Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p24097"

Finländsk television har under senaste år upplevt en enorm ökning av inhemska reality-tv-program samtidigt som media allt mer konsumeras mångmedialt. De flesta program förses således med en officiell programhashtag som antagandevis ska ge ett mervärde till tittarupplevelsen och generera diskussion bland tittarna. Den här pro gradu-avhandlingen kombinerar dessa två aktuella aspekter i en granskning av hur den specifika reality-tv-serien Iholla:s officiella programhashtag används av konsument och producent. Frågan är om #Iholla blir mer än enbart ett informativt tillägg i twittrandet eller marknadsföring för producenten. Analysen har gjorts på #Iholla tweetar som samlats in kring seriens tredje säsong (1.8.2014 – 20.11.2015) och som metod har en kvalitativ textanalys samt en mindre, kompletterande, kvantitativ granskning använts. Analysen grundar sig Wohn och Na:s (2011) uses- och gratifications teori som utgår från en kedje-effekt av tv-tittande och twittrande. Dessutom grundar sig diskussionen på tidigare forskning om fenomenet social tv, det vill säga simultant tv-tittande och twittrande samt Nikunens (2005) tankar kring trendfanbeteende. Forskningen utgår från att #Iholla-twittrarna är en liten specifik grupp av Iholla-publiken samtidigt som studien är induktiv och öppen för olika typer av aktiv och publik. Min analys kunde likt tidigare forskning inom området påvisa att Twitter används som bakgrundskanal till reality-tv-serien Iholla och att det trots det lilla antalet aktiva twittrare i Finland skapas en betydelsefull diskussion och tittargemenskap som förlänger tittarupplevelsen. Fallstudien fokuserade specifikt på #Iholla men kunde också påvisa tendenser av ett bredare mönster hos twittrarna att använda sig av officiella programhashtagar som en del av tittarupplevelsen. #Iholla blev dels en modern tv-soffa och dels ett forum för kortvarigt men intensivt fanbeteende. Dessutom kunden diskussionen kring trendfans utvecklas genom att se social tv som en möjlighet till tydligare tittargemenskaper trots det kortvariga intresset. Fallstudien kunde också uppvisa nya mervärden inom social tv i och med reality-tv-genrens närhet till vardagen som skapade en verklig möjlighet för tittarna att skapa en relation med seriens karaktärer. Till slut kunde dynamiken mellan producent och konsument beskrivas som ett ömsesidigt beroendeförhållande med minskad maktskillnad.

Ilmasto- ja ympäristöaktivismi on Suomessa jälleen näkyvässä roolissa ympäri maata, ja siitä on tullut yhä tutumpi osa tavallista kaupunkimaisemaa. Koska ilmastoaktivismi on erityisen affektiivista toimintaa, jolla pyritään liikuttamaan ihmisten tunteita ja saamaan haluttua muutosta aikaan, se herättää usein keskustelua sosiaalisen ja perinteisen median kanavilla. Tämä keskustelu tarjoaa arvokasta tutkimusmateriaalia ihmisten ilmastokysymyksiin ja -aktivismiin liittyvistä asenteista. Ympäristöliike Elokapinasta on tullut merkittävä osa suomalaista julkista ilmastokeskustelua, ja mediassa on esiintynyt voimakasta tunteiden kuohuntaa sekä liikkeen puolesta että sitä vastaan. Tarkastelen tutkielmassani liikkeen vuonna 2021 järjestämän mielenosoitustapahtuman Kesäkapinan herättämää tunnelatautunutta keskustelua. Aineistoni koostuu Mannerheimintien mielenosoituksen aikaan julkaistuista twiiteistä. Tulkitsen kommentteja ja keskusteluun osallistumisen tapoja aineistolähtöisen temaattisen sisällönanalyysin keinoin. Lähestyn tutkielmani aihetta tunteiden tutkimuksen viitekehyksestä, ja tutkimuksessani keskeisenä teemana ovat affektit ja niiden tahmaisuus. Tarkastelen, kuinka affektien toisto ja liike näkyvät havaitsemissani teemoissa, kuten kansalaistottelemattomuudessa, aggressiossa, vähättelyssä, liikkeen toiminnan kannattamisessa, vastustamisessa sekä huumorissa. Pohdin tutkielmassani, kuinka Elokapinan kannattajat ja vastustajat rakentavat sosiaalista todellisuutta affektiivisesti latautuneiden twiittiensä kautta. Tutkielmani ilmentää ilmastoaktivismia käsittelevissä keskusteluissa esiintyvää mielipiteiden polarisoitumista. Havaitsen aineistossani samoja teemoja käsitteleviä positiivisia ja negatiivisia kommentteja, jotka sisällöllisesti asettuvat toisiansa vasten. Liikettä tukevissa kommenteissa tunnistetaan Elokapinan toiminnan tärkeys, ja se koetaan arvokkaana. Liikettä vastustavat ihmiset puolestaan tuomitsevat mielenosoituksen ja vähättelevät liikettä sekä siihen yhdistettyjä toimijoita. Havaitsemissani teemoissa korostuvat ajatukset oikeanlaisesta ja vääränlaisesta yhteiskunnallisesta toiminnasta, johon etenkin Elokapinan hyödyntämä kansalaistottelemattomuus kytkeytyy. Kommenteissa esiintyvä huumori sisältää molemminpuolista vähättelyä, jolla vastapuolta pyritään asettamaan naurunalaiseksi. Huumori osoittautuu merkittäväksi keskusteluun osallistumisen tavaksi, jonka kautta ihmiset asemoituvat suhteessa toisiinsa.

