairaalassa potilaskertomuksista CAREAVR-projektissa kerättyä aineistoa. Aineisto käsittää 721 potilasta, joista 6,7 vuoden (mediaani) seuranta-aikana menehtyi 293 (40,6 %). Elinaika-analyysiä varten potilaiden EuroSCORE II -pisteet jaettiin neljään ryhmään. Pitkän aikavälin kuolleisuuden kanssa todettiin korreloivan EuroSCORE II -pisteytys, ikä, liikuntakyky, preoperatiivinen munuaisfunktio ja leikkausta edeltävästi todettu krooninen keuhkosairaus sekä diabetes. Lyhyen aikavälin leikkauskuolleisuutta EuroSCORE II -pisteytys ennusti huonosti tutkitussa populaatiossa. EuroSCORE II -pisteytyksen käyttö lyhyen aikavälin leikkausriskin arviointiin ei tutkimuksen perusteella ole perusteltua. Potilaan pitkän aikavälin ennusteen arvioimisessa EuroSCORE II -pisteytys voi olla hyödyllinen työkalu, mutta leikkauspäätöksen tulee jatkossakin perustua potilaan terveydentilan kokonaisvaltaiseen kliiniseen arvioon.