Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/mesh/D019937"

Akuutti kiveskipu, ”akuutti skrotum”, on tavallinen pienten lasten sekä teini-ikäisten poikien vaiva. Oirekuvaan kuuluu kivespussin alueelle paikantuva kipu ja turvotus. Oireena voi olla myös virtsaamisoireita sekä yleisoireita, kuten kuumetta, pahoinvointia ja oksentelua. Oireiden alku voi olla äkillinen tai hiljalleen tuntien ja päivien aikana kehittynyt. Syitä akuutille kiveskivulle on lukuisia ja diagnoosi perustuu kliiniseen tutkimukseen sekä kaksoiskaikukuvaukseen. Ongelmallisin aiheuttaja on kiveksen kiertymä, joka löytyy n. 10–30 % akuutin kiveskivun taustalta. Kiertyessään akselinsa ympäri kiveksen verenkierto salpautuu. Kyseessä on kirurginen hätätilanne, sillä iskemiaa kärsivä kives nekrotisoituu ilman pikaista kirurgista interventiota. Tavoitteena oli tarkastella ultraäänitutkimuksen osuvuutta ja aiheellisuutta akuutin skrotumin ja erityisesti kiveksen kiertymän diagnostiikassa. Toisena tavoitteena oli pohtia kliinisen työn tueksi keinoja, joilla löydettäisiin tarkemmin ne potilaat, jotka hyötyvät ultraäänitutkimuksesta näin ollen vähentäen kuvantamisyksiköiden työkuormaa sekä nopeuttaen diagnostiikkaa. Tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja aihealue on rajattu akuuttiin kiveskipuun ja ultraäänitutkimukseen, minkä lisäksi sivutaan vaihtoehtoisia tutkimusmenetelmiä. Katsauksen perusteella ultraäänitutkimus on ansainnut paikkansa akuutin kiveskivun standarditutkimuksena. Kiveksen kiertymän osoittamisessa ultraäänitutkimuksen herkkyys ja tarkkuus ovat vaikuttavia ja teknologian yleistyttyä eksploratiivisen kirurgian tarve on vähentynyt ratkaisevasti. Käytännön työssä realistisesti ja laajalti toteutettavissa olevaa vaihtoehtoista kuvantamismenetelmää ei ole. Diagnostiikan tueksi on kehitetty kliiniseen tutkimukseen perustuva riskipisteytysjärjestelmä, jolla pyritään löytämään ultraäänitutkimuksesta hyötyvä potilasjoukko. Kirjallisuuskatsauksen perusteella tämä on osoittautunut teoriassa lupaavaksi, mutta lisää dokumentaatiota kliinisestä käytöstä tarvitaan. Tutkielman perusteella selkeitä parannusehdotuksia nykykäytänteisiin ei löytynyt. Noninvasiivinen happisaturaation määritys kiveksen verenkierrosta vaikuttaa lupaavalta kehittyvältä menetelmältä.