Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p10854"

Tutkielmassa selvitetään roolipelaamisen ja intersektionaalisuuden suhdetta. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: ”millaista roolipelaaminen on intersektionaalisuuden näkökulmasta katsottuna” ja ”millaisia pelimaailmat hahmoineen ovat tästä näkökulmasta”. Roolipelitutkimusta on tehty etenkin sukupuolen, yhden intersektionaalisen eron, näkökulmasta, mutta sitä ei ole käsitelty intersektionaalisuuden näkökulmasta. Tärkeimpiä käytettyjä käsitteitä ja teorioita ovatt intersektionaalisuus ja sen eri erot, kuten sukupuoli, ikä, yhteiskuntaluokka ja etnisyys. Myös Pierre Bourdieun habitus ja erottautuminen, ”genderless gender” ja aiempi roolipelitutkimus ovat tärkeitä välineitä tutkielman taustan ja intersektionaalisten erojen havainnoimisessa. Tutkielmassa käytettiin intersektionaalisuutta analyyttisenä välineenä, laajentamassa sukupuolen käsitettä myös muut erot huomioonottaviksi. Työn aineisto kerättiin etnografisesti havainnoimalla ja haastattelemalla. Havaintoaineisto hankittiin yhden uusimaalaisen korkeakoulun roolipeliryhmän peli-illoista. Saman ryhmän jäseniä ja kahta ryhmän ulkopuolista haastateltiin aineistoa varten. Analyysi tehtiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä, jossa on aineistolähtöisen sisällönanalyysin piirteitä. Tutkittu ryhmä on intersektionaalisilta ominaisuuksiltaan verrattain heterogeeninen. Pelaajat ovat 20–40 -vuotiaita, korkeakoulutettuja, vaaleaihoisia ja suomea äidinkielenään puhuvia. Suurimmat erot liittyvät sukupuoleen. Kaikkia pelaajia yhdistää kuitenkin yksi intersektionaalisuuden ulkopuolinen ominaisuus, nörttiys. Se käsite johdettiin aineistosta. Tutkielmassa käsiteltiin peliryhmän lisäksi myös pelihahmoja intersektionaalisuuden näkökulmasta. Intersektionaalisuuden käsitettä ei ole käytetty paljon hegemonisessa asemassa olevien henkilöiden tutkimiseen, joten korkeakoulutetun ja etniseen valtaväestöön kuuluvan ryhmän tutkiminen oli perusteltua. Aineisto koostui kahdeksan eri pelaajan haastattelusta ja seitsemästä havainnoidusta peli-illasta. Sukupuoli on ryhmän merkittävin ero. Sukupuoli on läsnä pelaamisessa ja pelimaailmassa, tiedostettuna tai tiedostamattomana asiana. Osa pelaajista ei pidä sukupuolta tärkeänä, mikä voi olla osoitus Suomessa vallitsevasta ruumiittomuuden diskurssista, jossa häivytetään erilaisia eroja: sukupuolta, etnisyyttä, paikallisuutta. Tätä diskurssia kuvaa käsite ”genderless gender”, jota tutkielmassa käytetään. Toisaalta sukupuoli otetaan välillä annettuna, muuttumattomana ominaisuutena. Sukupuoli näkyy myös siinä, miten naisilla on huonompi asema laajemmassa pelikulttuurissa. Tutkielmassa oli haasteena ryhmän heterogeenisyys, sillä muita intersektionaalisia eroja ei ryhmästä juuri pystynyt havaitsemaan. Yksi kaikkia yhdistävä tekijä, nörttiys, kuitenkin löytyi. Nörttiys toisaalta myös erottaa pelaajia muista, ei-pelaavista yksilöistä.