Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p10360"

Tämä pro gradu -tutkielma on kvalitatiivinen, diskurssiteoriaan pohjautuva työ, jossa tarkastellaan Suomen sisäistä turvallisuutta. Tutkielmassa tutkitaan sitä, miten Suomen sisäinen turvallisuus on rakennettu, mitkä turvallisuuden suurimmat uhkakuvat ovat, ja erityisesti kenelle turvallisuutta luodaan. Yksi työn tutkimuskysymyksistä keskittyy myös siihen, kuinka sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat sisäisessä turvallisuudessa otettu huomioon. Sisäistä turvallisuutta on mielenkiintoista tutkia, sillä valtion käyttämänä määritelmänä se on uusi. Sisäisen turvallisuuden rakennetta ja diskurssia tutkimalla saadaan käsitys turvallisuuden sisällöistä, rajanvedoista ja ristiriidoista. Lisäksi voidaan nähdä mihin suuntaan turvallisuuspolitiikka on Suomessa liikkunut. Tämän tutkielman aineistona toimii valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selonteko ja strategia. Selonteko on Suomen ensimmäinen sisäistä turvallisuutta käsittelevä valtiontason dokumentti. Sitä seurannut sisäisen turvallisuuden strategia on yksi Juha Sipilän hallituksen periaatepäätöksistä. Strategiassa keskitytään arvioimaan Suomen sisäisen turvallisuuden lähitulevaisuutta, jonka lisäksi se sisältää toimenpideohjelman. Toimenpideohjelma koostuu 39 erillisestä toimenpiteestä, joiden tarkoituksena on tehdä Suomesta hallitusohjelman vision mukaisesti maailman turvallisin maa elää, asua, yrittää ja tehdä työtä. Tutkielman menetelmien avulla käsitteellistetään Laclaun ja Mouffen diskurssiteoriaa. Laclaun ja Mouffen diskurssiteoria on poststrukturalistinen teoria, jossa kielen ja kaiken sosiaalisen nähdään muovaavan todellisuutta. Toisin sanoen kielen rakenteet ovat valtarakenteita. Diskurssit ovat ainiaan liikkeellä olevia ja muovautuvia prosesseja vuorovaikutuksessa niitä ympäröiviin muihin diskursseihin. Diskurssiteorian avulla voidaan tutkia näitä prosesseja, valtarakenteita, identiteettejä sekä kielen sisään rakennettuja ristiriitoja ja suhteita. Suomen sisäisen turvallisuuden selonteossa ja strategiassa turvallisuus tuodaan esiin lähinnä haasteiden tai uhkien kautta. Sisäisen turvallisuuden keskeiset kiinnekohdat ovat talous, globalisaatio ja maahanmuutto. Näistä talous saa suurimman painoarvon ja sitä käytetään perusteena eri toimille ja näkemyksille. Myös maahantulo ja globalisaatio ovat merkittäviä tekijöitä turvallisuudessa, ja näihin liitetään esimerkiksi talouden taantumaa, arvojen sirpaloitumista, terrorismia, ja järjestäytynyttä rikollisuutta. Mielenkiintoista on, että vaikka selonteon alkusanoissa korupuheisesti nostetaan esiin yhteiskunta- ja sosiaalipolitiikan suuri rooli sisäisen turvallisuuden rakentamisessa, sivuutetaan ne selonteossa ja strategiassa miltei täysin. Sukupuolten välinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus jätetään myös surutta sisäisen turvallisuuden strategian ja selonteon ulkopuolelle. Tutkimuksen tulokset vahvistavat suurilta osin aiempaa tutkimusta. On kuitenkin jokseenkin yllättävää, että maahantulo on sisäisessä turvallisuudessa nostettu niinkin keskeiselle paikalle. Maahantulon nostaminen uhkakuvien kautta sisäisen turvallisuuden keskiöön, on myös huomattavaa poliittista vallankäyttöä. Jatkoa ajatellen, olisinkin mielenkiintoista nähdä, miten sisäinen turvallisuus Suomessa kehittyy ja mitä siinä tulevaisuudessa korostetaan. Jää myös nähtäväksi onko sisäinen turvallisuus tullut Suomen politiikkaan jäädäkseen, vai sulautetaanko se jatkossa osaksi muuta turvallisuuspolitiikkaa.