Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p12195"
Now showing items 1-10 of 10
-
(2021)Teacher burnout has negative consequences on an individual, transactional and organizational levels between teachers and pupils. Compared to other fields, the educational field experiences higher levels of burnout. Previous studies indicate that burnout is connected to turnover, withdrawal, pupils’ motivation, and problems in the working community in addition to the individual’s health. The burnout symptoms have been found to differ in gender, career phase, academic level, socio- economic level of the neighborhood and organization size. Previous research has found that burnout crossover happens from an individual to another across the teacher community. The buffering and exposing attributes concerning the crossover of teacher burnout have been studied rather little. The aim of this research is to discover which individual, transactional and organizational attributes could potentially buffer or expose to the crossover of burnout. Research data was gathered as a part of a wider, national research project called School Matters by the members of the Learning and Development in School research group (Pietarinen, Pyhältö & Soini, 2017). The participants were selected from six different areas. Altogether 1531 teachers from primary, secondary and combined schools completed the questionnaire. The teachers were divided into groups based on their gender, academic level, the level of socio-economic status (SES) of the school neighborhood, career phase and school size. Individual, transactional and organizational factors’ connection to the burnout symptoms were examined through correlations, t-test and One-way analysis of variance. Results indicate that on average the teachers are doing quite well and experience quite moderate levels of burnout. Even so, quite many of them reported higher and lower levels of the symptoms. The symptoms correlate positively with each other. Based on the research findings it can be suggested that individual attributes, including male gender and higher number of years in the profession, buffer from the crossover of burnout. In addition, the higher socio-economic status (SES) of the school neighborhood – a transactional attribute – and smaller school size – an organizational attribute – also act as buffers. On the other hand, exposing attributes include the female gender, less years in the profession, lower socio-economic status of the school neighborhood and large school size. The result may be generalized to the Finnish teaching community as a whole because the research population was large and the geographical distribution of the population was comprehensive.
-
(2019)Tutkimuksen aiheena on huumeriippuvuudesta irrottautuminen ja äitiys. Tutkimustehtävänä on ollut tarkastella huumeriippuvuudesta irrottautuneiden äitien kuntoutumista päihteettömään äitiyteen, sekä toipumiseen ja äitiyteen liittyviä identiteettimuutoksia. Huumeita ja muita päihteitä ongelmaisesti käyttävät pienten lasten äidit ja raskaana olevat naiset ovat suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa lisääntyvä asiakaskunta. Äidin raskaudenaikaisella käytöllä on tutkimusten mukaan monia haitallisia vaikutuksia sikiön terveydelle. Syntyneen lapsen kohdalla äidin huumeidenkäyttö muodostaa vauvan terveydelle ja turvallisuudelle vakavan riskin. Terveysriskien lisäksi huumeita käyttävän äidin kyvyt vauvan psyykkisten tarpeiden kohtaamiseen eivät ole tutkimusten mukaan riittävät lapsen tasapainoisen kehityksen kannalta. Tutkimus on toteutettu narratiivisen ja fenomenologisen tutkimuksen menetelmin. Valittujen menetelmien tavoitteena on ollut tarkastella huumeriippuvuudesta irrottautumista ja äitiyttä kokemuksellisena ja tarinallisena prosessina. Tutkimuksen toiminnallisena kontekstina on päihdeongelmaisille vauva- ja pikkulapsiperheille suunnattu ”Pidä Kiinni”–hoitojärjestelmä, jota toteutetaan Ensi- ja turvakotien liiton päihde-ensikodeissa ja avopalveluyksiköissä eri puolella