Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/mesh/D015670"

Sort by: Order: Results:

  • Moilanen, Niina (2020)
    Antimikrobisella fotodynaamisella menetelmällä (aPDT) tarkoitetaan näkyvän valon aikaansaamaa prosessia, jossa valoherkistinaine hapen läsnä ollessa tuottaa sytotoksisia vapaita happiradikaaleja. Happiradikaalit lisäävät mikrobisolujen oksidatiivista stressiä ja aiheuttavat solujen kuoleman. Hammaslääketieteessä aPDT:tä on tutkittu parodontiitin, peri-implantiitin, kandidaasin ja syvien kariesleesioiden hoidossa sekä osana juurihoitoa. Tämän split mouth- tekniikalla toteutetun pilottitutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, vaikuttaako aPDT biofilmin määrään ja laatuun hampaan pinnalla koejakson aikana. Lisäksi tutkittiin, vaikuttaako neljän päivän harjaamattomuus tulehdusmarkkeri matriksin metalliproteinaasi 8 (MMP-8) aktiivisen muodon tasoihin koehenkilöillä. MMP-8 -tasojen kehitystä koejakson aikana vertailtiin myös koe- ja kontrollipuolien välillä. Viisitoista tervettä aikuista toimivat koehenkilöinä. Heidän ylähampaansa puhdistettiin ennen koejakson alkua hammaskivestä ja biofilmistä. Koehenkilöt jättivät hampaansa neljäksi vuorokaudeksi ilman mekaanista puhdistamista. Koe toteutettiin niin, että yläleuan arpomalla valittu oikea tai vasen puoli toimi koepuolena ja vastapuoli kontrollipuolena. Koehenkilö purskutteli indosyaniinivihreää sisältävällä purskutteella ja koepuolta aktivoitiin 810nm LED-valolla 100J/cm2 kahdeksan minuuttia päivittäin neljän päivän ajan. Plakin määrän muutokset määritettiin suukameralla premolaareista otetuista valokuvista. Plakin peittämä pinta-ala hampaalla määritettiin Photoshop-ohjelman avulla. Bakteerilajien suhteellisia määriä mitattiin koejakson alussa ja lopussa. Plakkinäyte kerättiin sekä koe- että kontrollipuolelta kulmahampaasta, josta bakteerilajit määritettiin 16S rRNA -sekvensoinnilla. Ientaskunestettä kerättiin ensimmäisistä yläleuan molaarien ientaskuista molemmin puolin MMP-8 tasojen selvitystä varten päivittäin koejakson ajan. Näytteet analysoitiin reaaliaikaisella immunofluoresenssianalyysillä. APDT:llä aikaansaatiin merkittävä alenema biofilmin muodostumiseen. Lisäksi 16S rRNA sekvensoinnilla havaittiin Streptococcus, Acinetobacterial, Capnocytophagal sekä Rothia -bakteerilajien suhteellinen väheneminen sekä ei-haitallisten Neisseria- ja Hemophilius -bakteerien lisääntyminen. MMP-8 määrä sekä koe- että kontrollipuolella laski koejakson aikana. Koepuolen tasot olivat kontrollipuoleen verrattuna matalammat koko koejakson ajan. Tulokset ovat lupaavia, joskaan aPDT ei vedä vertoja hampaiden mekaaniselle puhdistukselle. APDT:stä biofilmin kasvun hidastajana tai muokkaajana saattaisi kuitenkin olla hyötyä kariesongelmasta kärsivillä mekaanisen puhdistuksen lisänä.
  • Kiviranta, Elias (2021)
    Niin Suomessa kuin maailmallakin kivun on arvioitu liittyvän keskeisellä tavalla 40 prosenttiin terveyskeskuskäynneistä ja 60 prosenttiin päivystyskäynneistä. Suomessa kivun on arvioitu aiheuttavan vuosittain satojen miljoonien eurojen kustannukset yhteiskunnalle sekä suoraan (mm. sairauspäivärahat) että epäsuorasti (mm. menetetyt työvuodet). Tutkimme, saako terveydenhuollon henkilökunta Suomessa mielestään riittävästi kipukoulutusta, ja mitkä ovat vastaajien mielestä haasteellisimpia potilasryhmiä kivunhoidollisesta näkökulmasta katsottuna. Tutkimus toteutettiin jakamalla 100 kyselylomaketta Hyvinkään sairaalan päivystyksen henkilökunnalle. Lomakkeista palautui takaisin 49 kappaletta, ja vastaukset analysoitiin SPSS-tilastonkäsittelyohjelmalla. Vastaajista 82 prosenttia koki, että kipukoulutusta ei ole riittävästi, ja 92 prosenttia toivoi, että kipukoulutuksen määrää lisättäisiin. Työkokemuksen määrällä, tai aikaisemmin saadulla kipukoulutuksella ei ollut vaikutusta vastausten jakaumiin. Haastavimpina potilasryhminä pidettiin kipukroonikoita, lääkkeiden väärinkäyttäjiä ja muistisairauden tai muun syyn takia alentuneesti vuorovaikutuksessa olevia. Suosittelemme kipukoulutuksen määrän lisäämistä terveydenhuollon eri toimipisteissä, ja erityishuomion kiinnittämistä yllä mainittujen potilasryhmien hoidon erityispiirteisiin. (201 sanaa) MeSH: Pain, Treatment, Emergency Care