Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p4523"

Tutkielman aiheena ovat journalistien ja tutkijoiden ammatilliset rajankäynnit heidän työskennellessään yhteisissä työryhmissä säätiörahoitteisissa Jakautuuko Suomi? -ohjelman hankkeissa. Kun tavallisesti journalistit ja tutkijat ovat vuorovaikutuksessa haastatteluiden tai tiedotteiden kautta, yhteistyöhankkeissa he tekivät yhdessä haastateltavien hankintaa ja tutkimushaastatteluita sekä kävivät kenttätyön aikana runsaasti keskusteluita pureutuessaan yhteiskunnan eriarvoistumisen kysymyksiin. Journalistit eivät tehneet juttuja työryhmänsä tutkijoista vaan tekivät omaa journalistista tutkimustyötään näiden rinnalla. Journalistin työhön liittyvät ammatilliset rajankäynnit ovat ajankohtainen tutkimusaihe, sillä digitalisoituminen, ansaintalogiikan muutokset ja uudet julkaisumuodot ovat koetelleet journalistisen työn rajoja. Tutkijoiden ja journalistien yhteistyössä ilmeneviä professioiden rajankäyntejä tulkittiin Thomas Gierynin kehittämän rajatayön käsitteistön avulla. Rajatyön käsitteiden lisäksi kehitettiin rajoja purkavan työn (anti- boundary work) käsitettä. Journalismi nähdään semiprofessiona, jolla on muun muassa autonomiaan ja eettisiin normeihin perustuva ammatillinen ideologia. Tutkimusaineistona on 10 teemahaastattelua, joissa haastateltavina on neljä journalistia, kuusi tutkijaa ja yksi kokemusasiantuntija kolmesta eri hankkeesta. Tutkijat edustavat yhteiskuntatieteitä tai niiden lähitieteitä. Tavoitteena oli selvittää, millaista journalismiin ja journalistin rooliin liittyvää rajatyöskentelyä osallistujat tekivät erityisesti journalistisiin juttuihin liittyvissä prosesseissa, sekä sitä, missä asioissa rajatyöskentely päätyi vahvistamaan journalistisen työn rajoja, missä asioissa purkamaan tai siirtämään niitä. Haastattelujen sisältö analysoitiin laadullisesti ja teemoiteltiin suhteessa rajatyön käsitteistöön. Haastateltavat toivat esiin journalistin ja tutkijan työn eroina työrytmin eritahtisuuden, eettisten käytäntöjen erot sekä journalistisen autonomian. Yhteisinä piirteinä tuotiin esiin pyrkimys etsiä totuutta ja useat samankaltaiset työvaiheet. Kaikissa kolmessa hankkeessa journalistit ja tutkijat tekivät yhdessä suunnittelua ja kenttätyötä sekä tuottivat yhteistyössä julkaisuja. Työnjaossa oli ryhmien välillä selviä eroja siinä, kuinka paljon perinteisistä ammatillista rooleista irtauduttiin. Luontevimmiksi yhteistyön alueiksi osoittautuivat ideointi, taustakeskustelut sekä julkaiseminen journalistisista ja akateemisista normeista vapailla alustoilla. Journalistit tekivät rajatyötä etenkin pitämällä kiinni oikeudestaan päättää itsenäisesti juttujen sisällöstä ja tekstistä, kun tekeillä oli journalistiseen mediaan tehtävä juttu. Journalismin autonomia osoittautui arvoksi, josta ei tingitty. Samalla se oli este yhteisten tekstien tuottamiselle. Tutkijat puolestaan tekivät laajentavaa rajatyötä hyväksyessään journalistiset jutut yhdeksi tavaksi julkaista tutkimustuloksia. Rajatyötä hallitsevampaa oli rajoja purkava työ. Sitä ilmensi haastattelupuheessa yhteisten tavoitteiden sekä toimijoiden ja toimintatapojen samankaltaisuuden korostaminen sekä yhteistyön kuvaaminen merkittävänä. Toiminnassa rajojen purkaminen näkyi yhteisenä tekemisenä, vastavuoroisena tekemisenä ja runsaana vuorovaikutuksena. Ymmärrystä yhteiskunnasta yhdessä etsineet tutkijat ja toimittajat näkivät pitkäjänteisen yhteistyön tuovan journalismiin laatua. Hankerahoituksen mahdollistama työskentely voidaankin nähdä vastapainona journalismin markkinaehtoistumisen trendille.

Swedish migration policy has undergone a historic shift in the last decade. The aim of this thesis is to gain a deeper understanding of the role of research and researchers in Sweden’s migration policymaking process at a time of heightened politicization and policy change. Based on consensus, the Swedish policy process aims for informed decision making, drawing on research through governmental committees and research institutes. This mixed methods study utilizes a unique data set of 78 Swedish governmental committee reports that discuss migration and integration from 1980 to 2022. This quantitative data traces the number of committees and representation of researchers within these committees. Three expert interviews were conducted to address researchers’ perceived role in policymaking and how changes have impacted the use of research. This thesis employs Paul Sabatier’s Advocacy Coalition Framework (ACF), focusing on coalitions within the migration subsystem and viewing policy change as a change in values. The expert interviewees highlighted how most researchers hold liberal views on migration, striving for open policies. This thesis found that the influence of researchers was greater when their values aligned with the values of the majority coalition and that researchers’ role was minimal in the shift towards restrictive policies. As migration became a salient issue in Sweden in the 1990s, there was a clear peak in the number of governmental committees and percentages of researchers, indicating that researchers had influence in defining migration policy. These numbers continued relatively high until 2022, but with more significant gaps. Committee reports were increasingly published in the second or third year of the governmental cycle, allowing the reigning government to initiate the committee and to vote on the proposed legislation. As migration became politicized, legislation was expedited, leaving little time for researchers’ input and using research symbolically at best. This was especially evident in the dramatic migration policy changes following the refugee crisis in 2015. This thesis concludes that ACF is an underused theoretical framework for migration subsystems, as explaining the policy process and change through values and beliefs was relevant in the case of Swedish migration policy. The findings illustrate that politicization and shifts in values have limited the role and instrumental influence of researchers in migration policymaking. Nonetheless, Sweden’s committee system and organizations such as Delmi continue to provide a channel for researchers to inform policymaking.