Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p24514"

I min pro gradu-avhandling undersöker jag medierepresentationen av ätstörningar och hur den uppfattas av personer som insjuknat i en ätstörning. Min frågeställning utgår från hur medierepresentationen utformas som en del av den rådande hälsokulturen, som belyser vikten av att ta hand om sig själv men som också har kritiserats för att den får oss att känna press och därmed göra oss sjuka. De teoretiska verktyg som jag använder i min avhandling har jag hämtat från forskning om hälsokommunikation, forskning om medier och representation, samt forskningen om ätstörningar ur medicinskt, psykologiskt och feministiskt perspektiv. Det allmänna teoretiska synsättet har formats av feministisk teori. Jag utgår jag från att ätstörningar existerar också om vi slutar att prata eller skriva om dem, men ser ändå socialkonstruktionismen som intressant för den här undersökningen eftersom medierepresentationen av ätstörningar kan sägas vara social konstruerad. Jag har analyserat 22 artiklar som publicerats av svenska Yle under en datainsamlingsperiod på ett år, samt intervjuat fem personer som lider av eller har lidit av en ätstörning. Jag har använt närläsning som metod för att identifiera följande element i texterna: 1) synlighet (visibility), 2) röst (voice), 3) markörer (markers), 4) anspråk eller krav (claims), 5) tema (theme) och 6) etiskt förhållningssätt. För intervjuundersökningen har jag använt temaintervju som metod. Jag diskuterar medierepresentationen av ätstörningar i det analyserade materialet I förhållande till Ätstörningsförbundets riktlinjer till journalister. Mina resultat visar att medierepresentationen av ätstörningar i det analyserade materialet är saklig men att representationerna ofta faller inom ramen för den stereotypiska grundstoryn, det vill säga handlar om en ung kvinna som lider av anorexi. Detta är problematiskt eftersom det leder till en ensidig bild av ätstörningar och till att färre personer kan identifiera sig med de historier som berättas. Intervjuundersökningen visar att de insjuknade har en negativ inställning till offerrollen som ofta tilldelas dem och att de saknar mångfald I de berättelser som får synlighet. Ur ett bredare perspektiv visar mina resultat att medierepresentationer både påverkar och påverkas av de kulturella strömningar som finns i samhället under en viss period. Mediernas sätt att skriva om ätstörningar spelar roll för hur vi talar om ätstörningar och vem som anses vara sjuk. I det analyserade materialet kopplas ätstörningar ihop med hälsa, motion och idrott. Däremot finns det inte lika manga kopplingar till modevärlden och skönhetsideal. Detta tyder på att medierepresentationen och med den bilden av ätstörningar har förändrats.

Selkeän kielenkäytön hyödyt on yleisesti tunnistettu viranomaisten ja terveydenhuollon viestinnässä. Selkokieli on yksi tapa lisätä terveyteen liittyvän viestinnän ymmärrettävyyttä ja tukea palvelujen käyttäjien terveyslukutaitoa, mutta sen käytöstä potilas- ja asiakasviestinnässä on niukasti tutkimustietoa. Satasairaalassa selkokieltä on käytetty vuodesta 2012 lähtien kaikille potilaille ja asiakkaille suunnatussa viestinnässä, kuten potilasohjeissa ja sairaalan (nyttemmin hyvinvointialueen) verkkosivuilla. Selkokielen käyttöönotto voidaan nähdä organisaation terveysviestintätaidon interventiona, jonka tavoitteena on lisätä viestinnän saavutettavuutta sekä kaventaa kuilua yksilöiden kyvykkyyksien ja terveydenhuoltojärjestelmän vaatimuksien välillä. Tämä tutkielma käsittelee Satasairaalan potilastyötä tekevien työntekijöiden kokemuksia selkokielen merkityksestä ja vaikutuksista, etenkin selkokielen koetuista hyödyistä ja haasteista potilasviestinnässä sekä sen roolista saavutettavuuden edistäjänä erilaisissa potilasryhmissä. Tutkielma on osa Selkokieli Satasairaalassa -tutkimushanketta, joka selvittää selkokielen käytön vaikuttavuutta ja kokemuksia sen käyttöönotosta sairaalaympäristössä. Tutkielmaa varten haastateltiin keväällä 2022 kahdeksaa työntekijää eri puolilta Satasairaalaa puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla. Haastatellut työntekijät suhtautuivat oman työkokemuksensa perusteella selkokielen käyttöön positiivisesti ja kannattivat selkokielen käytön laajentamista myös muille hyvinvointialueille. Useat haastateltavat kertoivat, että selkokieli voi joissain tilanteissa hyödyttää myös työntekijöitä. Selkokielen hyötyjen nähtiin liittyvän etenkin viestinnän ymmärrettävyyteen potilaille ja joissain tapauksissa myös työntekijöille. Osa haastateltavista arvioi selkokielen vähentäneen esimerkiksi toimenpiteiden perumisia tai potilailta tulevia kysymyksiä, vaikkakin näille ilmiöille on myös muita mahdollisia selityksiä. Haasteita arvioitiin liittyneen esimerkiksi potilasohjeiden mukauttamiseen yleiskieleltä selkokielelle ja selkokielen hyväksyttävyyteen työntekijöiden tai potilaiden parissa. Osa haastateltavista myös koki, ettei selkokielestä ollut tiedotettu henkilöstölle tarpeeksi. Haastattelut antoivat viitteitä siitä, että työntekijöiden selkokieleen liittyvät asenteet voivat muuttua myönteisemmiksi ajan mittaan, kun selkokielestä saadaan lisää tietoa ja kokemusta. Perinteisesti selkokieli on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää tavallista yleiskieltä. Useimmat tämän tutkielman haastateltavista kuitenkin katsoivat, että selkokielestä hyötyvät ainakin jossain määrin muutkin kuin sen perinteiset kohderyhmät. Selkokielen hyödyt potilasviestinnän saavutettavuuden parantamisessa saattavatkin ulottua laajemmalle kuin on ajateltu.