Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p10632"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2015)In the school world today more attention should be put to the attitudes towards difference. Individuals should learn to recognize and accept diversities in the society. The focus of the ethics is to assist pupils to become conscious of their personal worldview and be aware of the differences of their fellow pupil's views. Main goal is to be able to encounter others more tolerant and respect the different values in the world. The aim of ethics teaching is to support pupil's identity work to find a tolerant and open-minded cultural identity. First it's important to become aware of the personal cultural background before understanding other views and co-operate with people from different backgrounds. The aim of this research is to clarify the objectives and contents of ethics in the National Curriculum 2004. The focus is on the theme Self-Awareness and Cultural Identity. This qualitative research is based on interviews. The research studies the views of primary school ethics teachers about cultural identity, the goals of their teaching and the methods to support the development of the pupil's cultural identity in the framework of ethics. Eight primary school ethics teachers from different backgrounds were interviewed for this research. The interview was a three parted focused interview. The material was analysed with a content analysis. The teachers supported their pupil's identity work with various methods. The common view of the development was towards a respectful and tolerant cultural identity. The main results of the research suggest that teachers should develop their pupil's skills from five different content categories. The categories are the awareness of the self, cultural awareness, co-operation and interaction, cultural education and cultural competence. The results emphasize the development of different skills: thinking skills, self-regulation skills, interaction skills, co-operational skills, conversational skills and cultural skills.
-
(2022)Tämä tutkielma käsittelee koronapandemiaa kriisiviestinnän kontekstissa viranomaisten näkökulmasta. Tutkielma on rajattu kevään 2020 poikkeusoloihin, jotka olivat voimassa Suomessa 16.3.–16.6.2020. Kriisi edellytti valtioneuvoston kanslialta aktiivista viestintää, jotta hallituksen päätökset saatiin jaettua kansalaisille ja muille viranomaisille. Tämä tutkielma tarkastelee valtioneuvoston kanslian viestintäosaston työntekijöiden kokemuksia kriisiviestinnästä poikkeusolojen aikana. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten valtioneuvoston kanslia teki kriisiviestintää ja millaiset viestinnän prosessit edelsivät viestinnän lopputuotteita kuten tiedotteita ja sosiaalisen media julkaisuja. Tutkielma tarkastelee kriisiviestintää erityisesti IDEA-mallin näkökulmasta, joka on tarkoitettu tehokkaiden, ohjeistavien kriisiviestien suunnittelun työkaluksi. Tutkielma on laadullinen tutkimus, jossa analyysimenetelmänä toimii teoriaohjaava sisältöanalyysi, ja sen tukena teemoittelu. Aineisto koostuu kuudesta valtioneuvoston kanslian viestijän haastattelusta. Tulosten perusteella ohjeistavat viestit olivat poikkeusolojen viestinnässä keskeisessä roolissa kriisiviestinnän ideaalin mukaisesti, mutta IDEA-mallin mukainen ohjeistava viestintä ei kaikilta osin toiminut kriisiviestinnässä. Kuitenkin haastattelujen perusteella kriisiviestintä sisälsi kaikki mallin neljä osa-aluetta eli sisäistämisen, selittämisen, toiminnan ja jakelun jollain tasolla. Kriisiviestintää haastoivat erityisesti huono varautuminen pandemiaan alkaen harjoittelun puutteesta ja suunnitelman vanhentumisesta. Lisäksi haastateltavat kokivat yhteistyön sosiaali- ja terveysministeriön kanssa haastavaksi, joka ei halunnut valtioneuvoston kanslian vastaavan viestinnän koordinoinnista. Myös sisäisen viestinnän ja lainsäädännön koettiin haastaneen sujuvaa kriisiviestintää. Viestintää ei myöskään otettu tarpeeksi ajoissa mukaan osaksi päätöksentekoa. Haasteet vaikuttivat jonkin verran IDEA-mallin eri osa-alueisiin kuten selittämiseen ja toimintaan. Esimerkiksi alueelliset toimijat jäivät viestinnässä pienemmälle huomiolle. Kansalaisviestintä oli pääosin sujuvaa ja haastateltavat olivat erityisen tyytyväisiä yhteistyöhön Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Tutkielman tulokset kuvasivat onnistuneesti kriisiviestintää valtioneuvoston viranomaisten näkökulmasta ja osoittivat keskeisiä kehityskohteita sen sisäisissä toimintamalleissa ja kriisinhallinnassa. Tulevaisuudessa viestintä on entistä tärkeämpää huomioida kriisinhallintasuunnitelmissa ja päätöksenteossa.
