Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p16436"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2021)The one-child policy of the People’s Republic of China created an entire generation of Chinese only-children, who have migrated abroad more often than any previous generation. However, despite the increased emigration, alongside the aging population, the Chinese elderly care system relies on the inputs of children. Therefore, there is a fundamental conflict between the filial intergenerational caregiving responsibilities and international migration processes, although some caregiving forms may be exchanged from a distance. This master’s thesis investigates how the Chinese first-generation only-child migrants who live in Finland experience caring for their parents in China. The research questions are: How do Chinese one-child transnational families practice transnational caregiving? What are the expectations and possibilities concerning caregiving? What are the elderly care arrangements like for the parents? The theoretical framework of this study consists of three dimensions of transnational caregiving: care circulation approach, transnational caregiving types, and the capacity, obligation, and negotiated commitment as factors that explain the practices of transnational caregiving. The research data consists of nine semi-structured interviews of Chinese migrants of the only-child generation. The analysis method is qualitative theory-guided content analysis. The results suggest that Chinese migrants and their parents practice transnational caregiving by exchanging emotional support. The migrants experience that their possibilities to provide care to their parents are limited. However, providing care is a cultural obligation. The future elderly care arrangements of the parents are unclear, which makes the situation stressful for the migrants. The situation is also frustrating as ideal options for arranging elderly care are lacking. If the migrants return to China to provide elderly care to their parents, they are forced to make sacrifices with their work and family. However, if they do not return to China, the alternative options of relying on institutional elderly care or hiring a maid or a nurse are not ideal either. Although the migrants value filial traditions, they desperately demand societal and policy changes that would allow them to plan the future elderly care of their parents. Based on the results, there is a demand for establishing more quality institutional elderly care services in China. There is also a need for the Finnish migration policy to allow family-based old-age migration, as some other countries do. Overall, in the current situation, the national policymaking in Finland and in China does not recognize the needs of transnational families and transnational caregivers.
-
(2019)Tutkielmassa tarkastellaan sitä, mikä saa yksilön tarjoamaan omaishoivaa ikääntyneelle vanhemmalleen. Neuvottelujen käsitteen avulla siinä avataan hoivaan sitoutumisen dynamiikkaa. Lähtökohtana on Janet Finchin ja Jennifer Masonin (1993) ajatus siitä, että velvollisuudet ja vastuun jakautuminen perheissä muotoutuvat neuvottelemalla yleensä pitkän ajan kuluessa. Tässä tutkielmassa kiinnostus kohdistuu neuvotteluihin, joita käydään ja on käyty niissä perheissä, joissa aikuinen lapsi alkaa tarjota hoivaa iäkkäälle vanhemmalleen. Osa neuvotteluista on sellaisia, joita käydään spesifisti vanhemman hoivan järjestämisestä. Osa neuvotteluista on pitkin elämän vartta käytyjä tapahtumakulkuja, joissa on muodostunut käytäntöjä ja vastuita perheenjäsenten kesken. Tutkielman tavoitteena on tuoda esiin tekijöitä, jotka vaikuttavat päätökseen ryhtyä tarjoamaan omaishoivaa silloin, kun ikääntynyt vanhempi alkaa tarvita hoivaa. Se tuo esiin niin perhesuhteisiin, elämänkulkuun kuin olosuhteisiin liittyviä tekijöitä, jotka ovat vaikuttamassa aikuisten lasten ikääntyneille vanhemmilleen tarjoamaan hoivaan. Samalla tulee esiin koettuja julkisen vanhustenhoidon ja palvelujärjestelmän puutteita, jotka toisaalta ovat vaikuttamassa omaishoivavaihtoehdon suosioon, toisaalta heikentävät kykyä vastata hoivatarpeisiin. Suomalaisessa hoivapolitiikassa omaishoitoa pidetään yhtenä tärkeänä keinona vastata väestön ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Perheiden hoivapäätösprosessien tarkastelu voi lisätä ymmärrystä omaishoivasta. Tutkielman aineisto koostuu seitsemän omaishoitajan teemahaastatteluista. Haastateltavat toimivat ikääntyneen vanhempansa omaishoitajina. Aineiston analyysi tehtiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmällä. Aineiston teemoittelun kautta nousi esiin erilaisia hoivaan liittyviä neuvotteluja ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkielmassa jäsennetään neuvottelujen prosessi, joka vaikuttaa omaishoitajaksi ryhtymiseen. Se muodostuu omaisten kesken käydyistä neuvotteluista, omaishoitajan itsensä kanssa käymistä pohdinnoista sekä neuvottelujen kontekstista. Hoivaneuvottelujen tärkeänä kontekstina määrittyy vanhuspalvelujärjestelmä ja omassa tilanteessa mahdollisiksi koetut hoivavaihtoehdot sekä omaishoivan mahdollistavat tekijät, kuten tilapäishoito, apuvälineet ja taloudellinen tilanne. Neuvottelujen prosessissa määrittyy toisaalta se, että juuri tietty omainen sitoutuu huolehtimaan vanhemmastaan, toisaalta se, että huolenpidon muodoksi valikoituu juuri omaishoiva jonkin muun hoivavaihtoehdon sijaan. Ikääntyneen vanhemman omaishoitajaksi tullaan usein vähitellen ja suunnittelematta. Omaishoitajaksi ryhtyminen ei kuitenkaan ole sattumanvaraista, vaan siihen vaikuttavat monet tekijät, joita tässä tutkielmassa valotetaan neuvottelujen prosessin avulla.
-
(2016)The aim of this thesis is to analyse Chinese and Chinese American womanhood and women’s experiences through comparing the portrayal of mother-daughter relationships in Amy Tan’s The Joy Luck Club and Fae Myenne Ng’s Bone. By situating both novels in the context of Asian American literary and immigration history, I employ deconstructionist criticism to question binary oppositions of gender and nativism/assimilation representations in the novels. The thesis is structured according to separate analyses on how mother-daughter relationships influence and are shaped by Chinese immigrant mothers and their American-born daughters. In the chapter on mothers, I argue that the different women’s consciousness is manifested as maternal practices and the desire to articulate their own experiences in a marginalising society. The chapter on daughters focuses on the impact conflicting Chinese and American cultural frameworks have on the daughters, who need to continuously renegotiate their self-identity. While The Joy Luck Club and Bone share common themes of generational discord and the significance of retaining a cultural and ethnic identity, they differ in tone and agenda. Whereas The Joy Luck Club focuses on feminist reinvention and empowerment through a matrilineal descent, Bone explores family dysfunctions in the context of larger sociocultural issues pertaining to Chinese immigration in the US. This is further emphasised by the inclusion of Chinese male experiences in Bone. I conclude that in The Joy Luck Club and Bone, mother-daughter relationships highlight the tension between independent and intersubjective identity negotiations, illustrated particularly through the themes of storytelling and memory. Binary oppositions of Chinese and Chinese American identities are deconstructed through interpreting women’s social and cultural experiences as fluid and hybrid, thus demonstrating the need for more convoluted, even conflicting, representations of gender and identity differences.
Now showing items 1-3 of 3