Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p25503"

Tässä tutkielmassa käsittelen finanssisyklien säännönmukaisuuksia ja selvitän niiden paikkansapitävyyttä Suomessa. Finanssisyklit ovat makrotaloustieteen tutkimuskohde, joka on läheistä sukua reaalitalouden muuttujiin keskittyvälle suhdannesyklien tutkimukselle. Finanssisyklit muotoutuivat tutkimusaiheeksi vuosien 2007–2009 finanssikriisin jälkeen, kun rahoitusmarkkinoiden ylikuumentumisia ja romahduksia ruvettiin tutkimuksissa tarkastelemaan syklisenä liikkeenä. Finanssisyklien säännönmukaisuuksia, eli niin kutsuttuja tyyliteltyjä faktoja, voidaan käyttää makrotaloustieteen mallien muotoilemiseen. Kirjallisuudessa finanssisyklit identifioidaan yleisimmin luottokantojen, asuntojen hintojen ja asuinkiinteistöjen hintojen avulla. Näistä tunnistettujen syklien ominaisuuksia verrataan usein BKT:n sykleihin. Tutkielmassani tarkastelen Suomen luottokannan, asuntojen hintojen ja BKT:n syklejä ajanjakson 1970Q4–2020Q3 kattavalla neljännesvuosiaineistolla. Lisäksi tutkin Suomen lainakannan, asuntojen hintojen ja BKT:n syklejä ajanjakson 1905–2017 kattavalla vuosiaineistolla. Käytän analyysissäni käännekohtamenetelmää, havaitsemattomien komponenttien malleja ja CF-suodatinta. Käyttämäni menetelmät ja aineistot antavat yhdenmukaisen kuvan siitä, että Suomen luotto- ja lainakannoissa, asuntojen hinnoissa sekä BKT:ssa on 8–20 vuoden mittaisia keskipitkän aikavälin syklejä, jotka liikkuvat ajallisesti tarkasteltuna läheisesti yhdessä. Tuloksieni mukaan luotto- ja lainakantojen sekä asuntojen hintojen syklien värähdyslaajuus on BKT:n syklejä suurempaa. Tuloksistani on myös havaittavissa, että luotto- ja lainakantojen sekä asuntojen hintojen syklien huipuilla on taipumusta ajoittua finanssikriiseihin sekä muihin epävakaisiin ajanjaksoihin rahoitusmarkkinoilla. Tulokseni vastaavat kirjallisuudessa vallitsevia käsityksiä finanssisyklien tyylitellyistä faktoista kehittyneissä maissa. Tutkimukset eivät ole yksimielisiä siitä, onko finanssisyklien pituus ja värähdyslaajuus kasvanut vuoden 1985 jälkeen. Tutkielmassani arvioin tutkimushypoteesia CF-suodattimen ja havaitsemattomien komponenttien mallien avulla. Saamani tulokset viittaavat siihen, että Suomen lainakannan ja asuntojen hintojen syklit ovat olleet vuoden 1985 jälkeen pidempiä kuin vuosina 1950–1984, mutta ainoastaan lainakannan syklien värähdyslaajuus on kasvanut. Uudemmissa tutkimuksissa on tutkittu vähemmän sitä, kestävätkö finanssisyklien noususuhdanteet keskimäärin pidempään kuin laskusuhdanteet, ja onko tämä epäsymmetrisyys suurempaa kuin BKT:n sykleillä. Käsittelemäni tutkimuksen sekä käännekohtamenetelmällä saamieni tuloksien mukaan finanssisyklien noususuhdanteet kestävät laskusuhdanteita pidempään, mutta tämä epäsymmetrisyys ei ole suurempaa kuin BKT:n sykleillä.