Suomea. Tutkimuksen aineistona on kahdeksan huumeriippuvuudesta irrottautuneen äidin kertomukset. Aineisto koostuu 12:sta haastattelusta, kahden äidin kirjoittamista teksteistä ja havainnointipäiväkirjasta. Tutkimushaastattelut on toteutettu väljästi strukturoidun teemahaastattelun ja narratiivisen haastattelun menetelmin. Aineiston analyysi olen toteutettu narratiivisen analyysin keinoin. Tutkimusaineiston kertomusten valossa huumeriippuvuudesta irrottautuminen ja päihteettömän äitiyden identiteetin rakentuminen oli tapahtunut monessa vaiheessa ja tasossa. Huumeista irrottautuminen oli mahdollistanut uudenlaisen päihteettömän identiteetin rakentumisen vaiheittain etenevän identiteettityön avulla. Uusi päihteetön identiteetti oli muuttanut tutkittavien käsityksiä myös omasta äitiydestään. Äitien kertomuksissa erottautui erilaisia päihderiippuvuuteen, siitä irrottautumiseen ja äitiyteen kytkeytyviä identiteettinarratiiveja. Äitiyden identiteettinarratiivit – äitiyden käsikirjoitukset – jakautuivat voimaantuneen, voimattoman ja ristiriitaisen äitiyden käsikirjoitukseen. Haastateltavieni identiteetin uudelleenrakentumista tukeneita vuorovaikutuksellisia, kognitiivisia ja emotionaalisia prosesseja kutsun tutkielmassani tarinalliseksi identiteettityöksi. Sen avulla haastateltavani olivat rakentaneet koherentteja merkityksiä menneisyyden kipeille kokemuksille ja liittäneet ne osaksi uutta päihteetöntä identiteettiään. Päihde-ensikotien ja avopalveluyksikköjen kuntouttavat prosessit kulkivat haastateltavieni kertomuksissa rinnakkain heidän kuntoutumisensa sisäisten prosessiensa kanssa. ”Pidä kiinni”-hoitojatkumon tarjoama ”kiinnipitävä” ja välittävä tuki oli kannatellut haastateltavieni toipumisen etenemistä silloinkin, kun heidän omat voiman olivat olleet vähissä. Tutkimusaineiston valossa näyttää, että riittävän pitkä ja kuntoutujan tarpeisiin ajantasaisesti vastaava hoitojatkumo kannattelee parhaiten huumeriippuvuudesta irrottautuvan toipumista myös hoitojatkumon nivelvaiheiden yli. Keskeisimmät päihde-ensikodista kotiutumisen haasteet liittyivät äitien kertomuksissa arjessa selviytymiseen, vauvan tarvitsevuuteen vastaaminen ja päihteettömyyden säilyttäminen. ”Pidä kiinni”-hoitojatkumo rakentuu avo- ja laitosperhekuntoutuksen palveluista, joilla pyritään tukemaan toisaalta äidin tai vanhempien päihteettömyyttä, toisaalta äidin tai vanhempien ja lapsen välistä varhaista vuorovaikutusta. Haastateltavieni kertomuksissa yksittäisiä perhekuntoutuksen käytäntöjä tärkeämpänä näyttäytyi perhekuntoutuksen yhteisöllisyys ja vuorovaikutus. Äitien kokemukset perhekuntoutuksen terapeuttisista elementeistä liittyivät sekä vuorovaikutussuhteisiin työntekijöiden kanssa että vertaissuhteisiin.
-
(2023)Tutkielmassa tarkastellaan Ensitreffit alttarilla -televisio-ohjelmassa rakentuvia avioliiton ja parisuhteen representaatioita ja selvitetään millainen ”pyhä järjestys” niiden pohjalta rakentuu. Tarkoituksena on tarkastella itsestään selvänä pidettyä parisuhteen ja avioliiton ensisijaisuutta kriittisestä näkökulmasta. Pyhän käsitteen kautta tuodaan esille parisuhdenormatiivisuuden taustalla olevaa järjestystä ja sen loukkaamattomuuden ja rajojen suojelua. Tutkielma sijoittuu sosiologisen ja diskursiivisen uskonnontutkimuksen sekä normikriittisen feministisen tutkimuksen kenttään ja sosiaalisen konstruktionismin teoriaperinteeseen. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa toimivat William E. Padenin pyhää järjestystä koskeva teoria, jossa pyhänä näyttäytyy järjestelmä itsessään ja sen loukkaamattomuus, sekä Veikko Anttosen pyhä-teoria, jossa pyhä ymmärretään yhteisön kategoriajärjestelmän ja sen symbolisten rajojen kautta. Lisäksi hyödynnetään Sari Charpentierin näkemystä sukupuoliuskosta, eli pyhään sukupuolieroon perustuvasta heteroseksuaalisesta järjestyksestä. Tutkielman aineistona on Ensitreffit alttarilla -ohjelman kuudes kausi, jossa rakentuvia avioliiton ja parisuhteen diskursiivisia representaatioita analysoidaan representaatioanalyysin keinoin. Aineistosta on valittu keskeisiä