Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/mesh/D002294"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2020)Suusyövän tärkeimmät riskitekijät tunnetaan hyvin ja merkittävä osa suusyövistä olisikin ehkäistävissä ainoastaan elämäntapamuutoksilla. Suuontelossa esiintyvien bakteerien yhteyttä suusyöpään on tutkittu paljon ja tulokset ovat vakuuttavia. Suusyöpäpotilailla korostuvilla bakteerilajeilla on todettu olevan lukuisia ominaisuuksia, mitkä voivat edesauttaa syövän syntyä ja kehitystä. Selvää kausaliteettia bakteerien ja suusyövän välillä ei kuitenkaan olla kyetty määrittämään. Osa syynä tähän on tutkimusmenetelmien erilaisuus, mistä johtuen tutkimustuloksia on vaikea vertailla keskenään. Jos kausaliteetti voitaisiin määrittää, tietoa voisi käyttää hyödyksi suusyövän ehkäisyssä, diagnostiikassa ja hoidossa. Tutkielmassani käyn läpi joukon tutkimuksia, joissa on tutkittu suusyövän ja bakteerien välistä yhteyttä. Käytettyjä tutkimusmenetelmiä ovat ihmiseltä otetut biopsia-, sylki- ja pyyhkäisynäytteet, ihmisen erilaisten solulinjojen viljelmät sekä koe-eläinmalli (hiiri). Yleisesti tutkimuksissa käytettyjä menetelmiä ovat olleet bakteerien perimäaineksen eristäminen, 16S ribosomaalisen RNA:n monistaminen PCR:llä, sekvensointi ja sekvenssien haku erilaisista tietokannoista. Paljon käytettyjä menetelmiä ovat olleet myös immunohistokemialliset- ja värjäysmenetelmät. Tutkimustuloksissa on havaittu mikrobiomin erilaisuus terveiltä verrokeilta ja suusyöpäpotilailta otettujen näytteiden välillä. Suusyöpäpotilaiden näytteissä ovat korostuneet esimerkiksi Fusobacterium-, Pseudomonas-, Campylobacter- ja Prevotella-lajit. Soluviljelmissä ja koeeläinmallissa on havaittu Porphyromonas gingivalis- ja Fusobacterium nucleatum-infektion kiihdyttävän syövän kehitystä.
-
(2021)Lääketieteessä kuvantamistutkimuksissa hyödynnetään usein kolmiulotteista (3D) mallintamista, jotta tutkittava kohde pystyttäisiin hahmottamaan yksiselitteisemmin. Sen sijaan histopatologiassa kaksiulotteinen (2D) esittämistapa on edelleen vallitseva tapa ilmoittaa esimerkiksi poistetun kasvaimen leikkausmarginaalit. Tutkimuksemme tarkoitus oli esittää leikkauksessa poistetun pehmytkudosresekaatin sisällä olevan kasvaimen dimensiot ja siitä tehtyjen histologisten leikkeiden sijainnit 3D muodossa luomalla resekaatista ja sen leikkeistä digitaalinen 3D-malli. Kehittelimme menetelmän käyttäen yleisesti saatavilla olevia instrumentteja keskittyen kielen levyepiteelikarsinooman mallintamiseen. Loimme menetelmän tunnistamalla ja ratkomalla ongelmia, jotka liittyivät histologisten leikkeiden leikesuuntien valintaan, joka aiemman kirjallisuuden perusteella on ollut keskeinen haaste pehmytkudosresekaatin 3D-mallin luomisessa. Tavanomaiseen resekaatin käsittelyyn verrattuna lisävaiheita olivat ainoastaan leikkausresekaatin skannaaminen ennen histopatologisten leikkeiden keräämistä sekä itse karsinooman mallintaminen digitaaliseksi. Nämä lisävaiheet vaativat ainoastaan 3D pöytäskannerin ja 3D mallinnusohjelmiston. Työssä esittelemme leikkausresekaatin ja histopatologisten leikkeiden mallintamiseen liittyviä haasteita ja niille kehittämiämme ratkaisuja. Työn tuloksena esittelemme valmiin 3D-mallin kielen levyepiteelikarsinooman leikkausresekaatista ja sen sisällä olevasta varsinaisesta kasvaimesta sekä digitaalisena mallina että puoliläpäisevänä valumallina (3D-tuloste). Kuvaamme työssä myös työvaiheet, jotka vaaditaan 3D-mallin luomiseksi. Julkaisuhetkellä tietääksemme työmme on ensimmäinen yritys esittää kielikasvaimen histopatologiset marginaalit 3D muodossa, kun aiemmin vain 2D muoto on ollut saatavilla. 3D-mallin luominen metodillamme ei vaadi ennalta määrättyjä leikesuuntia. Metodimme tarjoaa yksiselitteisemmän ja selkeämmän tavan havainnollistaa kasvaimen marginaalit, topografia ja orientaatio. Metodiamme voitaisiin tulevaisuudessa käyttää työkaluna postoperatiivisessa arvioinnissa sekä adjuvanttihoitojen suunnitelussa.
Now showing items 1-2 of 2