Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p4067"

Sort by: Order: Results:

  • Ilomäki, Niko (2024)
    This thesis studies a 2022 attempt by members of the Democratic Party to establish an electoral district plan favorable to their party in the State of New York. Of particular interest is a legal case in which the highest court in the state rejected this attempt---contrary to expectations---and directed a Special Master to draw a neutral district plan. Although the outcome clearly surprised many of the state's leading Democrats, this thesis argues that the possibility could have been foreseen: in nominations to the state courts, Governor Andrew Cuomo---although a Democrat himself---had been more focused on choosing judges with moderate credentials, rather than reliably partisan ones. In enacting their plan, the Democrats also quite clearly violated a ban on partisan gerrymandering that was established in the New York Constitution in 2014, which made it more likely for the courts to reject the plan than would have been the case in a state with no such ban. By 2023, the composition of the highest court had changed in the Democrats' favor and it instructed the districts to be redrawn once again. Emboldened by this decision, the Democratic majorities at the two chambers of the New York State Legislature decided to once again try drawing congressional districts fully on their own, rather than rely on maps drawn by a bipartisan commission.
  • Hyttinen, Otso (2017)
    Vaalijärjestelmä on keskeinen osa edustuksellista demokratiaa ja edellytys demokraattiselle yhteiskuntajärjestykselle. Tällä tutkimuksella on kartoitettu, millä tavalla ja kuinka paljon vaalijärjestelmä vaikuttaa vaalien lopputulokseen, ja sitä, olisiko joku toinen vaalitapa tai vaalipiirijako Suomen eduskuntavaaleissa suhteellisen edustuksellisuuden toteutumisen kannalta nykyistä parempi vaihtoehto. Tutkimus on tehty laskemalla vuosien 2003–2015 eduskuntavaalien tulokset Sainte-Laguën, Hamiltonin ja suoran henkilövaalin menetelmillä sekä vaihtoehtoisilla vaalipiirijaoilla yhteen ja seitsemään vaalipiiriin. Vaalitapojen osalta tuloksista mielenkiintoisimmat havainnot kohdistuvat Sainte-Laguën menetelmän kahteen tutkittuun versioon, joilla pääministeripuolue olisi vaihtunut vuosien 2003 ja 2007 vaaleissa. Vaalipiirijaoista yhden vaalipiirin jaolla kaikissa tutkituissa vaaleissa olisi päässyt läpi puolueita, joita eduskuntaan ei ole käytetyillä vaalipiirijaoilla päässyt. Kaikki vertailussa käytetyt vaalitavat tai maan jakaminen yhteen vaalipiirin antaisivat eduskuntavaaleissa nykyistä vaalijärjestelmää paremmat lähtökohdat pienille puolueille ja kansanliikkeiden tukemille ehdokkaille. Tutkielman tulosten perusteella kaikki tutkitut vaalitavat ja vaalipiirijaot toteuttavat suhteellisuutta nykyistä järjestelmää paremmin ja aikaisemman kirjallisuuden valossa vaalijärjestelmää tulisi demokratian edellytysten paremman toteutumisen mahdollistamiseksi uudistaa suhteellisuuden periaatetta paremmin toteuttavalla vaalitavalla ja vaalipiirien määrää pienentämällä.