Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/mesh/D055963"

Sort by: Order: Results:

  • Salento, Pasi (2019)
    Ei-tarttuvat sairaudet muodostavat kansanterveydellisesti merkittävän kroonisten sairauksien kirjon. Näihin sairauksiin luetaan muun muassa allergiat, astma, diabetes, metabolinen oireyhtymä, ärtyneen suolen oireyhtymä, keuhkoahtaumatauti, kardiovaskulaariset taudit ja syövät. Näitä tauteja yhdistää elimistön matala-asteinen tulehdus ja näistä yleisimpiä ovat allergiset sairaudet. Allergisten sairauksien määrä on noussut 1960-luvulta alkaen. Esiintyvyys on noussut erityisesti teollisuusmaissa ja korkean sosioekonomisen luokan kohdalla. Vuonna 1989 David Strachan esitti, että monilapsisessa perheessä myöhemmin syntyneet lapset sairastivat vähemmän allergista nuhaa. Biodiversiteetin pienenemisen on myös katsottu johtaneen allergisten tautien lisääntymiseen. Tätä kutsutaan Hygienia-hypoteesiksi ja siinä ajatellaan luonnollisen immuunipuolustuksen kehityksen häiriintyvän liian vähäisestä allergeenialtistuksesta. Aineistona oli 20-vuoden prospektiivinen seuruuaineisto Savolaisten lasten allergian kehittymisestä. Aineisto kerättiin Kuopion yliopistosairaalassa täysiaikaisena syntyneistä lapsista ajanjaksolla 1.9.1979 - 1.4.1980. Aineistoon saatiin 100 atooppisen perheen lasta ja verrokkiryhmään valittiin 88 lasta. Täysimetyksestä, passiivisesta tupakoinnista ja lemmikkieläimestä ohjeistettiin. Tässä tutkimuksessa on aineistona lapset, jotka olivat mukana 20-vuoden iässä. Atooppisen perheen lapsista mukana oli 82 lasta ja verrokkiryhmästä 61 lasta. Aineistosta analysoitiin genetiikan ja ympäristötekijöiden vaikutusta astman ja atooppisen ihottuman synnylle. Aineistossa atooppiseen perheeseen syntyminen ja alle seitsemänvuotiaana alkanut vinkuva yskä ennusti astmaa 18-vuotiaana. Atooppista ihottumaa aikuisiällä ennusti, jos atooppista ihottumaa oli jo kaksivuotiaana tai allergisia nuha- tai silmäoireita alle seitsemänvuotiaana.
  • Lemmetyinen, Riikka (2019)
    Astmaa sairastavilla aikuisilla havaittiin suurentunut kokonaiskuolleisuus verrattuna kaltaistettuihin verrokkihenkilöihin. Tutkimuksessa käytettiin vuonna 1997 tehtyä kyselytutkimusta, jossa kartoitettiin aikuisiän astmaan liittyviä riskitekijöitä kuten esimerkiksi ammattia, tupakointia, lapsuuden elinympäristöä ja lemmikkieläimiä. Kyselytutkimusta täydennettiin Tilastokeskuksen keräämillä kuolinsyyrekisteritiedoilla yli 15 vuoden ajalta. Tutkimukseen osallistui 1052 yli 30-vuotiasta astmaatikkoa ja 1889 sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan kaltaistettua verrokkia. Kuolleisuutta ja kuolinsyytä selittävissä malleissa ryhmien välillä vakioitiin ikä, sukupuoli, tupakointi, painoindeksi ja koulutustaso. Keskimäärin 15,6 vuoden pituisena seuranta-aikana astmaa sairastavista aikuisista kuoli 221 ja verrokeista 335 henkilöä. Astmaa sairastavilla oli suurentunut kokonaiskuolleisuus (vakioitu HR 1.25; 95% CI 1.05-1.49, P=0.011). Sydän- ja verisuonisairaudet olivat yleisin kuolinsyy molemmissa ryhmissä, mutta astmaa sairastavien ja verrokkien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa sydänkuolleisuudessa (vakioitu HR 1.23, 0.93–1.63, P=0.145). Kuolinsyinä keuhkoahtaumatauti (vakioitu HR 12.0, 4.18–34.2, P<0.001) ja hengityselinten syövät (vakioitu HR 2.35, 1.25–4.42, P=0.008) olivat yleisempiä astmaatikoilla. Astmaa sairastavilla tupakointi ja vaikeat astmaoireet olivat yhteydessä lisääntyneeseen kuolemanriskiin ja allerginen nuha ja/tai silmätulehdus vähentyneeseen kuolemanriskiin. Verrokeilla tupakointi ja ylipaino lisäsivät yleistä kuolleisuutta, kun taas naissukupuoli vähensi kuolleisuusriskiä. Tupakoinnin lopettaminen alentaa kokonaiskuolleisuutta sekä astmaa sairastavilla että astmaa sairastamattomilla. Allerginen nuha ja/tai silmätulehdus liittyy alentuneeseen kuolleisuuteen vain astmaa sairastavilla, mikä saattaa johtua tupakoimattomuudesta tai vähemmän letaalista allergisesta astmatyypistä.
