Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/mesh/D009940"

Sort by: Order: Results:

  • Haime, Katariina (2024)
    Keuhkosyöpä on maailmanlaajuisesti yksi tappavimmista taudeista. Suomessa keuhkosyöpään kuolee vuosittain yli 2200 ihmistä. Keuhkosyövän ennuste on huono, sillä syöpä todetaan usein levinneessä vaiheessa, jolloin keuhkosyövän ainut kuratiivinen hoito eli leikkaus, ei ole mahdollinen. Levinneeseen keuhkosyöpään jarruttavana ja oirehoitona voidaan kokeilla sädehoitoa, solunsalpaajia ja immuno-onkologisia hoitoja. Keuhkosyöpä on heterogeeninen syöpä eli syöpäkudoksen solut ilmentävät erilaisia geenimutaatioita, jotka toimivat täsmälääkkeiden kohteina. Tässä tutkielmassa perehdytään keuhkosyöpäorganoideihin ja niiden kasvattamiseen. Organoidi on itsejärjestyvä solurypäs, joka kasvaa kolmiulotteisesti geelimäisessä kasvatusmatriksissa. Organoideja voidaan kasvattaa jakautumiskykyisistä soluista eli kanta-, kudoskanta- ja syöpäsoluista. Syöpäkudoksesta kasvatettu organoidi ilmentää alkuperäisen syöpäkudoksen rakennetta ja heterogeenisyyttä paremmin kuin klassinen kaksiulotteinen viljely. Näin organoidi soveltuu keuhkosyövän mallintamiseen ja muun muassa yksilölliseen lääketestaukseen klassista keuhkosyöpäsoluviljemää paremmin. Tutkimuksessa kasvatettiin Helsingin yliopiston ja mahdollisesti koko Suomen ensimmäisiä keuhkosyöpäorganoideja. Alkuperäinen tutkimus on edelleen menossa. Kudosnäytteet saatiin HUSissa keuhkosyövän hoidossa olevilta suostumuksen antaneilta potilailta. Näytteet kerättiin hoitoon liittyvistä leikkauksista ja biopsioista. Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan ensimmäisten 164 kudosnäytteen kasvua. Näytteiksi rajatiin patologisanatomisella diagnoosilla varmistettuihin kiinteisiin keuhkosyövän kudosnäytteisiin (n = 93). Hyväksytyistä näytteistä 82 oli kirurgisia resektionäytteitä ja 11 biopsianäytettä. Kudosnäytteet käsiteltiin laboratoriossa ja asetettiin geelimäiseen matriksiin kasvamaan. Kasvatus oli onnistunut, jos organoidi muodostui ja osoitti kasvupotentiaalia. Kokonaiskasvatusprosentiksi saatiin 60,2 %, biopsianäytteissä 9,1 % ja kirurgisissa resektionäytteissä 67,1 %. Kasvatuksen onnistuminen ei ole vielä riittävällä tasolla kliiniseen käyttöön, mutta osoittaa potentiaalia jatkotutkimusta varten.
  • Oudman, Risto (2022)
    Otsikko: Osteoblastien viabiliteetti ja erilaistuminen 3D-solukasvatuksessa Kirjoittajat: Oudman R., Hasan R., Mustonen T., Hassinen A. ja Rice D. Affiliaatio: Suu- ja leukasairauksien osasto, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Tutkimuksen tarkoitus: Tavoite tutkimuksessa on kehittää menetelmä, jolla soluja voidaan kasvattaa kolmiulotteisesti ja kuvantaa niitä hyödyntämällä osteoblastien erilaistumisvaiheiden markkereita sekä solujen viabiliteetin määritystä Live-Dead-värjäyskitillä. Oikean menetelmän avulla voidaan mallintaa paremmin solujen luonnollista fysiologista ympäristöä, mikä antaa luotettavampia tuloksia, kun verrataan petrimaljalla saatuihin tuloksiin. Tutkimuksessa pyritään löytämään hyvät värjäysprotokollat osteoblastien kuvantamiseen. Materiaalit ja menetelmät: Kokeissa käytettiin ihmisestä eristettyä MG-63-osteosarkoomasolulinjan soluja. Kokeet toteutettiin kolmiulotteisessa kasvatuksessa 96-kuoppalevyillä. Kyseiset levyt valittiin, koska ne on suunniteltu toimimaan erityisen hyvin valitun konfokaalimikroskoopin (PerkinElmer Opera Phenix HCS system) kanssa. Solut kasvatettiin ja erilaistettiin UPM-Kymmene Oyj:n valmistamassa GrowDex®-T-hydrogeelissä, mikä muodostaa kasvatusalusta kanssa soluille synteettisen ekstrasellulaarimatriksin eli soluväliaineen. Laimentamaton GrowDex®-T oli vahvuudeltaan 1,0 %. GrowDex®-T laimennettiin kasvatusmediaan loppukonsentraatioon 0,2 %. Kyseiseen loppukonsentraatioon päädyttiin pilottikokeilla saaduilla tuloksilla. Kokeet tehtiin kahdella eri solukonsentraatiolla; 200 solua/ul ja 500 solua/ml. Solujen viabiliteettiä mitattiin live-dead värjäyksellä (Sigma-Aldrich Live/dead cell double staining kit), jossa liuos A (Calcein AM liuos) värjää elävät solut ja liuos B (propidium iodide liuos) värjää kuolleet solut. Lisäksi solujen tumat värjättiin NucBlue-tumavärillä (NucBlue Live ReadyProbes Reagent) sekä solukalvot (CellMask Orange Plasma membrane Stain). Kuvaamisessa käytetiin laboratorion valomikroskooppia, fluoresenssimikroskooppia sekä FIMM:n konfokaalimikroskooppia (PerkinElmer Opera Phenix HCS system). Tulokset: Kolmen päivän jälkeen havaittiin korkea solujen viabiliteetti kasvustossa. MG-63 solut myös pyrkivät muodostamaan 3D-spheroidirakenteita. Tuloksista nähtiin, että solukasvatuksen kaikista soluista noin 9% (200 solua/ul) ja 13% (500 solua/ul) kuului spheroidirakenteisiin ja loput pohjakasvustona. Spheroidirakenteiksi laskettiin solut yli 24um korkeudella kaivon pohjasta. Konfokaalimikroskoopin kuvantamisen tulokset analysoitiin käyttäen PerkinElmer Opera Phenixin Harmony ”high-content” kuva-analyysiohjelmaa. Solujen segmentoinnilla saatiin osoitettua MG-63 solujen muodostamien spheroidien kolmiulotteinen rakenne sekä rakenteiden koko. Johtopäätökset: GrowDex®-T soveltuu hyvin sen fysikaalisten sekä kemiallisten ominaisuuksien vuoksi 3D-solukasvatuksiin sekä sen valoa taittavien ominaisuuksien vuoksi konfokaalimikroskooppi-kuvantamiseen. Se tarjoaa myös varteenotettavan vaihtoehdon perinteisille 3D-solukasvatukseen käytettäville kasvatusalustoille. Solukasvatuksen solukonsentraatio kokeen aloituksessa ei merkittävästi vaikuttanut tuloksiin. Muodostuneet spheroidit vaihtelivat koon ja muodon osalta.