Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p2070"

The penetration of digital media has had a big impact on life in modern society. The new national core curriculums for the Finnish basic education and general upper secondary education (from year 2014 and 2015) are therefore emphasizing the importance of media literacy for practicing one's citizenship. On the basis of John Dewey, social scientist and pedagogue, the aim of this study is to examine a group of Swedish speaking teachers' perception of the media education responsibility of schools. Furthermore, the aim is to review these teachers' experiences of taking part in the media education project Yle Nyhetsskolan. The research questions are: How do the teachers understand the media literacy responsibility of the schools? Besides Yle Nyhetsskolan, how do the teachers conduct media education and what are the challenges? What are the advantages and disadvantages of the project Yle Nyhetsskolan? Eight teachers, from five different basic or general upper secondary schools in the Swedish speaking part of Finland, participated in the study. All teachers had taken part in the project Yle Nyhetsskolan during year 2014. They were interviewed, based on a semi-structured model and open questions. A phenomenological approach was applied and the answers were transcribed and analyzed in three stages. The answers were categorized in order to describe the essence of the teachers' reflections. The teachers had an evident engagement for media literacy and an understanding of the importance of developed media skills in the digital society of today. The teachers found it challenging to define and integrate media literacy education and they urged for more time and shared responsibilities among colleagues. The lack of time, pedagogical tools and technical skills form the main challenges for media literacy education. There is a need for teachers training, especially focusing on pedagogical methods for integrating media literacy in the education. The teachers found the project Yle Nyhetsskolan to be authentic, exciting and rewarding. Taking part in the project was, on the other hand, challenging because projects do not always fit into the non-flexible school day and because news as a genre is difficult, to both teachers and students. Yle Nyhetsskolan should be developed into a project with an even lower threshold concerning both timescale and desired result.

Tämä tutkielma käsittelee mediakasvatusta ja sen sisällyttämistä opetussuunnitelman kautta lukion ranskan kielen opetukseen. Tutkimuksen tavoite on selvittää, mitkä ovat yleisimmin hyödynnetyt mediat ranskan opetuksessa valitun oppikirjasarjan kautta ottaen huomioon mediakasvatuksessa korostuvat mediakäytön taidot. Hypoteesin mukaan valitut oppikirjat ottavat huomioon pääosin perinteisten medioiden muotoja uusien medioiden yleistymisen ja oppilaiden omien mediamaisemien laajuuksista huolimatta. Tutkimuksen teorialuvussa esitellään mediakasvatuksen perusteita ja luonteenpiirteitä mediataitojen näkökulmista. Onhan selvää, että eri medioiden arkipäiväinen kulutus on lisääntynyt merkittävästi kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla vuosituhannen alun sähköistymisen ja medioitumisen jälkeen. Nuorten mediakulutuksen räjähdysmäisen lisääntymisen seurauksena tämä ei kuitenkaan tarkoita, että nuoret olisivat riittävän valveutuneita median vaaroista. Arkipäivän oikeasuhteiset mediataidot ja niiden kehittäminen tulisikin ottaa huomioon kaikessa koulun toiminnassa, myös ranskan opetuksessa. Koululla onkin tärkeä rooli vastatessaan mediakasvatuksen mahdollistamisesta opetuksessa. Suomessa etenkin lukioasteen koulutus on käynyt läpi suuren murroksen 2000-luvun alusta alkaen, jolloin digiloikka ja mediakasvatuksen sisällytys opetukseen tulivat ajankohtaisiksi. Valeuutiset, vihapuhe, nettikiusaaminen ja kyberväkivalta ovat vain pieni osa verkostoituneen mediakulutuksen kääntöpuolia. 1960-luvun valtamedioiden aikaan, vähitellen kehittynyt mediakasvatus pyrkii vastaamaan juuri näihin mediakäytön vastakkainasetteluihin ja antamaan apuvälineitä tunnistamaan, suojautumaan ja ehkäisemään mediakäytön ja sisältöjen ongelmia vastaan kriittisestä näkökulmasta. Mediakasvatus myös ohjaa etsimään, tuottamaan, jakamaan sisältöä eri medioissa ottaen myös huomioon eri yleisöt ja jokaisen aseman median kuluttajana. Mediakasvatus ottaa huomioon sekä perinteisen median muodot, että uudet mediat, mutta myös etenkin alati yleistyvän kansalaisjournalismin. Tutkielman korpuksena hyödynnetään Otavan J’aime oppikirjasarjaa, joka tarjoaa monipuolisesti sekä sähköisiä, että painettuja materiaaleja ottaen siten huomioon niin perinteisen kuin myös uusmedian. Tutkimuksen kautta tuotettiin oppikirjojen aktiviteetteja ryhmitteleviä frekvenssitaulukoita, jotka helpottavat analyysiä. Tutkimusta varten oppikirjoista on myös poimittu esimerkkiaineistoa. Aktiviteetteja, joiden avulla havainnollistetaan mediakasvatuksen toteutumista ja huomioon ottamista käytännössä. Analyysissä mediakasvatusta tutkitaan siten kolmelta eri tasolta analysoiden aktiviteetteja määrällisestä ja laadullisesta näkökulmasta. Tutkimuksessa esitetty hypoteesi osoittautui todeksi. Lisäksi saimme selville, että mediakasvatuksen vähäinen huomioiminen ei johdu ainoastaan materiaalien riittämättömyydestä, vaan usein ranskan opettajien puutteellisesta koulutuksesta mediakasvatukseen ja sen kysymyksenasetteluihin liittyen. Vaikka oppikirjat tarjoavatkin laajasti eri media- ja tiedonhakuaktiviteetteja yleisimmät oppikirjoissa esillä olevat mediat ovat kuitenkin perinteisiä.