kohtauksia, avainkuvia, joiden analyysissa sovelletaan hallitsevan ja vastustavan luennan menetelmää. Aineistosta etsitään itsestään selviä, hegemonisia tulkintoja sekä tätä vastustavia, ei-ilmeisiä, tulkintoja. Ohjelman hallitsevan luennan kautta rakentuu normatiivinen pyhä järjestys, jossa sekä avioliitto että parisuhde saavat pyhän aseman. Ihanteellinen, pyhä parisuhde, on luonnollinen, heteroseksuaalinen, ajallisesti pitkäkestoinen, tulevaisuusorientoitunut ja ydinperheeseen tähtäävä. Myös rakkaus saa pyhän aseman täydellisen onnellisuuden merkkinä. Pyhää järjestystä suojellaan korostamalla parisuhteen ensisijaisuutta ja avioliiton merkitystä sitoutumisen korostajana. Vastustavan luennan kautta ohjelmasta rakentuu anti-järjestys, jossa avioliiton ja parisuhteen ensisijainen asema kyseenalaistetaan korostamalla muiden ihmissuhteiden, kuten ystävyyden, merkitystä ja ymmärtämällä ajallisuus sekä perhe normeista poikkeavalla tavalla. Romanttisen rakkauden merkitys ainoana tienä onneen kyseenalaistetaan ja huomataan myös ei-romanttisen rakkauden merkitys.
-
(2023)Tutkielman aiheena on Britanniassa vuosien 2020–2021 Black Lives Matter -protestien yhteydessä käyty, julkisia monumentteja koskeva yhteiskunnallinen keskustelu, sekä siihen välittyvä ja sen tuottama ymmärrys Britannian modernin historian merkityksestä. Protesteissa ilmennyttä halua poistaa tai siirtää tiettyjä, imperialistiseen historiaan assosioituvia monumentteja käsitellään vaatimuksena arvioida uudelleen näiden symbolien tuottamia ja ylläpitämiä historiallisia käsityksiä sekä narratiiveja, joihin monumentit kutsuvat identifioitumaan. Tarkastelun keskiössä ovat eri hallinnollisten toimijoiden vastaukset tällaiseen haasteeseen. Tutkielmassa britannialaisen historiakulttuurin kenttää lähestytään jälkikoloniaalisen uudelleenneuvottelun tilana, jossa esiintyvät monet jälkikoloniaalisen eurooppalaisen historiakulttuurin taipumukset. Erityisesti huomiota kiinnitetään kahteen tällaiseen virtaukseen: vaikean historian käsittelyyn ja kulttuuriperintöön, sekä näiden toimintaan institutionaalisten tahojen työkaluina. Tutkielman aineisto koostuu Britannian parlamentin keskusteluista, mediakeskustelusta sekä institutionaalisten tahojen aiheen tiimoilta tuottamista materiaaleista. Tarkastelujakson ajallinen kaari kulkee protestien kiivaimmasta vaiheesta kesällä 2020 aina tässä epätavallisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa alulle pantujen institutionaalisten prosessien päättymiseen pääasiassa vuoden 2021 aikana. Protestien huomataan synnyttäneen hallinnollisissa toimijoissa tarpeen ilmaista kyvykkyyttä tarkastella Britannian modernin ajan historiaa kriittistä etäisyyttä ottavalla, tutkijanomaisella otteella. Tämä ilmeni uusien merkitysten liittämisenä tiettyihin monumentteihin, mikä vuorostaan mahdollisti epäsuorasti instituutioille viestimisen omasta luotettavuudestaan ja kypsyydestään. Tämä itsetutkiskeleva taipumus yhdisti muutoin erilaisia lähestymistapoja, kuten konservatiivihallituksen ja perintösektorin organisaatioiden muotoilemaa perintöpolitiikkaa, monumenttien poistamiseen optimistisemmin suhtautunutta Bristolin komissiota, sekä Oriel Collegen komissiota, jonka merkitys Collegen toimintaa ohjaavana työryhmänä jäi vähäiseksi. Esitellylle taipumukselle huomataan myös vastaesimerkkejä, jotka viittaavat ristiriitaisiin narratiiveihin Britannian historian merkityksestä. Johtopäätöksissä perintöä ja vaikean historian käsittelyä analysoidaan syvemmin työkaluina, jotka mahdollistivat tällaisen itsetutkiskelun ilmaisemisen. Tämä taipumus yhdistetään erityisesti imperialismin aikaan assosioituviin monumentteihin, mitä vastoin Britannian uudempaa historiaa kansallisvaltiona käsiteltiin aineistossa eri painotuksin. Samalla pohditaan myös näiden työkalujen rajoitteita historiallisten käsitysten neuvottelussa. Juontaen niiden suosiosta hallinnollisten tahojen käytössä tällaiset kehykset yhdistetään identiteettipoliittisiin päämääriin, jotka asettivat britannialaiselle poliittiselle yhteisölle tiettyjä rajoja.
