Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/mesh/D060305"

Sort by: Order: Results:

  • Hybridikuvantaminen keuhkoresektion jälkeisen keuhkojen toiminnan ennustamisessa 
    Li, Janet (2020)
    Keuhkosyöpä on kolmanneksi yleisin todettu uusi syöpä Suomessa ja leikkaus on sen ainoa parantava hoito. Potilaan on tultava toimeen leikkauksen jälkeisellä keuhkojen toiminnalla, joten leikkauskelpoisuus on selvitettävä ennen toimenpidettä. Spirometria, diffuusiokapasiteettitutkimus ja suorituskykytestit ovat ensivaiheen tutkimuksia keuhkotoiminnan ennustamisessa. Ventilaation ja perfuusion gammakuvausta eli radiospirometriaa voidan käyttää riskinarvion tarkentamiseksi. Sen avulla selvitetään keuhkojen perfuusion ja ventilaation alueellinen jakautuminen. Ventilaation ja perfuusion gammakuvaus suoritetaan tällä hetkellä kaksiulotteisella gammakuvauksen tasokuvantamismenetelmällä. Tutkimuksessani selvitän uuden SPECT/TT hybridikuvantamismenetelmän hyötyä verrattuna nykyiseen kaksiulotteiseen menetelmään sekä muihin vaihtoehtoisiin laskennallisiin menetelmiin keuhkosyöpäleikkauksen jälkeisen keuhkojen toiminnan arvioinnissa. Tutkimusaineistona on kymmenen kliinisellä indikaatiolla radiospirometrialla kuvattua potilasta, jotka ovat menossa keuhkosyöpäleikkaukseen Meilahden sairaalassa vuonna 2019-2020. Nykyinen kaksiulotteinen gammakuvauksen tasokuvantamismenetelmä tuotti kolmiulotteisen SPECT/TT-menetelmän kanssa varsin yhteneviä tuloksia koko keuhkon poiston osalta. Suunniteltaessa lohkon poistoa menetelmien erot lisääntyivät. Kliininen laskuri tuotti kuvantamista matalampia arvoja. Vain kaksiulotteiseen gammakuvauksen kuva-analyysiin perustuva menetelmä erosi merkittävästi muista menetelmistä, mikä vastaa aiempien tutkimusten tuloksia. SPECT/TT mahdollistaa kajoamattoman ventilaation ja perfuusion mittaamisen sekä tarkan keuhkosyöpäleikkauksen riskinarvion huomioiden erityisesti oikean keuhkon monimutkaisen kolmiulotteisen anatomian. Menetelmä otetaan HUS isotooppilääketieteellä käyttöön ensisijaiseksi radiospirometrian kuvantamismenetelmäksi.
  • Kipukoulutuksen kynnyskysymykset : eli kuinka kehittää kivun hoitoa päivystysolosuhteissa? 
