Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p11452"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2019)Vuodesta 2010 alkaen syntyvyys on laskenut Suomessa yhdeksän vuotta peräjälkeen. Väestön heikko uusiutuminen on nostanut julkisuudessa esiin huolia hyvinvointivaltion ylläpidosta ja tulevien eläkkeiden maksukyvystä. Tutkielmassa selvitetään, miten sosioekonomisten tekijöiden muutokset Suomessa vaikuttavat kuntakohtaiseen kokonaishedelmällisyyteen. Työttömyyden, koulutusasteen, opiskelijoiden suhteellisen osuuden, muuttoliikkeiden, sekularisaation ja tulotason vaikutusta kokonaishedelmällisyyslukemiin tarkastellaan erilaisin tilastollisin menetelmin. Tuloksia verrataan aiempaan hedelmällisyystutkimukseen ja esitetään alueellisia erityispiirteitä hedelmällisyyskäyttäytymisen saralta. Aineisto koostuu Tilastokeskuksen laatimista väestötilastoista, joiden avulla kunnittaiset kokonaishedelmällisyystilastot on laskettu vuosille 1987–2017. Kuntakohtaisia kokonaishedelmällisyyslukuja verrataan Tilastokeskuksen laatimiin sosioekonomisiin muuttujiin ja havaintoja vertaillaan toisiinsa. Hyödynnettävä tutkimusmenetelmä on kiinteiden vaikutusten malli paneeliaineistolla, jossa kuntia vertaillaan sekä väestöpainotuksella että ilman. Lisäksi hedelmällisyystilastoja tarkastellaan maantieteellisesti painotetun regression avulla, jolloin alueelliset painopisteet ja maantieteelliset erot tulevat näkyviin. Kiinteiden vaikutusten mallista ilmenee, että työttömyyden, opiskelijoiden osuuden, sekularisaation ja tuloluokista varakkaimman kymmenyksen suhteellisen väestömäärän kasvu kunnissa vaikuttaa negatiivisesti kokonaishedelmällisyyteen. Toisen asteen ja korkea-asteisen koulutuksen yleistyminen sekä kunnan muuttovoitto nostavat kunnittaisia kokonaishedelmällisyyslukemia. Maantieteellisesti painotettujen regressiotulosten perusteella Suomesta löytyy varsin erilaisia hedelmällisyyskäyttäytymisen alueita. Käytetyt sosioekonomiset muuttujat ennustavat toteutunutta kunnittaista kokonaishedelmällisyyttä hyvin Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Kainuun alueilla. Etelä-Suomessa sosioekonomiset muuttujat ennustavat toteutunutta kokonaishedelmällisyyttä heikosti. Poikkeuksena tästä on opiskelijoiden suhteellinen osuus, joka kasvaessaan ennustaa tarkastelun kohteena olevan kunnan heikentyvää kokonaishedelmällisyyttä merkittävästi etenkin Etelä-Suomen alueella. Kokonaishedelmällisyyden ja sosioekonomisten tekijöiden välisiä mekanismeja vertailtaessa yhteiskunnan rakenteelliset erot eri alueiden välillä nousevat esiin.
-
(2023)Tässä tutkimuksessa tarkastellaan 2010-luvun syntyvyyden laskua Suomessa ei-korkeakoulutettujen kohdalla lastenhankintaan liittyvien sosiaalisten muutosten näkökulmasta kyselyaineiston perusteella. 2010-luvun alussa alkaneen laskun on epäilty johtuvan vuoden 2008 talouskriisistä, mutta koska syntyvyys on toipuneesta taloudesta ja työllisyydestä huolimatta jatkanut laskuaan, epäillään ilmiön taustalta löytyvän myös muita kuin taloudellisia syitä. Aineistoanalyysia taustoitetaan teoreettisella ja historiallisella pohjustuksella. Apuna toimii erityisesti väestöllisen muuntumisen teorian toinen vaihe, jonka mukaan erityisesti yhteiskunnallisten arvojen ja yksilöllisemmän elämäntavan muutos ovat laskeneet syntyvyyttä. Perheet ja yksilöt arvostavat yhä enemmän vapaa-aikaa ja harrastuksia ja lapsiin käytetään taloudellisten resurssien lisäksi enemmän henkisiä resursseja. Kynnys hankkia lapsia voi siis kasvaa. Tietyt normit ja arvostukset voivat levitä nykyään nopeammin uuden teknologian myötä. Arvojen muutoksen lisäksi tutkimuksen pohjahypoteesina toimii sukupuolten sosiaalinen erilaistuminen ja sen vaikutukset parisuhteiden muodostamiseen. Lisäksi selvitetään sukupuolten eroja lastenhankintasuunnitelmissa. Tutkimuksen aineistomateriaali koostuu sosiaalisessa mediassa levitetyn kyselylomakkeen vastauksista. Kysymykset koskivat vastaajien kokemuksia ja mielikuvia lastenhankinnasta, parisuhteista, niissä tapahtuneista muutoksista. Vastaajat luokiteltiin ryhmiin vapaaehtoisesti lapsettomat, vasten tahtoaan lapsettomat, epävarmat lastenhankinnasta ja lapsia hankkineet. Luokittelun avulla vastaajille kohdistettiin erilaisia kysymyksiä heidän elämäntilanteestaan riippuen. Vastaajia verrattiin muihin ryhmiin ja oman ryhmänsä muihin vastaajiin ja tutkimuskirjallisuuteen. Tutkielman johtopäätöksissä vahvistetaan aineistoanalyysin ja tutkimuskirjallisuuden perusteella tehty tulkinta, jonka mukaan 2010-luvun syntyvyyden lasku ei-korkeakoulutettujen kohdalla ei johdu pelkästään taloudellisista syistä. Muutoksen muina syinä näkyvät yksilön ja perheiden halu kohdistaa materiaalisia ja henkisiä resursseja itseensä, sekä kokemus raskaammasta ja tavoitteellisemmasta perhearjesta nykyajassa. Suomalaisesta tutkimuskirjallisuudesta poiketen, joka yleensä mainitsee ilman parisuhdetta ja lapsia jäävät miehet, tässä aineistossa pääasiassa naiset kokivat sitoutumisvalmiin miehen löytämisen haastavaksi. Tutkimus näyttää kuitenkin tukevan yleistä huomiota miesten ja pienituloisten myöhemmästä vanhemmaksi tulemisen iästä ja mahdollisesti tämän myötä pienemmästä lapsiluvusta.
Now showing items 1-2 of 2