Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p13916"

Tutkielman tarkoitus on selvittää sosiaalialan väitöskirjojen antamaa kuvaa vammaisuuden ja pitkäaikaissairauden mää- ritelmistä. Vammaiset ihmiset asetetaan sosiaalityössä arvioinnin kohteeksi: vammaisuudesta tehdään määritelmiä. Arvioinnin tuloksella on vaikutusta palveluiden ja tukien myöntämiseen. Yleensä vammaisuuden määrittelyn perusta on hallinnollinen. Sen lisäksi määrittelyyn voi vaikuttaa moni muu tekijä. Tutkielmassa selvitetään, mitkä eri tekijät voivat vaikuttaa vammaisuudesta ja vammaisesta ihmisestä tehtyyn määrittelyyn. Määrittelyksi tutkielmassa ymmärretään kaikki rajaukset, näkökulmat ja mielipiteet, jotka vammaisuuteen tai vammaisia ihmisiä kohtaan kohdennetaan. Tutkielman aineistona on 11 sosiaalialan väitöskirjaa. Aineistoon valikoitui väitöskirjat, joissa vammaisuutta käsitellään määritelmällisesti vammaistutkimuksen kontekstissa ja joissa tutkija on tutkimusprosessin aikana tavannut kohderyh-määnsä esimerkiksi haastattelun yhteydessä. Aineistoa lähestytään teoriaohjaavalla ja aineistolähtöisellä sisällönanalyy- silla. Vammaistutkimuksessa vallalla olevan vammaisuuden selittämisen mallin mukaan vammaisuus on sosiaalisesti konstruoitu. Tutkimuksen aineistoa lähestytään saman periaatteen mukaan. Analyysissa hyödynnetään vammaistutkimuksessa käytettyjä käsitteitä. Lisäksi aineistoa lähestytään analysoimalla kaikkia niitä kohtia, joissa vammaisuudesta tai pitkäaikaissairaudesta esitetään arvottavia, rajoittavia, tunteellisia tai ennakkoluuloisia kommentteja. Vammaisuuden määrittelyssä näyttäytyy keskeisenä keskustelu vammaisuuden ja pitkäaikaissairauden välisistä yhteyksistä ja eroavaisuuksista. Määrittelyn vaikeudet ja epämääräisyydet näyttäytyvät merkittävinä aineistossa. Vammaisuutta määritellään hallinnollisesti lakien, sopimusten ja julkisorganisaatioiden ohjeistusten kautta. Lisäksi vammaisuus määrittyy aineiston tutkijoiden omakohtaisten kokemusten kautta. Omakohtaiseen kokemukseen liittyy niin ammatillinen, henkilökohtainen kuin vammaisten kohtaamiseen liittyvä kokemus. Vammaisuuden arvioinnissa tehdään ihmisen määrittelyä. Ymmärrys määrittelyn monitasoisuudesta on hyvä ottaa huomioon, kun tehdään arviointia ihmisen vamman tai sairauden aiheuttamista arjen haasteista. Määrittelyssä on tärkeää ottaa huomioon myös muut kuin hallinnolliset tekijät. Arviointia tekevän henkilökohtainen asema tulee tehdä ym- märretyksi, kun vammaisesta ihmistä tehdään arviointia. Tämä vaatii sosiaalityön ammattilaiselta itsereflektion kykyä.