Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p4880"

Sort by: Order: Results:

  • Orjasniemi, Esteri (2024)
    Tässä maisterintutkielmassa tutkin italialaisen Giuseppe Acerbin ja englantilaisen Edward Daniel Clarken matkakertomuksissa kuvailtuja kohtaamisia suhteessa eri ihmisryhmiä koskevaan tiedonmuodostukseen. Molemmat matkaajat vierailivat Ruotsin sekä nykyisen Suomen pohjoisilla alueilla vuoden 1799 aikana, ja heidän reittiensä yhteneväinen osuus käsitti tuossa vaiheessa tiedematkaajien vakiokohteeksi muodostuneen Tornionlaakson ympäristön. Molemmat matkakertomukset julkaistiin ensiksi englanninkielisinä painoksina. Acerbin laajaa huomiota saanut Travels through Sweden, Finland, and Lapland, to the North Cape, in the years 1798 and 1799 julkaistiin jo vuonna 1802, kun taas Clarken Skandinaviasta kertova teos ilmestyi vasta vuosikymmeniä myöhemmin osana hänen laajempaa matkakertomuskokoelmaansa Travels in various countries of Europe, Asia and Africa. Molemmat kertomukset ovat varsin tunnettuja, ja niiden havaintojen on esitetty toimineen suomalaisen kansallisen identiteetin rakennusaineina. Tarkastelen, mitä Mary Louise Prattin kuvaamalla kontaktivyöhykkeellä näiden kertomusten eri toimijoiden välillä tapahtuu ja miten kertomukset tuottavat, arvottavat ja oikeuttavat tietoa kohtaamistaan ihmisistä ja ihmisryhmistä. Pohdin myös, miten matkanteko pohjoisessa osallistuu siihen tilana ja millaisena matkailija itse näyttäytyy kohdattavien, erityisesti toiseutettujen, katseessa. Hyödynnän myös kriittisesti purkavaa intersektionaalista ja dekoloniaalista tutkimusotetta: lukemalla aineistoa myötä- ja vastakarvaan pyrin tavoittamaan myös kohdattavien ääntä. Tarkastelen aineistoa laadullisella sisällönanalyysilla kontekstualisoiden esittämiäni kysymyksiä. Konteksteina toimivat valistuksen ja romantiikan ajan tutkiva matkailu, Ruotsin asutuskolonialismin, tiedepolitiikan sekä kirkon lähetystyön muodoissa näkynyt valtapolitiikka sekä Turun Akatemiassa herännyt suomalaisuuden ”löytyminen”. Näen tutkimuksen tarpeelliseksi juuri valitsemani näkökulman ja lähestymistavan kautta: Acerbin ja Clarken matkakertomuksia ei ole suuremmin tarkasteltu valtasuhteiden näkökulmasta, siinä miten ne ilmentävät ja toisintavat aikansa kulttuurista keskustelua. Esitän, että yläluokkaiseen sivistyneistöön kuuluneen matkaajan kontaktivyöhyke on intersektionaalisesti epätasapainoisten valtasuhteiden, tiedon- ja vallanverkostojen, erilaisten tietojen ja toimijoiden muokkaamana moninainen: se koostuu moninaisista suorista ja epäsuorista kohtaamisista, joihin vaikuttavat myös kielitaito, tunteet sekä matkanteon tilana tuomat riippuvuussuhteet.
