Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p24151"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2019)Instagramin käyttö on yleistynyt nopeasti 2010-luvulla, ja kansanedustajista 61,5 prosenttia käyttää tätä sosiaalisen median alustaa. Poliitikkojen Instagramin käyttöä on kuitenkin tutkittu hyvin vähän. Samaan aikaan viestintävälineiden kehitys on yhdistetty muihin poliittisen viestinnän ja politiikan julkisuuden muutoksiin. Tutkijoita ovat kiinnostaneet muun muassa politiikan medioituminen, henkilöityminen ja intimisoituminen, joilla tarkoitetaan politiikan toimijoiden mukautumista medialogiikkaan, julkisuuden keskittymistä yksittäisiin poliitikkoihin ja poliitikkojen yksityiselämän paljastamista. Ilmiöiden syiksi on esitetty muun muassa puolueiden suosion laskua ja median kaupallistumista. Osa tutkijoista on nähnyt muutokset mahdollisuutena politiikan legitimiteetin säilymiselle, toiset uhkana demokratialle. Tutkielmassa selvitetään, voidaanko kansanedustajien Instagram-julkaisuista tunnistaa piirteitä henkilöitymisestä, intimisoitumisesta ja medioitumisesta. Lisäksi työssä tutkitaan, eroavatko eri sukupolviin kuuluvien kansanedustajien julkaisut toisistaan suhteessa poliittisen viestinnän muutoksiin. Instagram-kuvia ja -kuvatekstejä tarkastellaan sisällönanalyysin keinoin, ja tuloksia havainnollistetaan kvantifioinnin avulla. Analyysissä hyödynnetään Hermansin ja Vergeerin luokittelua henkilöitymisen eri ulottuvuuksista, joihin kuuluvat työ, koti ja perhe sekä henkilökohtaiset mieltymykset, kuten vapaa-ajan harrastukset. Tutkielmassa havaitaan, että 82,5 prosenttia aineiston 359 Instagram-julkaisusta on henkilöityneitä, eli sellaisia, joissa kansanedustaja itse esiintyy. Suurin osa julkaisuista liittyy työhön, ja vain viidessä prosentissa julkaisuista aiheena ovat koti ja perhe sekä henkilökohtaiset mieltymykset. Toisaalta aineistosta havaitaan, että kansanedustajien tunteita ja yksityiselämään liittyviä asioita esitetään myös työhön liittyvissä julkaisuissa. Selkeää medioitumista ei aineistosta tunnisteta henkilöitymisestä huolimatta. Lisäksi tutkielmassa selviää, että vaikka nuoremmat kansanedustajat ovat ottaneet Instagramin käyttöön useammin, julkaisuiden aiheet eivät eroa merkittävästi ikäluokittain. Jürgen Habermas on sanonut henkilöitymiskehityksen heikentävän ihmisten kykyä julkisen vallan arvosteluun. Henkilöitymisestä huolimatta aineistosta voidaan havaita, että kansanedustajat ovat siirtäneet perinteisiä viestinnän tapoja Instagramiin. Vain pieni osa kansanedustajista kertoo aineiston julkaisuissa yksityiselämästään. Vaikka henkilöityneiden julkaisuiden osuus on huomattava, politiikan henkilöityminen ei ole uusi ilmiö ja liittyy Suomessa myös vaalitapaan. Poliitikkojen sosiaalisen median käyttöä ja viestintää onkin edelleen tutkittava, jotta tunnistetaan, millaisia vaikutuksia muutoksilla on politiikalle ja yhteiskunnan kehitykselle.