  • Terna, Emma (2019)
    Krooninen rinosinuiitti on yleinen vaiva, jonka prevalenssi on 7-11 %. Astmaan liittyy erillinen alatyyppi ”Aspirin-exacerbated respiratory disease” (AERD), jossa potilas kärsii astman lisäksi kroonisesta nenän sivuonteloiden tulehduksesta, nenäpolyypeista sekä aspiriini- tai NSAID-yliherkkyydestä. AERD liittyy yleensä vaikeampaan kroonisen rinosinuiitin taudinkuvaan, ja usein nämä potilaat vaativat toistuvia nenään tai poskionteloon liittyviä leikkauksia. AERD-potilailla on havaittu madaltuneet prostaglandiini E sekä c-Myc-pitoisuudet. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää c-Myc-modulaattori CIP2A:n osuutta näiden sairauksien synnyssä. Retrospektiivisessä tutkimuksessa pyrimme myös selvittämään tekijöitä, jotka vaikuttavat uusintakirurgian tarpeeseen kroonisen rinosinuiitin hoidossa. Tutkimme vasta-ainevälitteistä immuniteettia kroonista nenän sivuontelon tulehdusta sairastavien potilaiden ja terveiden verrokkien välillä. Nenäpolyyppinäyte kerättiin 80:ltä kroonista rinosinuiittia sairastavalta potilaalta, joista 21 sairasti lisäksi AERD-tyyppistä astmaa. Verrokkinäytteeksi kerättiin nenäpolyyppinäyte kymmeneltä potilaalta, joilta oli todettu benignejä antrokoanaalipolyyppejä. Lisäksi nenän limakalvolta kerättiin harjanäyte 19:ta terveeltä verrokilta. Näytteet värjättiin polyklonaalisella anti-CIP2A vasta-aineella. CIP2A:n immunohistologista värjäytymisvoimakkuutta ja kudoksen eosinofiilien määrää arvioi kaksi toisistaan riippumatonta tutkijaa valomikroskoopin avulla. Tutkimukseen osallistujat täyttivät kyselylomakkeen ja heistä kerättiin tietoja potilasasiakirjoista. Seurantatutkimustietoa oli saatavilla 84 potilaasta ja 16 kontrollista. Epiteliaalinen CIP2A ilmeni sekä terveiden verrokkien nenän limakalvonäytteessä että kroonista rinosinuiittia sairastavien potilaiden nenäpolyyppinäytteessä. Esiintyvyys oli merkitsevästi matalampi AERD-potilaiden ryhmässä (p<0,01). Kroonista rinosinuiittia sairastavillla potilailla oli tilastollisesti merkittävästi korkeampi eosinofiilipitoisuus (p<0,01). Eosinofilia tai CIP2A:n esiintyminen eivät ennustaneet uusintakirurgian tarvetta. Aiemmat kirurgiset toimenpiteet, allerginen nuha, sekä kortikosteroidien käyttö olivat yhteydessä uusintakirurgian tarpeeseen.