Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p3285"

Sort by: Order: Results:

  • Kivistö, Netta (2020)
    Hyvinvointivaltion on sanottu olevan ”jatkuvassa kriisissä”. Eurooppaa koetteli vuodesta 2007 alkaen sarja talouskriisejä, joiden seurauksena julkinen kritiikki julkisen talouden menoja kohtaan voimistui jälleen. Lähes kaikissa Euroopan maissa hyvinvointivaltiota supistettiin 2010-luvulla. Aiemmasta tutkimuksesta tiedetään, että kansan keskuudessa hyvinvointivaltion yleinen kannatus on kuitenkin pitkällä aikavälillä korkea. Tässä tutkielmassa ollaan kiinnostuneita siitä, mikä on tavallisten eurooppalaisten näkemys hyvinvointivaltion tuottamasta taakasta talouden toiminnalle, eli siitä millainen on hyvinvointivaltion taloudellinen kannatusperusta. Tutkielman aineistona on European Social Survey (ESS) vuosilta 2008 ja 2016. Aineisto kattaa 51 861 havaintoa seitsemästätoista eurooppalaisesta valtiosta. Lisäksi Eurostat- tietokannasta on poimittu talouden tilaa kuvaavia muuttujia. Aineiston luonnollisen hierarkkisuuden vuoksi analyysit on toteutettu hierarkkisella regressioanalyysillä. Tarkastelun kohteena ovat aiempaan tutkimukseen pohjaten yksilöiden intressien ja ideologisen orientaation sekä yhteiskunnan ta-loudellisen tilan vaikutus hyvinvointivaltion taloudelliseen kannatusperustaan. Tutkimuksen mukaan asiantuntijat ja toisaalta opiskelijat suhtautuvat kaikkein positiivisimmin sosiaaliturvan taloudelliseen kestävyyteen, negatiivisimmin puolestaan pienyrittäjät. BKT:n hidas kasvu, korkea työttömyys ja laajempi koettu taloudellinen ahdinko yhteiskunnassa ovat yhteydessä matalampaan kannatukseen. Kannatusperustan muutos vuodesta 2008 vuoteen 2016 on ollut positiivinen ja osa muutoksesta selittyy positiivisella talouskehityksellä. Tutkimuksen tulokset ennustavat lisää haasteita hyvinvointivaltioiden tulevaisuudelle. Talous-kasvun on arvioitu Euroopassa hidastuneen ehkä pysyvästi ja toisaalta ilmastonmuutos pakot-taa etsimään vaihtoehtoja jatkuvalle talouskasvulle. Pysyvästi supistuva talouskasvu voi tämän tutkimuksen mukaan mahdollistaa hyvinvointivaltiosta leikkaamisen, vaikka se tarkoittaisi taloudellisen ahdingon lisääntymistä yhteiskunnassa.
  • Reiterä, Tuomas (2021)
    Kansaneläkelaitoksen (Kelan) järjestämän ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on auttaa kuntoutusasiakasta sopivan ammattialan valinnassa, työllistymisessä sekä työelämässä pysymisessä tai sinne palaamisessa. Tässä tutkielmassa pyritään selvittämään ammatillisen kuntoutuksen vaikutusta 16-29-vuotiaan kuntoutusasiakkaan myöhempään elämäntilanteeseen tarkastelemalla työkyvyttömyyteen tai työttömyyteen liittyvien sosiaaliturvaetuuksien saamista kolme vuotta kuntoutuksen hakemisen jälkeen. Ammatilliseen kuntoutukseen päätymistä ei voida pitää satunnaisena, vaan kuntoutuspalveluihin ohjataan tavallisesti yksilöt, jotka ovat terveydellisistä syistä kuntoutuksen tarpeessa, mutta kykeneviä hyötymään tarjotusta kuntoutuspalvelusta. Sekoittavat tekijät vaikuttavat sekä kuntoutukseen pääsemiseen että myöhempään sosiaaliturvan saamiseen, mikä tekee myönteisestä kuntoutuspäätöksestä sosiaaliturvan saamiselle niin sanotun endogeenisen selittäjän. Tutkielman aineistona toimivat Kelan etuusrekistereistä poimitut tiedot 16-29-vuotiaiden henkilöiden vuonna 2016 tekemistä ammatillisen kuntoutuksen hakemuksista, joihin on yhdistetty tiedot henkilöille vuonna 2019 maksetuista Kelan sosiaaliturvaetuuksista. Tutkielman menetelmänä endogeenisen selittäjän luoman estimointiharhan ratkaisemiseksi käytetään instumenttimuuttujaestimointia. Instrumenttina myönteisen kuntoutuspäätöksen saamiselle käytetään tietoa siitä, millä osuudella henkilön kuntoutushakemuksen käsitellyt kuntoutusratkaisija on tehnyt muille käsittelemilleen hakemuksille myönteisiä päätöksiä, eli niin sanottua ratkaisijan ''ankaruutta''. Myönteisen kuntoutuspäätöksen kausaalivaikutusta maksettuihin sosiaaliturvaetuuksiin estimoidaan kaksivaiheisella pienimmän neliösumman (2VPNS) estimoinnilla kuljettaen rinnalla myös perinteistä pienimmän neliösumman estimointia. Tutkielman tulokset käsittelevät ratkaisijan ankaruuden kelpoisuutta myönteisen kuntoutuspäätöksen saamisen instrumentiksi, sekä myönteisen kuntoutuspäätöksen vaikutusta henkilön vuonna 2019 saamaan sosiaaliturvaan. Saatujen tulosten perusteella kuntoutusratkaisijan ankaruus täyttää instrumentin eksogeenisyydelle, relevanssille ja monotonisuudelle asetetut oletukset. 2VPNS-estimoinnin tulokset näyttävät, että myönteisellä kuntoutuspäätöksellä on toimeentuloa turvaavien sosiaaliturvaetuuksien saamista kasvattava vaikutus. Ratkaisijan ankaruutta validina instrumenttina käyttävä 2VPNS-estimointi ilmentää myönteisen kuntoutuspäätöksen kausaalivaikutusta eri sosiaaliturvaetuuksien saamiseen. Saatuja tuloksia tulkittaessa otetaan kuitenkin huomioon estimaattien epätarkkuus ja niiden paikallinen luonne. 2VPNS-estimointi ilmentää myönteisen kuntoutuspäätöksen kausaalivaikutusta rajatapauksilla, joiden kuntoutukseen pääsy on riippunut kuntoutusratkaisijan ankaruudesta.