    Kiviranta, Elias (2021)
    Niin Suomessa kuin maailmallakin kivun on arvioitu liittyvän keskeisellä tavalla 40 prosenttiin terveyskeskuskäynneistä ja 60 prosenttiin päivystyskäynneistä. Suomessa kivun on arvioitu aiheuttavan vuosittain satojen miljoonien eurojen kustannukset yhteiskunnalle sekä suoraan (mm. sairauspäivärahat) että epäsuorasti (mm. menetetyt työvuodet). Tutkimme, saako terveydenhuollon henkilökunta Suomessa mielestään riittävästi kipukoulutusta, ja mitkä ovat vastaajien mielestä haasteellisimpia potilasryhmiä kivunhoidollisesta näkökulmasta katsottuna. Tutkimus toteutettiin jakamalla 100 kyselylomaketta Hyvinkään sairaalan päivystyksen henkilökunnalle. Lomakkeista palautui takaisin 49 kappaletta, ja vastaukset analysoitiin SPSS-tilastonkäsittelyohjelmalla. Vastaajista 82 prosenttia koki, että kipukoulutusta ei ole riittävästi, ja 92 prosenttia toivoi, että kipukoulutuksen määrää lisättäisiin. Työkokemuksen määrällä, tai aikaisemmin saadulla kipukoulutuksella ei ollut vaikutusta vastausten jakaumiin. Haastavimpina potilasryhminä pidettiin kipukroonikoita, lääkkeiden väärinkäyttäjiä ja muistisairauden tai muun syyn takia alentuneesti vuorovaikutuksessa olevia. Suosittelemme kipukoulutuksen määrän lisäämistä terveydenhuollon eri toimipisteissä, ja erityishuomion kiinnittämistä yllä mainittujen potilasryhmien hoidon erityispiirteisiin. (201 sanaa) MeSH: Pain, Treatment, Emergency Care
  • Sähköisten oirearvioiden käytettävyys 
    Liu, Ville; Sellgren, Lasse; Koskela, Tuomas; Kaila, Minna (2021)
    Background Municipalities are reforming their health and social care services and creating online services to support patient self-treatment and self-care (The Omaolo-project). These include 15 symptom checkers which provide triage. As a result of the completed individual symptom assessment, the patient receives an assessment of the need for treatment of the corresponding symptom, instructions for a treatment site and, if necessary, self-care instructions. This study examines the usability of symptom checkers from the perspective of the patient and the study assistant. Methodology This is a mixed methods study that used data collected in the Omaolo project’s validation of symptom checkers study. Data were collected from 18 primary health care emergency centers throughout Finland. The user answered the questions posed by the symptom checker, after which a nurse familiar with triage assessed the need for treatment of the symptom of the user. The study assistant monitored the completion of the study user's symptom checker. The findings of 350 patient users, nurses, and study assistants were analyzed based on separate completed research forms. Thematic analysis was used to create research themes from the recorded observations of the individuals followed by the preparation of a thematic summary. Results The usability of symptom checkers was mainly assessed as good. However, there were challenges in usability. Relevant concepts (codes) describing the challenges were formed from the free text observations of the research forms. 59 codes were classified under two main themes; user-related challenges and issues related to the symptom checkers. The user-related challenges were divided into a) difficulties in understanding the symptom checkers and their questions, b) poor competence to use online tools, and c) ability to assess one’s health. The issues related to the symptom checkers were divided into a) a need to clarify the terms and questions used in the symptom checker, and b) a need to improve the visual layout and provide better instructions for the user. Conclusions Symptom checkers are acceptable, easy to use, and understandable to most patients. The study identified themes that may impair the availability of symptom checkers. Improving the availability of symptom checkers is likely to improve the process of triage as well as its success. In addition, usability issues can impair a patient's willingness to use symptom checkers.
  • Suunhoitotuotteet parodontaalisairauksien hoidossa 
    Kytöluoto, Johanna (2021)
    Terveet hampaan kiinnityskudokset ovat osa yleisterveyttä. Parodontaalisairaudet eli hampaiden kiinnityskudossairaudet, kuten gingiviitti ja parodontiitti, ovat hyvin yleisiä suomalaisilla aikuisilla. Olennainen osa parodontaalisairauksien ehkäisyä ja hoitoa on hyvä päivittäinen suuhygienia. Tämä tutkielma on kirjallisuuskatsaus suunhoitotuotteiden merkityksestä parodontaalisairauksien hoidossa. Päivittäisen suuhygienian tavoitteena on hammasplakin määrän vähentäminen. Hampaiden harjaus on tutkitusti tehokasta vähentämään plakin määrää hampaiden pinnoilla. Sähköhammasharjojen, etenkin pyörivän ja sykkivän liikkeen yhdistävien mallien, on osoitettu vähentävän plakkia manuaalisia hammasharjoja enemmän. Hampaiden harjauksen yhteydessä käytettävät hammastahnat saattavat helpottaa plakin poistoa. Tämänhetkiset tutkimustulokset tukevat tinafluoridia tai sinkkisitraattia sisältävien hammastahnojen käyttöä gingiviitin ehkäisyyn. Hampaiden harjauksen lisäksi hammasvälien puhdistus on tärkeää, sillä hammasvälien alueella on suuri riski parodontaalileesioiden muodostumiselle. Hammasväliharjat ovat tehokkain ja ensisijainen apuväline plakin poistamiseksi hammasväleistä. Antimikrobiset suuvedet täydentävät päivittäistä suuhygieniaa, jos tavanomaisilla suuhygieniamenetelmillä ei saada toivottua tulosta tai jos omahoidon taso ei ole riittävä. Klooriheksidiiniä sisältävät suuvedet, jotka on tarkoitettu vain lyhytaikaiseen käyttöön, ovat antimikrobiselta vaikutukseltaan tehokkaimpia. Päivittäiseen käyttöön tarkoitetuista suuvesistä eteerisiä öljyjä tai setyylipyridiinikloridia sisältävät suuvedet ovat tehokkaimpia. Parodontaalisairauksien hoidossa voidaan suositella myös kielen pinnan puhdistamista joko mekaanisesti harjaamalla tai kielenpuhdistajalla. Hyvän ja tehokkaan suuhygienian toteutuminen vaatii potilaan omaa motivaatiota, asianmukaiset puhdistusvälineet ja suuhygienian opastusta ammattilaisilta.
