Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/mesh/D001827"

Sort by: Order: Results:

  • Ihamuotila, Rikhard Erik Mikael (2021)
    Introduction: The characteristics of sitting height ratio (SHR) in an undernourished population, and particularly in different ages, are still unclear. The aims of this study were to describe the characteristics of SHR in different ages in a population where undernutrition is prevalent and to investigate associations between SHR and other anthropometric variables. Methods: Anthropometrics of 1838 individuals were measured cross-sectionally in rural Malawi. SHR growth curves and SHR as a function of the study variables were plotted. The study variables were pubertal stage and z-scores of weight-for-height (WHZ), height-for-age (HAZ), and socioeconomic status. Linear regression models of SHR as a function of WHZ and HAZ were made. Results: The growth curves had a similar pattern as elsewhere in the world. Puberty affected sitting height growth and leg length growth differently. SHR was inversely proportional to HAZ and directly proportional to WHZ. Conclusions: Changes in SHR and its components throughout childhood in an undernourished population are described. There is an inverse association between SHR and HAZ, and a direct association between SHR and WHZ. Children in an undernourished population have higher SHRs throughout childhood compared to healthy growing children.
  • Suutela, Maria (2019)
    Suomessa lasten kasvua seurataan tiheästi neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Lasten kasvukäyrät on viimeksi uudistettu vuosina 2010–2011 vastaamaan nykyisiä kasvutietoja ja lasten kehitystä. Kasvukäyristä on mahdollista määrittää murrosikään liittyvän kasvupyrähdyksen ajoittumista. Tiheä kasvun seuranta tarjoaa ainutlaatuiset mahdollisuudet tähän murrosiän kasvun ajoittamiseen. Tässä tutkimuksessa pyritään mallintamaan lasten kasvua polynomifunktion avulla ja määrittämään tästä edelleen murrosikään liittyvän kasvupyrähdyksen ajoittuminen. Aineistona käytetään 40 tyypin 1 diabeetikon sekä 205 lääketieteellisessä mikrobiomi-tutkimuksessa mukana olleen lapsen kasvutietoja. Erityisesti ollaan kiinnostuneita kasvupyrähdyksen alkamisajankohdasta sekä iästä huippukasvunopeuden aikaan. Mitään kultaista standardia murrosikään liittyvän kasvupyrähdyksen ajoittamiseen ei ole, mutta murrosiän ajoittamiseen on aikaisemmin käytetty sekä manuaalista määritystä että matemaattisia malleja. Tässä tutkimuksessa käytetään kahta eriasteista polynomifunktiota kasvukäyrien mallintamiseen. Polynomifunktioita verrataan keskenään sekä kumpaakin funktiota erikseen manuaalisesti tehtyyn määritykseen. Huippukasvunopeuden ajankohdaksi saatiin tytöillä aineistosta ja menetelmästä riippuen 11,53–11,95 vuotta ja pojilla 13,39–13,82 vuotta. Polynomifunktiolla saadut tulokset korreloivat hyvin keskenään. Pojilla polynomifunktioilla ja manuaalisella määrityksellä saatujen tulosten välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Tytöillä taas manuaalinen ja polynomifunktiolla tehty määritys eivät korreloineet yhtä hyvin keskenään. Manuaalinen määritys ei kuitenkaan ole aukoton tapa määrittää murrosikään liittyvän kasvun ajoittumista. Polynomifunktiolla tehtävä määritys helpottaisi suurempien aineistojen käsittelyä eikä olisi tekijäriippuvaista. Matemaattista kasvukäyrien mallinnusta voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi neuvolassa ja kouluterveydenhuollon yhteydessä osana sähköisiä kasvukäyriä.