-
(2022)Tea came to Finland almost 400 years ago, but the historical pathways towards the situation of tea in the country in recent years were not straightforward. Finland is still a country of coffee drinkers, one of the biggest per-capita consumers of coffee globally. In that light the consumption of relatively luxurious tea qualities is something significant worth studying sociologically. The aims of this study are to see what kind of meanings tea has in tea enthusiasts´ narratives and to analyze the larger themes that are derived from the data gathered. The research questions in this study are: How do tea professionals and enthusiasts narrate their identities in relation to tea? What kind of meanings do tea professionals and tea enthusiasts in the Helsinki tea scene give to tea drinking? The methodological approach to the research was designed to allow gathered drive the developing theory. I interviewed eight central people in the Helsinki tea scene, all of them tea-related and some of them tea shop owners. The research process was inductive, meaning that theory is driven from the data and the phenomenological aspects of tea were the main focus of the study The data showed that tea is first and foremost a sensorial pleasure for these interviewees. Semi-structured interviews were my main method of data-collection. The interviews were ethnographical, as many of them were collected in the field. Narrative analysis was to bring out the significance of the data. The main finding of this study was that spirituality is strongly linked to tea drinking. The motives to drink tea were explained through embodied rituals that have the capacity to carry the everyday-life. The rituals of tea drinking are important because tea is a whole culture with individual meanings that might have been passed on in childhood or learned in adulthood. Another significant observation is the perceived elitism surrounding tea drinkers and how taste differences were downplayed by interviewees to seem open and tolerant towards all tastes. The narratives also implied that there is hierarchy among tea drinkers and that image is upheld by both tea people and coffee drinkers.
-
(2018)Tarkastelen tutkielmassa sitä, millaisia puolisoiden yhteisiä ja itsenäisiä ammatti-identiteettejä rakentuu haastattelukeskustelun vastauksissa ja millaisin kielellisin ja vuorovaikutuksellisin keinoin. Aineistona käytän kahta 1,5–2 tuntia kestävää haastattelua, joissa kummassakin haastattelen aviopuolisoja, jotka omistavat yhdessä yrityksen ja työskentelevät siinä keskenään päivittäin. Sonja ja Lasse pitävät maitotilaa ja Harri ja Paula rakennus- ja sisustustarvikekauppaa. Haastattelun teemoina ovat työ, ammatti, pariskuntana oleminen ja näiden yhdistäminen. Puheenaiheet antavat perustan ammatti-identiteettien tutkimiselle. Ammatti-identiteetillä tarkoitan tässä tutkimuksessa yksinkertaistettuna tilanteisesti, vuorovaikutuksellisesti ja kielellisesti rakentuvaa kuvaa itsestä (ja puolisosta) suhteessa ammatillisiin kategorioihin ja ryhmiin. Tutkimuksen metodina on keskustelunanalyysi, jonka avulla tarkastelen keinoja, joilla puolisot osoittavat yhteyttä toisiinsa. Yhteyden osoittamisen myötä pariskuntana oleminen nousee relevantiksi toiminnaksi keskustelussa, jolloin voidaan puhua niin sanotusta pariskuntapuheesta. Toisaalta käsittelen keinoja, joilla puolisosta pyritään kielellisesti erottautumaan. Yhteenkuuluvuuden osoitusten kautta rakentuvat pariskunnan yhteiset ammatti-identiteetit. Puolisosta erottautuminen taas antaa tilan itsenäisten identiteettien muodostumiselle. Yhteyttä puolisoon voidaan osoittaa esimerkiksi samamielisyyden, samankaltaisuuden, solidaarisuuden ja yhteistyöhalukkuuden ilmauksilla. Keskeisinä kielellisinä keinoina toimivat usein persoonamuodot. Monikon 1. persoonalla käsitellään pariskuntaa yhtenäisenä subjektina. Geneerisesti käytetyllä yksikön 3. persoonalla puhuja puolestaan tarjoaa puolisolle kategoriaa, johon tämä voi halutessaan samastua käyttämällä itsestään samaa persoonamuotoa. Toistamalla puolison vuoron elementin puhuja nostaa vuorosta tärkeimmän asian ja osoittaa vahvaa samanmielisyyttä. Yhdessä rakennetulla vuorolla osoitetaan pääsyä yhteiseen tietoon. Puolisosta erottautumiseen puhuja käyttää itsenäisyyden ja erimielisyyden ilmauksia. Yksikön 1. persoonan viittauksella ilmaistaan omaa näkemystä. Viittaukseen liittyvä ainakin-partikkeli ottaa huomioon puolison mahdollisen samanmielisyyden tai erimielisyyden, jolloin erottautuminen lievenee. Puolisoon viittaavalla yksikön 2. persoonalla puhuja voi korjata puolison näkemystä. Vuoronalkuisilla kyllä-partikkelilla, ei-kieltoverbillä tai muulla verbillä muutetaan yhteisen, neuvottelun alla olevan vastauksen suuntaa. Eroa puolisoon puhuja voi osoittaa myös identifioitumalla yhteisesti luotuihin kategorioihin eri intensiteetillä puolisoon verrattuna. Puhujat identifioituvat ammattiin ja työhön monesta näkökulmasta joko yhdessä puolison kanssa tai itsenäisesti. Identiteetin muotoutuminen tapahtuu ammatinvalinnan, ammattiyhteisön ja työnjaon teemojen kautta. Aineistossa nousee esiin myös eroja pariskuntien identifioitumisen välillä. Paula ja Harri rakentavat alueellis-ammatillista identitettiä, kun taas Lassen ja Sonjan suhdetta ammattiin määrittää vapaa-ajan ja työn sekoittuminen.
Now showing items 1-4 of 4