Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/mesh/D050197"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2020)Kolesteroli on ihmiselimistölle välttämätön rasva-aine, jota käytetään esimerkiksi solukalvoissa ja eräiden hormonien, sappihappojen sekä D-vitamiinin lähtöaineena. Ihminen saa kolesterolia käyttöönsä kahdella keinolla: itse tuottamalla eli syntetisoimalla ja ravinnosta saamalla eli absorpoimalla. Selvittämälla non-kolesterolisteroleiden eli kolesterolin esiasteiden, aineenvaihduntatuotteiden ja kasvisteroleiden määrän veressä, voi päätellä kolesterolin aineenvaihduntaprofiilin, eli sen missä suhteessa kolesterolia saadaan elimistöön syntetisoimalla tai absorpoimalla. Tutkimuksessa selvitettiin, miten lapsen tai nuoren ikä, paino tai sukupuoli vaikuttaa seerumin non-kolesterolisterolien pitoisuuksiin, joiden avulla pääteltiin kolesterolin aineenvaihdunnan mekanismeja. Lapsuusajan vaikutuksia kolesterolin aineenvaihduntaan ei ole aikaisemmin tutkittu yhtä laajasti. Tutkimuksessa 96:lta 0-15-vuotiaalta lapselta ja nuorelta otettiin verikoe, josta määritettiin seerumin kolesterolin ja non-kolesterolisterolien pitoisuus, joka suhteutettiin kokonaiskolesterolin pitoisuuteen. Lapset ja nuoret jaoteltiin ikänsä perusteella neljään ryhmään ja ryhmien non-kolesterolisterolien pitoisuuksien keskiarvoja vertailtiin toisiinsa. Tutkimuksen perusteella sekä lapsen iällä että painolla on vaikutus non-kolesterolisterolien pitoisuuteen, toisin kuin sukupuolella. Kolesterolin synteesi on lisääntynyt alle 1-vuotiailla ja 11-15-vuotiailla. Sen sijaan kolesterolin imeytyminen on hallitsee kolesterolin aineenvaihduntaprofiilia 1-10-vuotiailla. Paino korreloi seerumin latosterolin, kolesterolin esiasteen, pitoisuuden kanssa. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että ruokavaliolla on merkitystä 1-10-vuotiaiden veren kolesterolipitoisuuksiin, sillä absorption merkitys kolesteroliaineenvaihdunnassa korostui näissä ikäluokissa. Veren kolesterolipitoisuudella ja ateroskleroosilla on todettu olevan yhteys ja siten voidaankin olettaa että ruokavaliolla saattaa olla vaikutusta jopa jo 1-10-vuotiaiden lasten valtimoterveyteen.
-
(2024)Cardiovascular diseases (CVDs) are the leading cause of death worldwide and the major cause for them is atherosclerosis. Atherosclerosis is a state of chronic inflammation of the arterial wall, which slowly progresses to form plaques that can eventually obstruct blood flow. The resulting hypoxia in the tissues affected by the ischemia manifests as clinical symptoms such as chest pain. All this begins with chronically high LDL-C concentrations in the blood. LDL-C is transported into the intima of the arterial wall where it is modified with for example oxidizing enzymes. Intimal macrophages remove oxidized LDL via phagocytosis, which leads to lipid accumulation that turns macrophages into foam cells. At first, foam cells die via apoptosis as they are removed by other macrophages. At some point, macrophages cannot remove all the apoptotic material, which leads to a necrotic release of the cell contents. This creates a necrotic core in the center of the atherosclerotic plaque. The inflammatory environment makes vascular smooth muscle cells proliferate and form a fibrous cap to protect the prothrombotic necrotic core. Eventually the plaque can rupture, which leads to the formation of a thrombus and possibly even thrombosis. To prevent this, drugs including statins, ezetimibe and PCSK9 inhibitors are widely used along with certain dietary modifications. More options for diagnosing, preventing, and treating atherosclerosis are still needed to decrease the burden of atherosclerosis and CVDs on both the individual and healthcare systems. A potential example of such methods is presented in this review. This method utilizes synthetic LDL receptors to isolate LDL from the blood, which is needed for determining the quality of LDL particles. The knowledge of LDL quality helps predict the individual risk for developing atherosclerosis.
Now showing items 1-2 of 2