-
(2023)Maisterintutkielmassani tutkin kvantitatiivisin metodein, miten suomenkielisten romaanijulkaisujen monimuotoisuus on kehittynyt viimeisen 50 vuoden aikana. Tutkimukseni perustuu Kirjasampo-tietokannan metadataan suomalaisten julkisten kirjastojen kokoelmasta, ja keskityn analysoi- maan tekstin ulkoisia piirteitä. Moninaisuuden indikaattoreina käytän kirjoituskieliä, kirjailijoiden kansalaisuutta ja sukupuolta sekä romaanien genreluokituksia. Lisäksi tarkastelen julkaisijoita ja pohdin, kuinka he toimijaryhmänä vaikuttavat kirjallisuuden monimuotoisuuteen. Kvantitatiivisten analyysien rinnalla kuljetan digitaalisille ihmistieteille tyypillisesti runsaasti kvalitatiivisia havaintoja taustoittamaan tuloksia. Lähestyn kirjallisuutta kansainvälisenä dynaamisena kokonaisuutena, jossa eri kirjalliset kulttuurit ovat vuorovaikutuksessa toisiensa kanssa, muodostaen kirjalliseen tilaan paikallisia keskuksia ja periferioita. Ylirajaisuuden käsitteen avulla kuvaan, kuinka globalisoituvaa kirjallista kenttää on mahdotonta rajata kokonaan erillisiin kirjallisuuksiin, vaan se kehittyy yli kansallisuus-, kieli- ja genrerajojen. Tulokset osoittavat, että romaanikirjallisuus on 1990-luvun jälkeen alkanut kehittyä monimuotoisemmaksi määrittelemieni indikaattoreiden perusteella. Silti kenttää hallitsevat kotimaisen kirjallisuuden osalta suomenkielinen ja käännöskirjallisuuden osalta angloamerikkalainen sekä pohjoismainen kirjallisuus. Kustantajien tarkastelu viittaa siihen, että kentällä on paljon erikokoisia toimijoita. Erityisesti vuosituhannen vaihteen jälkeen pienten toimijoiden sekä omakustannejulkaisujen osuus on kasvanut ja haastanut kustantajien perinteisen roolin kirjallisuuden portinvartijana. Tutkimus osoittaa, kuinka kirjastojen metadataa voidaan käyttää hyväksi digitaalisessa kirjallisuudentutkimuksessa. Runsaudessaan Kirjasampo osoittautui monipuoliseksi tietolähteeksi, jonka perusteella voi tehdä päätelmiä suomalaisen kirjallisuuden laajoista kehityskaarista.