Political polarization has become a global phenomenon, affecting democratic societies in various ways. In Finland, political issues such as the Covid-19 pandemic and climate change have sparked intense debates on social media platforms like Twitter, leading to the formation of seemingly diverse online communities with differing opinions. This study utilizes network analysis to investigate political polarization in Finland by examining issue alignment and levels of polarization regarding Covid-19 and climate change on Twitter. Studying issue alignment as an aspect of political polarization is particularly important, because overlapping polarization in many different political issues has been found to be particularly dangerous for the stability of society. Using a sample of Finnish Twitter users and their interactions between January 2019 and October 2022, this study analyzes the structure of Covid-19 and climate change networks and identifies groups with similar opinions. Normalized mutual information is used to measure issue alignment, while the EI-index is used to measure within-topic polarization. The results suggest that issue alignment between Covid-19 and climate change discussions is not particularly high in Finland. However, within-topic polarization is present with users interacting more with a like-minded in-group than with a dissenting out-group in both topics. This study provides valuable insights into the nature of political polarization in Finland, highlighting the role of social media polarization in shaping public opinion and contributing to interaction patterns. By understanding the mechanisms behind polarization, policymakers and other stakeholders can better address these challenges and promote constructive dialogue on these important issues.

Ilmastonmuutos on tutkijoiden mukaan ehkä suurin ympäristöriski, jonka maailma kohtaa 2000-luvulla ja jatkuva osa yhteiskunnallista keskustelua. Sosiaalisen median alustat, kuten Twitter, mahdollistavat suoran yhteyden yleisöihin ja sekä kansalaisjärjestöt että yritykset hyödyntävät tänä päivänä sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia ilmastoviestinnässään. Tutkimukseni tavoitteena on tarkastella suomalaisten kansalaisjärjestöjen ja yritysten Twitterissä tapahtuvaa ilmastonmuutosta koskevaa viestintää ja selvittää, millä erilaisilla tavoilla kansalaisjärjestöt ja yritykset kehystävät ilmastoviestintänsä. Kehys on tulkinta, joka liittää asiaan tiettyjä arvotuksia, painottaa tiettyjä näkökulmia ja kertoo meille miksi jokin asia on tärkeä tai ongelmallinen. Pyrin selvittämään, miten näkökulma, suostuttelu, ihmisten tarpeet ja viestinnän strateginen ulottuvuus kehystetään ja millaisia kehysyhdistelmiä ja kehysten synergioita kansalaisjärjestöt ja yritykset hyödyntävät viestinnässään. Tutkimukseni teoriaosuudessa tarkastelen aluksi ilmastoviestinnän haasteita ja sosiaalisen median alustoilla toteutettavan ilmastoviestinnän erikoispiirteitä. Määrittelen kehystämisen konseptin, esittelen aiempaa tutkimusta tavoista, joilla kansalaisjärjestöt ja yritykset ovat kehystäneet ilmastoviestintäänsä ja siirryn näiden askelten kautta esittelemään erilaisia ilmastoviestinnän kehystämisen typologioita. Tutkimukseni menetelmänä toimii teorialähtöinen laadullinen sisällönanalyysi, jonka toteuttamisessa on hyödynnetty kvantitatiivisia menetelmiä. Tutkimukseni tulokset osoittavat, että tarkastelemani yritykset olivat ilmastoviestinnässään keskittyneet ratkaisujen esittelyyn ja itsensä asemoimiseen näiden ratkaisujen tarjoajina ja tuottajina. Yritykset kehystivät ilmastoviestintänsä useimmiten toimintansa positiivisten seurausten kautta ja pyrkivät antamaan itsestään kuvan vastuullisina ympäristön hoitajina. Kokonaisuudessaan yritysten viestintä oli erityisesti esillä olevien näkökulmien osalta huomattavan yksipuolista. Tarkastelemieni kansalaisjärjestöjen viestinnässä oli esillä todella monia erilaisia näkökulmia. Poikkeuksellisesti suomalaiset kansalaisjärjestöt hyödynsivät kaikista eniten kehyksiä, joissa tarkasteltiin yritysten ja valtioiden roolia ilmastoasioissa ja yritysten ja valtioiden toiminnan yhteensovittamista. Järjestöt kehystivät ilmastoviestintänsä suurimmaksi osaksi ilmastonmuutosten negatiivisten seurausten kautta. Ihmisten tarpeet jäivät molemmilla ryhmillä useimmiten huomioimatta. Järjestöjen viestintä ei seuraa uusimpien kehystämistä koskevien tutkimusten suosituksia. Erityisesti ihmisten tulosherkkyyden huomioimisen näkökulmasta yritykset kehystivät viestintänsä vaikuttavammilla tavoilla kuin kansalaisjärjestöt. Sekä järjestöt että yritykset voisivat hyödyntää toisiaan tukevia kehysten yhdistelmiä suuremmassa määrin.