Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/mesh/D010482"

Sort by: Order: Results:

  • Diabeetikkojen suunterveys verrattuna muihin vuosina 2001-2003 
    Reinikainen, Sami (2019)
    Tyypin 2 diabetes on merkittävä maailmanlaajuinen terveysriski ja sen yleisyys kasvaa jatkuvaa tahtia maailmalla. Suuri osa sairastaa diabetesta tietämättään. Diabeteksen aiheuttama systeeminen tulehdustila vaikuttaa haitallisesti ympäri kehoa. Diabeteksen ja suunterveyden yhteyttä on tutkittu paljon ja diabeteksen on osoitettu lisäävän parodontiitin, karieksen ja hammaspuutosten syntyä. Vaikutusmekanismit näiden välillä ovat kuitenkin vielä epäselvät. Tutkielman tavoitteena oli vertailla diabeetikkojen suunterveyttä muihin poikkileikkausasetelmassa. Tutkimusaineistona oli Helsingin kaupungilta kerätyt yli 29-vuotiaiden potilastiedot vuosilta 2001-2003. Suunterveyttä mitattiin hampaiden lukumäärällä, DMFS-indeksillä ja parodontologisilla toimenpiteillä. Lisäksi tarkasteluun otettiin mukaan diabeetikkojen yleisterveys sekä sosioekonominen asema. Tutkielman tulokset olivat samassa linjassa aiheesta aiemmin tehtyjen tutkimusten kanssa. Diabeetikkojen suun terveys oli selvästi huonompi muihin verrattuna ja diabetesta esiintyy enemmän alhaisemmissa sosioekonomisissa luokissa. Regressioanalyysissa diabeteksen esiintyvyyden riskiin olivat yhteydessä merkittävästi ikä, miessukupuoli, parodontiitti, korkea DMF-indeksi ja puuttuvat hampaat. Tyypin 2 diabetes on paljolti huonoista elämäntavoista johtuva sairaus, jonka vuoksi tutkielman tulosten perusteella ei voida olettaa, että näiden välillä olisi syy-yhteys. Tutkielmasta puuttui tiedot potilaiden painoindeksin, tupakoinnin, liikunnan ja ruokailutottumusten suhteen. Nämä tekijät ovat kaikki suuria diabeteksen riskitekijöitä. Tutkielma osoittaa kuitenkin selkeästi diabeetikkojen suurentuneen suunterveyden hoitotarpeen. Tyypin 2 diabetes on yhdistetty huonompaan omahoitoon ja täten olisikin tärkeää ohjeistaa diabeetikkoja suunterveyden tärkeydestä.
  • Parodontiitista Peri-implantiittiin 
    Aukio, Lasse (2017)
    Hammasimplantit ovat yleistyvä tapa puuttuvan hampaan korvaamiseen. Implantti-hoidon yleistyessä myös sen liitännäistaudit, perimukosiitti ja siitä kudostuhoa aiheut-tavampi tautimuoto, peri-implantiitti, yleistyvät. Taudit muistuttavat kliinisesesti ja hoitokäytännöiltään nk. pysyvien hampaiden vastaavia kiinnityskudossairauksa. Kui-tenkin peri-implantiitti vastaa hoitoon huonommin ja eroavaisuuksia on löydettävissä niin etiologialtaan kuin kliinisiltä ominaisuuksiltaan parodontiittiin verrattuna. Tutkimuksen tavoitteena on perehtyä erityisesti peri-implantiitin patogeneesiin ja sel-vittää mahdollisten erojen merkitystä taudin ennaltaehkäisyyn, tunnistamiseen ja hoi-toon liittyen. Taudin ennaltaehkäisy on hankalaa, koska taudin varhaisasteen havaitsemiseen ei ole ollut hyvää mittaria. Pitkäkestoinen tutkimustyö on tuomassa tähän apua: biomarkke-reihin, erityisesti aktiiviseen MMP-8 muotoon perustuvat testit PerioSafe® ja vastaava ImplantSafe® vaikuttavat hyvin lupaavilta varhaisasteisen iensairauden erimuotojen tunnistamisessa. Molemmat testit ovat paraikaa rantautumassa Suomeen ja siten muu-tamien vuosien päästä laajasti kliinikoiden apuna niin iensairauksien varhaisdiagostii-kassa kuin hoidon seurannassa. Näin ollen on hienoa, että vihdoin ollaan saamassa konkreettisia apuvälineitä erityisesti implanttien kiinnittymiseen vaikuttavien kudosten terveyden tilan seurantaan.
  • Serotyping Aggregatibacter actinomycetemcomitans by quantitative PCR : Method development 
    Vuorenkoski, Juha (2015)
    Tutkielma perustuu hammaslääketieteen laitoksella tehtyyn menetelmän kehitystutkimukseen. Tutkimuksessa kehitettiin kvantitatiivisen polymeraasiketjureaktioon perustuva menetelmä tunnistaa Aggregatibacter actinomycetemcomitansin kuusi serotyyppiä (a-f). A. actinomycetemcomitans on oletettu patogeeni aggressiivisessa parodontiitissa ja sen roolia on tutkittu myös suuontelon ulkopuolisissa tulehduksissa. Tutkimus koostui seuraavista vaiheista: kullekin serotyypille spesifisen alukeparin suunnittelu, tehokkaan reaktio-olosuhteiden kehittäminen kokeiden kautta, alukkeiden spesifisyyden testaaminen puhdasviljellyillä bakteerikannoilla ja kliinisten näytteiden serotyyppaus suomalaisesta Parogene-aineistosta. Kehitellyllä menetelmällä identifioitiin 44:stä sylkinäytteestä A. actinomycetemcomitansin serotyyppi (näytteitä yhteensä 252).

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO