Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/mesh/D018441"

Sort by: Order: Results:

  • Moilanen, Niina (2020)
    Antimikrobisella fotodynaamisella menetelmällä (aPDT) tarkoitetaan näkyvän valon aikaansaamaa prosessia, jossa valoherkistinaine hapen läsnä ollessa tuottaa sytotoksisia vapaita happiradikaaleja. Happiradikaalit lisäävät mikrobisolujen oksidatiivista stressiä ja aiheuttavat solujen kuoleman. Hammaslääketieteessä aPDT:tä on tutkittu parodontiitin, peri-implantiitin, kandidaasin ja syvien kariesleesioiden hoidossa sekä osana juurihoitoa. Tämän split mouth- tekniikalla toteutetun pilottitutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, vaikuttaako aPDT biofilmin määrään ja laatuun hampaan pinnalla koejakson aikana. Lisäksi tutkittiin, vaikuttaako neljän päivän harjaamattomuus tulehdusmarkkeri matriksin metalliproteinaasi 8 (MMP-8) aktiivisen muodon tasoihin koehenkilöillä. MMP-8 -tasojen kehitystä koejakson aikana vertailtiin myös koe- ja kontrollipuolien välillä. Viisitoista tervettä aikuista toimivat koehenkilöinä. Heidän ylähampaansa puhdistettiin ennen koejakson alkua hammaskivestä ja biofilmistä. Koehenkilöt jättivät hampaansa neljäksi vuorokaudeksi ilman mekaanista puhdistamista. Koe toteutettiin niin, että yläleuan arpomalla valittu oikea tai vasen puoli toimi koepuolena ja vastapuoli kontrollipuolena. Koehenkilö purskutteli indosyaniinivihreää sisältävällä purskutteella ja koepuolta aktivoitiin 810nm LED-valolla 100J/cm2 kahdeksan minuuttia päivittäin neljän päivän ajan. Plakin määrän muutokset määritettiin suukameralla premolaareista otetuista valokuvista. Plakin peittämä pinta-ala hampaalla määritettiin Photoshop-ohjelman avulla. Bakteerilajien suhteellisia määriä mitattiin koejakson alussa ja lopussa. Plakkinäyte kerättiin sekä koe- että kontrollipuolelta kulmahampaasta, josta bakteerilajit määritettiin 16S rRNA -sekvensoinnilla. Ientaskunestettä kerättiin ensimmäisistä yläleuan molaarien ientaskuista molemmin puolin MMP-8 tasojen selvitystä varten päivittäin koejakson ajan. Näytteet analysoitiin reaaliaikaisella immunofluoresenssianalyysillä. APDT:llä aikaansaatiin merkittävä alenema biofilmin muodostumiseen. Lisäksi 16S rRNA sekvensoinnilla havaittiin Streptococcus, Acinetobacterial, Capnocytophagal sekä Rothia -bakteerilajien suhteellinen väheneminen sekä ei-haitallisten Neisseria- ja Hemophilius -bakteerien lisääntyminen. MMP-8 määrä sekä koe- että kontrollipuolella laski koejakson aikana. Koepuolen tasot olivat kontrollipuoleen verrattuna matalammat koko koejakson ajan. Tulokset ovat lupaavia, joskaan aPDT ei vedä vertoja hampaiden mekaaniselle puhdistukselle. APDT:stä biofilmin kasvun hidastajana tai muokkaajana saattaisi kuitenkin olla hyötyä kariesongelmasta kärsivillä mekaanisen puhdistuksen lisänä.
  • Iivonen, Lasse (2017)
    Suussa elää sadoittain eri bakteerilajeja osana suun normaalia mikrobistoa. Suussa tavataan sekä aerobisiin että anaerobisiin bakteereihin kuuluvia lajeja, joista yleisimmät kuuluvat Streptococcus-, Prevotella-, Veillonella- ja Fusobacterium-sukuihin. Eräät suun bakteerilajeista aiheuttavat toisinaan infektioita. Suuhun joudutaan kirurgisten toimenpiteiden yhteydessä asentamaan erilaisia vierasesineitä, jotka suurentavat infektion kehittymisen riskiä. Muualla elimistössä vierasesineinfektioista on löydetty tiettyjä bakteerilajeja, joiden mikrobilääkehoito on osoittautunut hankalaksi eivätkä yleisimmät suun infektioissa käytetyt mikrobilääkkeet kata näitä bakteereja. Vierasesineinfektioista aiemmin tavattuja mikrobilajeja ovat muun muassa Staphylococcus aureus ja Pseudomonas aeruginosa. Tutkimuksessa selvitettiin, löytyykö suun alueen vierasesineinfektioista tyypillisiä vierasesineinfektioissa aiemmin tavattuja bakteereja vai suun normaalin mikrobiston bakteereja. Lisäksi selvitettiin, mitä mikrobilääkkeitä näiden infektioiden hoidossa on käytetty, ja onko käytetty mikrobilääke kattanut todetut mikrobit. Tutkimus oli retrospektiivinen. Tutkimuksessa mukana olleille potilaille oli tehty Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) Suu- ja leukasairauksien klinikassa Kirurgisessa sairaalassa leikkaussalissa toimenpide luun kiinnitysmateriaalin poisto (EFB40) 1.1.2014-30.6.2015 välisenä aikana. Potilaita oli yhteensä 86. Bakteeriviljelynäytteitä oli otettu 26 potilaalta. Suurimmasta osasta viljelynäytteitä oli löydetty suun normaaliin mikrobistoon kuuluvia bakteerilajeja. Osasta näytteistä löytyi kuitenkin vierasesineinfektioille tyypillisiä ja muita vaikeahoitoisia mikrobeja. Potilaiden saama mikrobilääkehoito osoittautui hyvin vaihtelevaksi, eivätkä käytetyt mikrobilääkkeet kaikkien potilaiden kohdalla kattaneet todettuja löydöksiä. Tutkimuksen perusteella on suositeltavaa ottaa bakteeriviljelynäyte kaikista suun vierasesineinfektioista kohdennetun ja toisaalta riittävän kattavan mikrobilääkehoidon valitsemiseksi.