Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p18190"

Sort by: Order: Results:

  • Jääskeläinen, Elina (2017)
    Tutkimuksen lähtökohtana on tuoda kuuluviin autismin kirjon henkilöiden omaa ääntä ja tuottaa tietoa sekä heidän tarpeistaan että voimavaroistaan yhteiskunnan jäseninä. Tutkimus lisää myös tuntemusta neurologisen monimuotoisuuden paradigmasta, jonka mukaan neuroerityisyyksissä, kuten autismin kirjossa, ei ole kyse sairaudesta vaan monimuotoisuudesta voimavaroineen ja vaikeuksineen. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää autismin kirjon henkilöiden kokemuksia osallisuudesta ja osattomuudesta yhteiskunnassa. Tutkimus on kiinnostunut siitä, mitä merkityksiä autismin kirjon henkilöt antavat osallisuuden ja osattomuuden kokemuksille yhteiskunnan jäseninä ja millä tavoin he haluaisivat osallistua yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka aineisto koostuu kyselyllä kerätyistä avoimista vastauksista. Vastaajat ovat yli 18-vuotiaita autismin kirjon henkilöiksi itsensä määritteleviä henkilöitä, jotka ovat saaneet tiedon tutkimuksesta erilaisten autismiin liittyvien foorumeiden välityksellä. Kysely toteutui ajalla 1.11. – 31.12.2016 Helsingin yliopiston E-lomakkeena ja siihen vastasi yhteensä 37 osallistujaa. Tutkimuksen tulokset syntyvät teoriasidonnaisen sisällönanalyysin avulla sosiaalisen ulkopuolelle jäämisen teoriaa soveltaen. Osallisuuden ja osattomuuden kokemukset käsitetään kuuden ulottuvuuden kautta: työmarkkinat, taloudellinen, institutionaalinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja tilallinen ulottuvuus. Seitsemäs ulottuvuus jäsentyy aineistolähtöisen analyysin kautta. Työmarkkinallisella ja taloudellisella ulottuvuudella kokemus osallisuudesta syntyy osaamisen kautta ja osattomuuden tuntemuksia taas koetaan joustamattomien vaatimusten vuoksi. Arvostusta toivotaan tukemaan osallisuutta. Institutionaalisella ja sosiaalisella ulottuvuudella kokemus osallisuudesta syntyy vaikuttamisen kautta ja kokemukset eriarvoisuudesta muodostavat myös osattomuuden tuntemuksia. Osallisuutta tukemaan toivotaan hyväksyntää. Kulttuurisella ja sosiaalisella ulottuvuudella kokemus osallisuudesta tapahtuu arvojen kautta ja osattomuuden tuntemuksia koetaan leimaantumiseen liittyen. Ymmärrystä toivotaan tukemaan osallisuutta. Kokemus rikkaasta sisäisestä maailmasta ja vahvasta yhteydestä ympäristöön nousee tuloksista löydöksenä, jota ei voi mielekkäästi paikantaa osallisuuden kuuteen ulottuvuuteen, joten sille rakentuu oma seitsemäs ulottuvuus. Tutkimuksen tulokset kuvaavat autismin kirjon henkilöiden suhdetta yhteiskuntaan osallisuuden ja osattomuuden kokemusten sekä toiveiden kautta. Tutkimus esittää, että autismia ei tulisi nähdä pelkästään häiriönä vaan myös voimavarana. Autismi on olemisen tapa, josta neurotyypillisetkin voivat inspiroitua. Autismista tarvitaankin lisää tietoa sosiaalitieteellisestä näkökulmasta sivuuttamatta kuitenkaan autismin neurologista perustaa. Tärkeää olisi ottaa kokemusasiantuntijoita mukaan tiedonmuodostukseen. Kokemuksellisen tiedon lisääminen tarpeista ja voimavaroista edistäisi myös tarkoituksenmukaisten palvelujen kehittämistä aikuisille autismin kirjon henkilöille.
