Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p1346"

Sort by: Order: Results:

  • Hansson Teirikari, Pia (2023)
    I denna avhandling utreds hur idéer om välfärdsstaten och om individens frihet och ansvar avspeglas i det socialpolitiska språket på termnivå i benämningarna på förmåner som infördes för personer med nedsatt arbetsförmåga vid socialförsäkringsreformer i Finland, Sverige och Norge åren 1985–2022. Då infördes några nya förmåner, och i vissa fall ändrades bestämmelserna om befintliga förmåner, som också gavs nya namn i lagstiftningen. Förmånerna som behandlas här är individuell förtidspension, rehabiliteringsstöd, rehabiliteringstillägg och arbetslivspension i Finland, sjukersättning, aktivitetsersättning och trygghetspension inom ramen för sjukersättningen i Sverige samt arbeidsavklaringspenger och uføretrygd i Norge. I början av den aktuella perioden byggdes välfärdsstaten fortfarande ut, men utbyggnaden efterträddes snart av en åtstramnings- och privatiseringspolitik och tanken på ett aktivt samhälle där alla bör delta i arbetslivet enligt förmåga och bidra till välfärden. Diskursen kring arbetsoförmåga förändrades. I stället för att fokusera på de hinder som en sjukdom eller skada medförde började man betona den återstående arbetsförmågan. Denna tanke förmedlades genom ett socialpolitiskt språkbruk som betonade aktivitet och arbete. De sista åren under perioden präglades av osäkerhet p.g.a. covid19-pandemin och krig i Europa. Man kan anse att denna utveckling avspeglas i benämningarna på socialförsäkringsförmåner som införts under den tiden. I avhandlingen besvaras följande frågor: Har det förts någon dokumenterad diskussion om benämningarna och vad lagstiftarna ville uttrycka med dem? Syns det i propositionstexterna? Har benämningarna i de tre länderna någonting gemensamt? Vilka motsvarigheter har de nya termerna fått på de andra språken i studien och uttrycker de samma saker?
  • Valjakka, Anna (2017)
    Osakeyhtiöiden osakassopimuksiin ja yhtiöjärjestyksiin liittyy paljon osakevaihdantaa koskevaa terminologiaa, jolle voi olla vaikea löytää vastineita eri kielten välillä. Tässä tutkielmassa keskitytään terminologiseen vertailuun suomen ja ranskan kielen välillä Suomen ja Ranskan juridisessa viitekehyksessä ja sopimuskulttuurissa. Tutkielmassa luodaan kääntäjälle tarkoitettu suomi-ranska-sanasto osakevaihdantaa ja pääomasijoittamista koskevista yleisistä sopimuslausekkeista ja yhtiöjärjestysmääräyksistä. Tutkielman rakenne perustuu sanastomallinen tutkielmaan, jonka teoreettisena viitekehyksenä toimii käsiteanalyysiin ja eri kielisten vastineiden välisiin suhteisiin liittyvä teoria. Itse tutkielma toimii sanaston kommenttiosana. Sanaston laatimisessa pyritään normatiivisuuden sijasta deskriptiivisyyteen niin pitkälti kuin se käytännön syistä on mahdollista. Pääomasijoittamisella tarkoitetaan pääomasijoitusrahastojen ja muiden institutionaalisten sijoittajien tekemiä oman pääoman ehtoisia investointeja julkisesti noteeraamattomiin yrityksiin. Pääomasijoittaja tarjoaa kohdeyritykselle pitkäaikaista pääomaa ja sitoutunutta yhteistyötä. Siihen liittyvistä rakenteista ja osakkeiden vaihdannansääntelystä voidaan sopia osin sekä osakassopimuksessa että yhtiöjärjestyksessä. Osakassopimus on osakkaiden välinen muotovapaa sopimus, josta ei ole erityislainsäädäntöä, kun taas yhtiöjärjestys on yhtiön olemassaolon kannalta pakollinen normisto. Asiakirjoissa sovitaan tyypillisesti sijoituksen arvonnoususta ja järjestelyistä, joiden avulla sijoittaja irtautuu yhtiöstä, sekä yleisestä osakesiirtojen kontrolloinnista. Käsiteanalyysissa käytetään perinteisen terminologian käsitteiden (käsite, termi, määritelmä ja tarkoite) lisäksi niin kutsutun sosiokognitiivisen terminologian menetelmiä. Sosiokognitiivinen terminologia korostaa perinteisen terminologian loogisuusvaatimusten sijaan inhimillistä kokemusta ja ymmärrystä prosessina. Sosiokognitiivisessa terminologissa terminologian perusyksikkö ei ole käsite, vaan ymmärrysyksikkö. Ymmärrysyksikkö voi olla joko tarkkarajainen (käsite) tai epätarkka (kategoria). Tutkielman lopussa nostetaan esiin joitakin huomioita, joita sanastotyön aikana syntyi. Havaitaan, että valitun erikoisalan ranskankielisessä terminologiassa esiintyy paljon polysemiaa ja synonymiaa. Synonymiaa ylläpitää myös molemmissa kielissä käytetyt pääomasijoitusalan englanninkieliset käsitteet. Deskriptiivisen lähestymistavan ja sosioterminologian oppien nojalla tätä synonymiaa ei ryhdytä karsimaan – sen sijaan osa polyseemisista termeistä jätetään sanastosta pois. Johtopäätöksenä todetaan myös, että sopimuslausekkeet ovat tyypillisesti kategorioita käsitteiden sijaan. Terminologin tai kääntäjän olisi hyödyllistä ottaa tämä vastinetyössä huomioon, sillä siitä on apua käsitteen ymmärtämisessä ja määrittelyssä.