-
(2023)Toimijuus ja sen ilmeneminen rakenteissa on keskeinen sosiologinen teoria. Työelämän ammatillista toimijuutta on tutkittu sosiologian tieteenalalla kuitenkin vasta vähän. Tässä tutkimuksessa selvitettiin Taitoliiton toimeksiannosta suomalaisten käsityöneuvojien ammatillisen toimijuuden tulkintakehyksiä, rajoitteita ja resursseja Taitojärjestön ja paikallisyhdistysten sosiokulttuurisissa olosuhteissa. Taitoliitto ja alueelliset taitoyhdistykset eri puolilla Suomea muodostavat Taitojärjestön, jonka missiona on edistää suomalaisen käsityökulttuurin säilymistä taitona, kulttuurina ja elinkeinona. Taitojärjestössä työskentelee vaihtelevasti noin 140 käsityöneuvojaa. Käsityötoimialan muutos on haastanut käsityöneuvojien perinteisiä työskentelytapoja ja herättänyt käsityöneuvojan työn kehittämistarpeen. Tutkimus toteutettiin työroolin kehittämisen tueksi. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui keskeisesti Arolan, Pehkosen & Laulaisen (2020) tutkimustuloksiin ammatillisen toimijuuden ideaaleista tulkintakehyksistä sekä Eteläpellon, Vähäsantasen, Hökän ja Paloniemen (2013) määritelmään ammatillisesta toimijuudesta subjektilähtöisessä sosiokulttuurisessa perspektiivissä. Tutkimus toteutettiin laadullisin tutkimusmenetelmin puolistrukturoitua teemahaastattelua ja teoriasidonnaista sisällönanalyysia soveltaen. Haastatteluaineisto muodostui seitsemästä litteroidusta tutkimushaastattelusta. Tutkimus osoitti, että käsityöneuvojat tarkastelevat työtään tulkintakehyksistä, jotka heijastavat itsenäisyyttä, innovatiivisuutta, asiakaslähtöisyyttä, yhteistyö- ja muutoskykyä sekä työlle omistautumista. Toimijuutta rajoittavat sisäiset tekijät liittyvät erityisesti osaamisen vajaukseen ja työn rajattomuuteen, ulkoisista tekijöistä eniten jännitteitä aiheuttavat suureksi koettu työmäärä, epämääräinen toimenkuva, työn pirstaleisuus ja epäselvät tai puuttuvat tavoitteet. Toimijuutta resursoivia tekijöitä ovat muun muassa itsensä toteuttaminen, onnistumisen kokemukset työssä, yhdessä tekeminen, asiakkaat sekä työn itsenäinen luonne. Ammatillista toimijuutta kannattaisi tutkia laajemmin myös sosiologisesta perspektiivistä. Se lisäisi ymmärrystä ja työkaluja esimerkiksi johtamisen, esihenkilötyön ja rekrytoinnin kehittämisessä työpaikoilla.
-
(2022)Tea came to Finland almost 400 years ago, but the historical pathways towards the situation of tea in the country in recent years were not straightforward. Finland is still a country of coffee drinkers, one of the biggest per-capita consumers of coffee globally. In that light the consumption of relatively luxurious tea qualities is something significant worth studying sociologically. The aims of this study are to see what kind of meanings tea has in tea enthusiasts´ narratives and to analyze the larger themes that are derived from the data gathered. The research questions in this study are: How do tea professionals and enthusiasts narrate their identities in relation to tea? What kind of meanings do tea professionals and tea enthusiasts in the Helsinki tea scene give to tea drinking? The methodological approach to the research was designed to allow gathered drive the developing theory. I interviewed eight central people in the Helsinki tea scene, all of them tea-related and some of them tea shop owners. The research process was inductive, meaning that theory is driven from the data and the phenomenological aspects of tea were the main focus of the study The data showed that tea is first and foremost a sensorial pleasure for these interviewees. Semi-structured interviews were my main method of data-collection. The interviews were ethnographical, as many of them were collected in the field. Narrative analysis was to bring out the significance of the data. The main finding of this study was that spirituality is strongly linked to tea drinking. The motives to drink tea were explained through embodied rituals that have the capacity to carry the everyday-life. The rituals of tea drinking are important because tea is a whole culture with individual meanings that might have been passed on in childhood or learned in adulthood. Another significant observation is the perceived elitism surrounding tea drinkers and how taste differences were downplayed by interviewees to seem open and tolerant towards all tastes. The narratives also implied that there is hierarchy among tea drinkers and that image is upheld by both tea people and coffee drinkers.
-
(2020)Tässä tutkielmassa analysoin kulttuurisidonnaista materiaalia vanhoja suomalaisia metsiä käsittelevässä teoksessa Suomalaiset aarniometsät (2010) ja sen käännöksessä Primeval Forests of Finland: Cultural History, Ecology and Conservation (2014). Kirjan ovat kirjoittaneet Petri Keto-Tokoi ja Timo Kuuluvainen, ja sen on kääntänyt Pirjo Tikkanen. Kattavat taustatiedot taatakseni käsittelin tutkielman alussa suomalaisten ja suomalaisuuden suhdetta metsiin ja sen vaikutusta kulttuurisesta, historiallisesta, sosiopoliittisesta, ekologisesta sekä ekonomisesta perspektiivistä. Näistä lähtökohdista kumpuaa kulttuurisidonnaisia merkityksiä, joista osa on suoraan merkityksellistä ainoastaan lähtökulttuurissaan ja -kielessään. Tällaiset kulttuuriset sanat ja merkitykset asettavat haastavia asetelmia kääntäjille, joiden ensisijaiseksi työks kohteeksi voidaan katsoa kohdekielen lukijat. Teoreettiselta pohjalta utkielma pohjautuu pääosin Gideon Touryn teorioihin lähtö- ja kohdekielen vaikutuksista toisiinsa sekä Ritva Leppihalmeen teoriaan kulttuurisidonnaisuuksista ja alluusioista teksteissä sekä niiden vaikutuksista kääntäjän työhön. Nämä teoriat esitellään ennen varsinaista analyysiosuutta, joka on jaettu kahteen osaan. Analyysiosion ensimmäisessä osassa katsotaan yksittäisten kulttuurisidonnaisten sanojen ja käsitteiden kääntämisen haasteellisuutta, kun taas toisessa osiossa tarkastellaan tekstiä suurempina kokonaisuuksina. Analyysiosiot eivät ole toisensa poissulkevia, vaan niiden välillä löytyy päällekkäisyyksiä, mikä tekstiä käännettäessä on luonnollista. Ensimmäisessä osiossa keskityn erityisesti puihin ja niihin liittyviin sanoihin, sekä hyönteis- ja kasvimaailmasta kertoviin teksteihin, ja toisessa osiossa katsoin esimerkiksi halventavia ilmauksia, käännettyjä historiallisia ilmauksia sekä analysoin niiden merkityksiä. Tutkimuksessa käytin kvalitatiivista analyysia. Tutkielman tavoitteena oli myös tutkia, miksi juuri tämä teksti on käännetty, sekä pohtia, mikä tekee metsistä ja luonnosta kertovien tekstien kääntämisestä relevanttia juuri nyt. Näiden pohdintojen sekä analyysissa ilmenevien esitettyjen etymologisten, historiallisten ja sosiopoliittisten päätelmien perusteella voisi kulttuurisidonnaista käännösmateriaalia metsiä ja luontoa kuvailevissa ja käsittelevissä eri genrejä edustavissa teksteissä tutkia myös laajemmin.
-
(2019)1990-luvun laman jälkeen suomalaiseen yhteiskuntaan jäi pysyväksi ilmiöksi työttömyys. Tutkielmassa kysytään, millaisia ovat työttömyyden ja eläkkeelle siirtymisen kertomukset ja millainen on eläkkeelle jääneiden pitkäaikaistyöttömien koettu hyvinvointi ja sosiaalinen identiteetti. Pohjoismainen hyvinvointivaltio on työkeskeinen, ja hyvinvointivaltio on aikanaan rakennettu työssä käymisen varaan. Työttömyydellä on monia yksilön kannalta haitallisia, sekä taloudellisia että hyvinvointiin liittyviä merkityksiä, joista monet kulkevat yksilön mukana eläkeikään asti. Eläkkeelläkin työttömyydellä on vielä yhteys koettuun hyvinvointiin ja sosiaaliseen identiteettiin. Eläköityminen on elämänkulussa keskeinen siirtymä, ja eläkkeelle siirtyvän sosiaalinen identiteetti muuttuu. Erityisesti identiteetti muuttuu siinä vaiheessa, kun työtön siirtyy eläkeläiseksi. Näyttääkin siltä, että tämä identiteetin muutos parantaa yksilön hyvinvoinnin kokemusta, koska eläköitymisen vaiheessa sosiaalinen identiteetti ja status muuttuvat yhteiskunnallista odotusta vastaaviksi. Tutkimuksessa haastatellaan jo eläkkeelle