  • Lohi, Noora (2020)
    Aikaisemmassa tutkimuksessa on huomattu, että osa autismin kirjon diagnoosin saaneista puhujista tuottavat prosodialtaan epätyypillistä puhetta. Tällaisia puhetyylejä on subjektiivisten havaintojen perusteella ainakin kolme. Tässä tutkielmassa oli tavoitteena selvittää, löytyykö näitä puhujatyyppejä datasta, ja onko sen selvittämiseen kehitetty metodi toimiva. Lisäksi autistista puhetta verrattiin kontrolliaineistoon. Puheen prosodia pitää sisällään puheen suprasegmentaaliset, eli tavua pidempikestoiset elementit. Prosodian avulla puhetta jäsennellään järkeviksi informaatiokokonaisuuksiksi, ja sen keinoin puhuja voi ilmaista tunnetilojaan ja asenteitaan. Toisin sanoen puheen prosodisten piirteiden oikeaoppinen tuottaminen sekä havaitseminen on tärkeää keskustelijoiden välisen yhteisymmärryksen kannalta. Autismin kirjo kattaa monta neurokehityksellistä häiriötä, joille kaikille on ominaista kommunikoinnin haasteet. Autististen henkilöiden on todettu käyttävän puheessaan poikkeavia prosodisia piirteitä. Heidän puhettaan on kuvailtu perinteisesti joko monotoniseksi tai laulumaiseksi. Aineistona käytettiin autististen poikien (n = 7) autenttisista ryhmäterapiatilanteista nauhoitettuja äänitallenteita, sekä tutkimusta varten konstruoitua äänitallennetta neurotyypillisesti kehittyneiden suomenkielisten varhaisnuorten poikien (n = 6) keskustelutilaisuudesta. Tutkimus oli kvantitatiivinen, ja se koostui akustisesta analyysistä sekä tilastollisesta tarkasteluosuudesta. Äänitallenteista eroteltiin puhunnokset puhujan mukaan, ja puhunnoksista mitattiin perustaajuuden muutoksen määrä ajassa, perustaajuusvaihtelu, puhunnoksen pituus, fonaation kesto, puhenopeus sekä narinan suhteellinen osuus. Ensin autismikirjon poikien puhetta verrattiin keskenään perustaajuuden muutoksen (per sekunti) ja perustaajuusvaihtelun suhteen. Näiden tulosten perusteella heidät jaettiin kolmeen ryhmään, joiden eroja lähdettiin tarkemmin selvittämään sekä pääkomponenttianalyysin keinoin että tarkastelemalla eroja tilastollisin keinoin. Tämän lisäksi autismikirjon ryhmän tuloksia verrattiin kontrolliryhmän tuloksiin. Tutkimuksessa saatiin selville, että autistikirjon puheaineistosta löytyi kolme prosodisesti erilaista puhujatyyppiä, ja uusi metodi, jossa verrataan puheen perustaajuuden muutosta ajassa perustaajuuden vaihteluun, vaikuttaa tulosten perusteella lupaavalta. Lisäksi autismikirjon ja kontrolliryhmän välillä löytyi tilastollisesti merkitseviä eroja kaikkien muiden muuttujien paitsi puhenopeuden suhteen. Jatkossa tutkimusta voisi kehittää suuremmalla otoskoolla, ja lisäämällä akustisia muuttujia aineistoon. Olisi myös mielenkiintoista tutkia, erottaako naiivi kuulija prosodiatyypit toisistaan, ja mikä hänen havaintoonsa vaikuttaa. Lisäksi on epäselvää, onko ilmiö universaali vai kielikohtainen.
  • Lahdelma, Minja (2021)
    Goals. The aim of this study was to examine the challenges autistic university students face when searching for a job, and the supporting structures that universities offer. Research on autistic graduates’ transition between university and employment is scarce. The numbers of autistic students are on the rise in higher education. It is important to evaluate the structures that universities have in place to support their transition into employment. The autism spectrum condition manifests differently with every individual but there are some common characteristics: challenges in social interaction and communication, as well as repetitive and/or restricted behaviour. These characteristics can present challenges during job application. Research shows that especially job application and the processes involving it can create barriers for autistic graduates. Methods. The data is collected as a part of the IMAGE Project. Participants were Finnish autistic university students or recent graduates (n=7) and career advisors (n=5). Data was collected through semi-structured interviews during spring 2019. The interviews were transcribed and then analysed using grounded theory. Results and conclusions. This study shows that many autistic students didn’t use career services even though they recognized needs for support in searching for a job. Three aspects affected students seeking support from career services: 1) need for support and recognising it, 2) meeting the need for support and 3) accessibility of support. Many of the support needs expressed by autistic students were met by services offered by universities, but problems with accessibility of career services created barriers which hindered students from using the services. There were structures in place that guided students into career services but often getting help demanded that students actively seek it. This demand for self-directness may form a barrier for many autistic students. Based on this study universities should create systematic structures that guide students into services as effortlessly as possible.