-
(2018)Tarkastelen maisterintutkielmassani emootioita vuoden 2010 tuhkapilvikriisin journalismissa. Islannissa purkautunut tulivuori syöksi tuhkapilven, joka levittäytyi laajalti Euroopan ylle ja pysäytti suurimman osan lentoliikenteestä. Aineistona on Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien aihetta käsittelevä materiaali 16.4.–30.9.2010. Jakson ensimmäiset kaksi viikkoa olivat kriisin intensiivisin jakso, mikä näkyi myös tarjolla olevan aineiston runsautena. Tuhkapilvikriisissä keskeiset toimijat olivat lentoyhtiöt edunvalvontaorganisaatioineen, ilmailu- ja kuluttajaviranomaiset sekä matkustajat. Ilmailuviranomaiset olivat keskeisiä tehtäessä päätöksiä ilmatilan ja lentokenttien sulkemisista ja avaamisista. Kuluttajaviranomaiset valvoivat matkustajien oikeuksia huolenpitoon ja korvauksiin poikkeustilanteessa. Medialla oli kriisin toimijoiden keskinäisten jännitteiden käsittelyssä keskeinen rooli. Tutkielmani teoriakehyksenä on medioidun todellisuuden rakentumisen teoria, joka nousee sosiaalisen konstruktivismin perinteestä. Aiheesta on saatavilla kirjallisuutta, kuten Nick Couldryn ja Andreas Heppin joulukuussa 2016 ilmestynyt teos The Mediated Construction of Reality, joka kokoaa aiempaa tutkimustietoa kattavasti. Lisäksi hyödynnän kollektiivisen emootion ja moraalipaniikin sekä kuviteltujen yhteisöjen käsitteitä sosiaalisesti jaetun todellisuuden ymmärtämiseksi syvällisemmin. Median rooli jaetun todellisuuden rakentumisessa luo keskeisen dynamiikan ajan ja paikan kokemukselle yksilötasolla. Mediateknologia mahdollistaa sisältöjen nopean jakamisen, mikä edesauttaa kuviteltujen yhteisöjen muodostumista toisistaan etäällä olevien ja toisiaan tuntemattomien ihmisten kesken. Kollektiivisista emootioista syntynyt teoreettinen ja empiirinen tutkimustieto perustelee sen, että sosiaalisesti jaetut emootiot toimivat sidoksina yksilöiden välillä. Aineiston analysoinnin olen toteuttanut kehysanalyysin metodeilla. Media-aineiston alustavan tarkastelun perusteella päädyin tutkimaan kummankin median aineistoa neljällä kehyksellä: operatiivinen kehys, matkustajakehys, lentoturvallisuuskehys ja talouden kehys. Näiden avulla pystyin tunnistamaan eri genreistä tulevien medioiden tapaa painottaa sisältöjä. Erityinen tarkastelukulma oli emotionaalisuuden esiintyminen eri kehysten aineistoissa. Tutkielmassa ilmeni, että käytetyt kehykset ovat osin sisäkkäisiä ja niiden välillä vallitsee myös keskinäistä riippuvuutta. Johtopäätöksenäni esitän, että aineistojen lähteinä olleet mediat painottavat kehyksiä eri tavoin. Helsingin Sanomissa kehykset ovat suurimmalta osin tasapainossa. Lehti korostaa tapahtumien kronologista etenemistä sekä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Ilta-Sanomien aineistossa puolestaan korostuu lentoturvallisuuskehys. Lehdessä käytetty retoriikka, tilankäyttö ja grafiikka viittaavat siihen, että kehyksen korostamisen perusteena ovat siihen liittyvät voimakkaat emootiot, kuten lento- ja kuolemanpelko. Toisaalta analyysi osoittaa, että Ilta-Sanomilla olisi ollut mahdollista rakentaa vielä voimakkaampaa moraalipaniikkia korostamalla lentoturvallisuuspäätösten riskiulottuvuutta. Molempien medioiden kolumnit ottivat analyyttisesti kantaa poikkeuksellisen luonnonilmiön ja lentoliikenteen pysähtymisen vaikutuksiin yhteiskuntaan sekä instituutioiden ja yksilöiden vastuuseen.
Now showing items 1-2 of 2