  • The retrospective study of the palliative care pathway in amyotrophic lateral sclerosis 
    Ranni, Emma (2020)
    Abstract Background Amyotrophic lateral sclerosis (ALS) is a neurodegenerative disease with unknown pathogenesis and beyond curative treatment. Due to severe and progressive problems in swallowing, speech, respiration and mobility, palliative care has a significant role in the treatment of ALS throughout the disease trajectory. Aim To investigate the early integration of structured palliative care pathway for patients with ALS Design A retrospective follow-up study Setting The study population consisted of all ALS patients (69 patients, 35 male, median age 66) referred to the Palliative Care Unit at the Helsinki University Hospital according to the palliative care pathway in 2015 and 2016. The observation period continued until 2018 or death. The data was collected retrospectively from the patient records. Results The median time from the diagnosis to the first contact of the Unit was five months (range 0-88 months). Percutaneous endoscopic gastrostomy (PEG) was placed to 38 (55 %) patients, and 36 (52 %) used non-invasive ventilation (NIV). The median survival was 11 months (range 0-40 months) from the first contact to the Unit, and respectively 18 months (range one month - ten years) from the time of diagnosis. Fifty-seven (83 %) of the 69 patients died during the observation period. Sixty per cent of patients received specialized end of life care, and hospice was the most common place of death (47 %). Conclusions Structured palliative care pathway enables integration of palliative care into the care of ALS patients and specialized end of life care for most of the patients.
  • The retrospective study of the palliative care pathway in amyotrophic lateral sclerosis 
    Ranni, Emma (2020)
    Abstract Background Amyotrophic lateral sclerosis (ALS) is a neurodegenerative disease with unknown pathogenesis and beyond curative treatment. Due to severe and progressive problems in swallowing, speech, respiration and mobility, palliative care has a significant role in the treatment of ALS throughout the disease trajectory. Aim To investigate the early integration of structured palliative care pathway for patients with ALS Design A retrospective follow-up study Setting The study population consisted of all ALS patients (69 patients, 35 male, median age 66) referred to the Palliative Care Unit at the Helsinki University Hospital according to the palliative care pathway in 2015 and 2016. The observation period continued until 2018 or death. The data was collected retrospectively from the patient records. Results The median time from the diagnosis to the first contact of the Unit was five months (range 0-88 months). Percutaneous endoscopic gastrostomy (PEG) was placed to 38 (55 %) patients, and 36 (52 %) used non-invasive ventilation (NIV). The median survival was 11 months (range 0-40 months) from the first contact to the Unit, and respectively 18 months (range one month - ten years) from the time of diagnosis. Fifty-seven (83 %) of the 69 patients died during the observation period. Sixty per cent of patients received specialized end of life care, and hospice was the most common place of death (47 %). Conclusions Structured palliative care pathway enables integration of palliative care into the care of ALS patients and specialized end of life care for most of the patients.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO