Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/mesh/D001706"

Sort by: Order: Results:

  • Wennerstrand, Pia (2021)
    Kielisyöpä (oral tongue squamous cell carcinoma, OTSCC) on suuontelon yleisin syöpä, joka kasvaa aggressiivisesti ja lähettää etäpesäkkeitä varhaisessa vaiheessa. Eloonjäämisennuste on edelleen huono verrattuna esimerkiksi huulen ja nielun alueen syöpiin. Diagnostiikan kulmakivenä on biopsia eli kudoskoepala, sillä syöpä varmennetaan aina histopatologisella tutkimuksella. Edustavasta näytteestä saadaan tärkeää tietoa myös syövän käyttäytymisestä, jota voidaan hyödyntää potilaan hoidon suunnittelussa. Syventävien opintojeni tutkielma koostuu sekä kirjallisesta osuudesta että kansainväliseen suupatologian ja suulääketieteen alan julkaisusarjassa (APMIS) ilmestyneestä artikkelista: ”Biopsy quality is essential for preoperative prognostication in oral tongue cancer”, jossa olen toisena kirjoittajana. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa vertailimme Suomen ja Saudi-Arabian kielisyöpäbiopsioiden (n= 138) HE-rutiinilasien laatua, kuten näytteen kokoa ja invaasiovyöhykkeen näkyvyyttä. Osasta suomalaisista koepaloista selvitimme lisäksi syövän käyttäytymistä kuvaavia parametreja: tuumori-strooma-suhdetta (tumor to stroma ratio, TSR) ja tuumoria infiltroivia lymfosyyttejä (tumor infiltrating lymfocytes, TILs). Analysoimme näytteet sekä valomikroskoopin että QuPathin digitaalisen ohjelman avulla. Vertasimme myös koepalojen TSR- ja TILs-arvoja vastaavien tapausten leikkausresekaateista valmistettuihin HE-leikkeisiin. Liitimme tarkasteluun myös aiemmassa tutkimuksessa analysoitujen parametrien, silmuilun ja invaasiosyvyyden (budding and depth of invasion, BD) tulokset. Havaitsimme, että suomalaiset biopsiat olivat syvempiä kuin Saudi-Arabian näytteet (59% vs. 42%) ja niissä näkyi useammin invaasiovyöhyke (72% vs. 40%), mutta Saudi-Arabian näytteet olivat leveämpiä kuin suomalaiset (98% vs. 76%). Prognostisten arvojen (TSR ja TILs) analyysissä mikroskoopilla ja QuPathin digitaalisen analyysin perusteella saatiin lähes yhtenevät tulokset (86,8% ja 75%). Koepaloja ja leikkausresekaatteja verrattaessa vain TSR (p= 0,04) ja BD (p< 0,001) olivat lähes yhtenevät, mutta se sijaan TILs-parametria ei voinut luotettavasti arvioida koepaloista. Yhteenvetona voimme todeta, että kielisyöpäepäilyssä olisi suotavaa ottaa mahdollisimman edustavasta kohdasta (1-3 kpl) yli 5 mm syvyisiä näytteitä, joista patologi pystyisi arvioimaan kasvaimen aggressivisuutta kuvaavat BD- ja TSR-parametrit.
  • Kuivanen, Antti (2020)
    Melanooma on ihosyöpä, jonka ennuste on ihon syövistä huonoin. Melanooman paksuus on merkittävin ennustetekijä metastasoinnin suhteen. Pinnallisiin melanoomiin lasketaan kuuluvaksi paksuudeltaan enintään 1 mm paksut melanoomat. Pinnalliset melanoomat metastasoivat harvoin, mutta metastasoidessa potilaan ennuste huonontuu selkeästi. Melanooma metastasoi tavallisimmin imuteitä pitkin ensiksi paikallisiin imusolmukkeisiin. Mahdollista metastasointia pyritään selvittämäänvartijaimusolmuketutkimuksella. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää vuosina 2010-2013 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) todettujen pinnallisten melanoomapotilaiden selviytymistä ja vartijaimusolmuketutkimuksen tuloksia. 599 potilaalla todettiin pinnallinen melanooma. Näistä potilaista 192:lle (32,1%) tehtiin vartijaimusolmuketutkimus. Positiivisia löydöksiä oli 10 (5,2%). Positiivisen tuloksen saaneista neljällä (40,0%) tauti metastasoi seuranta-aikana, negatiivisen tuloksen saaneista kolmella (1,6%). Komplikaatioita vartijaimusolmuketutkimuksesta todettiin sairauskertomusmerkintöjen perusteella 39 potilaalla (20,3%). Systeemimetastasointi todettiin 11 potilaalla (1,8%). Imusolmukemetastasoinnin riskitekijöiksi nousivat Breslow-luokka > 0,8 mm sekä korkea Clark-luokitus (IV-V). Ohuissa pinnallisissa, <0.8mm paksuissa melanoomissa ulseraatio ja regressio vaikuttaisivat nostavan metastasointiriskiä. Pinnallinen melanooma metastasoi harvoin vartijaimusolmukkeeseen, mutta systeemimetastaasin todennäköisyys vaikuttaa kasvavan positiivisen vartijalöydöksen myötä huomattavasti. Aineiston pienen koon vuoksi tarkkoja päätelmiä vartijaimusolmuketutkimuksen kriteereistä ei ole mahdollista tehdä. Rajatapauksissa potilastapaukset on syytä käydä läpi moniammatillisen ryhmän toimesta. (166 sanaa)