siirtyneitä entisiä pitkäaikaistyöttömiä. Vuodenvaihteessa 2017–2018 haastateltujen eläkeläisten tarinoissa erottuvat työttömyyden ja eläköitymisen mallitarinat sankaritarinoina, tragediatarinoina ja komediatarinoina. Teemahaastattelututkimuksen analyysin tutkimusote on narratiivinen, ja se hyödyntää metodeinaan juonentamista ydinepisodien avulla sekä mallitarinoita. Mallitarinoiden sankaritarinassa korostuvat työttömyydestä selviäminen ja hyväksi koettu hyvinvointi eläkeläisenä. Tragediatarinan päähenkilöt eivät ole päässeet eroon työttömän identiteetistä. Komediatarinan haastateltavat eivät anna kovin suurta arvoa työttömyydelle vaan hakevat aktiivisesti ratkaisuja arkeensa, oli se sitten työttömän tai työllisen arkea. Työttömyys ei näytä sankaritarinassa jättäneen sellaisia haavoja, jotka eläkeläisenä vielä vahingoittaisivat yksilöä, vaan työttömyydestä on lopulta noustu voittajana. Tragediatarinassa pitkään jatkunut työttömyys on jättänyt niin merkittävät taloudelliset ja myös terveydelliset vaikutukset, että työttömyyden taakka kulkee eläkkeelläkin mukana. Komediatarinalaisten itsetuntoa työttömyys ei näytä jyränneen. Työttömyyttä on ollut toistuvasti ja pitkäänkin, mutta eläkkeeltä katsoen työura näyttäytyy hyvänä ja eläkeläisen arki nautittavana. Yhteisöllisyys on antanut suojaa työttömyyden keskellä, ja yhteisöllisyys on läsnä myös eläkkeellä.
-
(2022)Peruskorjausta odottavien vuokratalojen ongelmana on ollut pitää vuokralaiset asunnoissa mahdollisimman pitkään ennen peruskorjauksen alkamista. Tämä laskee peruskorjauskohteen vuokrausastetta ja sitä kautta myöskin vuokranantajan vuokratuottoja. Vuokranantaja voi yrittää sitouttaa asukkaan asuntoon pidemmäksi aikaa vuokraa laskemalla. Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia, onko vuokranalennus vuokranantajan näkökulmasta kannattavaa, ja millä tavalla vuokranalennus vaikuttaa vuokrausasteeseen sekä vaihtuvuuteen. Vastaavanlaista kokeilua on tehty Kojamo Oyj:n (myöhemmin Kojamo) omistamassa kohteessa Ilmarinkatu 44, joka toimii keskeisenä tutkimuskohteena tässä tutkielmassa. Tutkielman aineisto on saatu Kojamolta ja aineistoon on kerätty Ilmarinkadun kohteen lisäksi muiden 2014 vuoden jälkeen peruskorjattujen talojen tiedot. Lopullinen aineisto koostui yhteensä 19 talosta, joiden avulla vuokranalennuksien vaikutuksia tutkitaan. Pääasiallisena tutkimusmetodina toimii aikasarja-analyysi, jonka avulla tutkitaan lähestyvän peruskorjauksen aiheuttamia muutoksia tutkittavissa tunnusluvuissa. Tulosten perusteella vuokranalennuksilla on selkeät vaikutukset vuokrausasteeseen sekä talon vaihtuvuuteen. Vuokrausaste pysyy korkealla tasolla lähestyvästä peruskorjauksesta huolimatta ja talon vaihtuvuus pieneni alennettujen vuokrien ansiosta. Vuokranantajan kannalta olennaisin tieto on kuitenkin vuokratuottojen osuus, joka sekin itse asiassa nousi vuokranalennuksista johtuen. Tutkielma antaa selkeän kuvan siitä, että vuokranalennuksien avulla vuokranantajan on mahdollista saada aiempaa suurempaa vuokratuottoa peruskorjausta odottavista kohteista. Vaikka tutkielmassa tutkitaan yhden talon antamia tuloksia, ovat saadut tiedot arvokkaita vuokranantajan näkökulmasta. Vuokranalennuksien käyttäminen peruskorjauskohteissa on paitsi tehokas myöskin rahakas väline vuokranantajalle, mutta myöskin vuokralaiselle. Vuokranalennuksien avulla päädytään siis niin kutsuttuun win-win -tilanteeseen, josta hyötyvät niin vuokranantaja kuin vuokralainenkin.
Now showing items 1-10 of 10