Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/mesh/D019307"

Matriksin metalloproteinaasi 8 on kollageenia hajottava ihmisen elimistön erittämä entsyymi. Se osallistuu normaaliin kudosten muokkaamiseen ja tulehduksellisiin sairauksiin, kuten syöpään, parodontiittiin ja sydän- ja verisuonitauteihin. Tässä tutkimuksessa aineistona ovat Pubmedistä haetut artikkelit ja FINRISK-tutkimuksessa vuonna 1997 kerätty aineisto 8349 henkilöltä. MMP-8-pitoisuus määritettiin tutkimushenkilöiden seerumista IFMA-menetelmällä. FINRISK-tutkimusaineistoa analysoitiin IMB SPSS Statistics-ohjelman avulla. Tulokseksi saatiin, että seerumin matriksin metalloproteinaasi 8:n pitoisuus on terveillä korkeampi kuin sairailla, kun tarkastellaan koko väestöä. Ikäryhmittäin tarkasteltuna ikäryhmien sisällä pitoisuus on kuitenkin sairailla korkeampi kuin terveillä. Matriksin metalloproteinaasi 8:n pitoisuus laskee iän myötä. Erot pitoisuudessa terveiden ja sairaiden välillä pienentyvät iän myötä. Viitearvot määritettiin tässä tutkimuksessa, ja ne ovat 5,33-241,2 ng/ml kaikille, naisille 5,61-250,1 ng/ml ja miehille 4,96-217,9 ng/ml. Terveillä ja sairailla tupakoitsijoilla pitoisuudet ovat käytännössä samat. Tupakoinnin lopettaneilla erot pitoisuudessa ovat terveiden ja sairaiden välillä suhteellisen suuret. Henkilöillä, joilla on metabolinen oireyhtymä, on matala matriksin metalloproteinaasi 8:n pitoisuus. Pitoisuus on tilastollisesti merkitsevästi matalampi myöhemmin puhkeavan diabeteksen suhteen. Tässä tutkimuksessa MMP-8:n pitoisuudet olivat sydän- ja verisuonisairauksia sairastavilla tutkittavilla henkilöillä matalat. Matriksin metalloproteinaasi 8:n pitoisuus korreloi positiivisesti CRP:n ja erityisen voimakkaasti fibrinogeenin kanssa. Vaikuttaa siltä, että kroonisesti sairailla pitoisuudet ovat matalat, akuutissa tilanteessa pitoisuudet nousevat ja ajan kuluessa laskevat takaisin mataliksi. Tämä koskee erityisesti sydän- ja verisuonitauteja. Hypoteesi tarvitsisi lisää tutkimusta, jotta pystyisimme MMP-8:n avulla seuraamaan ja ennustamaan taudinkulkua paremmin. (212 sanaa)

Denna uppföljningsstudie är en del av FinnDiane-studien som initierades 1997 för att identifiera riskfaktorer hos typ 1-diabetiker som bidrar till utveckling av olika diabetesrelaterade komplikationer. Eftersom det tidigare rått oklarheter vad beträffar adiponektinets samband med det metabola syndromet samt deras gemensamma inverkan för typ 1-diabetiker utan nefropati att insjukna i kardiovaskulära sjukdomar, är denna studies målsättning att undersöka detta. Under en ca 15 års uppföljningstid samlades information i form av anamnestiska uppgifter, klinisk grundundersökning samt blodprov från 1444 typ 1-diabetiker utan nefropati. Medelåldern vid det första FinnDiane-studiebesöket var 34 år och 32 % hade metabolt syndrom. Vi såg ett klart samband mellan adiponektinkoncentrationen och det metabola syndromet, där en lägre adiponektinkoncentraton associerades inte endast med metabolt syndrom, utan även med ökat midjemått, lågt HDL och höga triglycerider. Personer med samtidigt metabolt syndrom och låg adiponektinkoncentration hade en 2,6-faldig risk att insjukna i kardiovaskulär sjukdom jämfört med jämförelsegruppen. Sammanfattningsvis kan vi konstatera att det i framtiden skulle vara skäl att identifiera de personer som lider av det metabola syndromet, samt att bestämma deras adiponektinkoncentration, för att kunna initiera en möjligast effektiv primärprevention.