  • Kortelainen, Outi (2023)
    Tässä tutkielmassa tarkastelen Mixed Finns -yhteisön antirasistista aktivismia ja monikulttuurisen suomalaisen identiteetin rakentamista. Aineistoni koostuu Mixed: Suomalaista elämää kulttuurien risteymässä -tietokirjasta ja kymmenosaisesta MIKS PODI -podcastsarjasta. Mixed Finns -yhteisö pyrkii toiminnallaan edistämään tietoisuutta rasismin ja antirasismin teemoista sekä laajentamaan kuvaa suomalaisuudesta. Tarkastelen aineistoani teemoittelun ja kontekstualisoivan kulttuurianalyysin keinoin. Rasismi näyttäytyy tutkimuksessani kokonaisvaltaisena ja monipaikkaisena prosessina, joka määrittää suomalaista yhteiskuntaa. Rakenteissa piilevä rasismi tuottaa monikulttuurisille suomalaisille toiseuden ja ristiriitaisuuden tunteita. Tutkielmassani tarkastelen, kuinka niin kutsuttu ”mixed-suomalaisuus” toimii vaihtoehtoisena kuulumisen ja samastumisen paikkana. Monikulttuurista suomalaista yhteisöä rakennetaan vaihtoehtoisen historiallisen kerronnan sekä kuvittelun avulla. Nostan tutkielmassani esiin dekoloniaalin tiedontuotannon keinoja sekä tapoja kirjoittaa esiin kätkettyjä historioita. Tarkastelen ”mixed-suomalaista” identiteettiä valtautumisen, strategisen essentialismin ja nimeämisen politiikan valossa. Näen kollektiiviseen marginaali-identiteettiin paikantuvan erityistä tietoa ja ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Se tarjoaa linssin, jonka läpi tarkastella suomalaista yhteiskuntaa. Tutkielmassa nostan esiin asiantuntijuuden, oppimisen ja tiedon merkityksen antirasistisessa työssä. Marginaalinen yhteisöllisyys muodostuu jaetuille kokemuksille sekä yhteisille tavoitteille ja ideologioille. Ne ovat myös pohjana liittolaisuudelle muiden aktivististen toimijoiden kesken. Tunnistan ruumiillisuudella olevan olennainen merkitys rasismin kokemusten sekä jaetun tiedon ja yhteisöllisyyden rakentumisessa. Tulkitsen aktivismia, rasismin kokemuksia ja yhteisön rakentamista affektiivisuuden valossa. Käsittelen työssä myötätuntoa, hoivaa, toivoa ja utopistista tulevaisuudenkuvittelua antirasistisen aktivismin keinoina. Nämä pehmeäksi vastarinnaksi nimeämäni mekanismit ovat tiiviisti yhteydessä tunteisiin sekä niiden ruumiilliseen ulottuvuuteen. Tulkitsen näiden kumuloituvien strategioiden olevan vaihtoehto suoralle toiminnalle ja voimankäytölle. Näen, että Mixed Finns haastaa toiminnallaan perinteistä käsitystä poliittisesta vastarinnasta ja käytettävissä olevista vaikuttamisen keinoista.
  • Hakala, Matilda (2020)
    Författarna Alexander Ahndoril och Alexandra Coelho Ahndoril kan utan att överdriva konstateras vara två av Sveriges mest framgångsrika författare under 2010-talet. Under pseudonymen Lars Kepler har de mellan åren 2009 och 2018 tillsammans skrivit sju bästsäljande och flerfaldigt översatta kriminalromaner om den sverigefinske poliskommissarien Joona Linna ("Hypnotisören" år 2009, "Paganinikontraktet" år 2010, "Eldvittnet" år 2011, "Sandmannen" år 2012, "Stalker" år 2014, "Kaninjägaren" år 2016 och "Lazarus" år 2018). Författarna har flera gånger uttalat sig i media om sin sverigefinska protagonist och betydelsen av att lyfta fram den, enligt dem, fördomsfullt behandlade sverigefinska minoriteten. I denna uppsats undersöker jag bilden av finskhet som förmedlas i de sju romanerna om Joona Linna, och hur denna utvecklas under författarskapets framskridande. Utöver analysen av romanerna har jag även konsulterat intervjuer med författarna, samt deras webbplats larskepler.com, för att spegla min analys i de uttalanden som gjorts i dessa kanaler. Som teoretiskt ramverk för undersökningen använder jag mig av en analysmodell som kombinerar tre litteraturvetenskapliga teoribildningar: postkolonialism, imagologi och puristisk narratologi. Med hjälp av centrala postkoloniala och imagologiska termer som "stereotypi" och "andrafiering" kartlägger jag hur finskheten hos Joona Linna, och andra ”finskkodade” karaktärer i romanerna, konstrueras genom olika typer av differentierande markörer som ska signalera finskhet. Till de mest uppenbara av dessa hör bland annat stor betoning på finsk brytning, återkommande instick av finskt språk (ofta dock grammatiskt inkorrekt), svordomen "perkele", hänvisningar till tangomusik och melankoli, finska ortnamn och referenser till bastubad. Med hjälp av det narratologiska begreppet "implicit läsare" identifierar jag en förändring i Keplers sätt att skriva kring finskhet, som signalerar en större medvetenhet om och vilja att kontrollera hurdan bild av finskhet man arbetar med, och även en tydligare ironisk distans till de stereotypa bilder av finskhet som läggs fram i romanerna. Min slutsats backas även upp av att Lars Kepler år 2019 släppte en ny version av sin första Joona Linna-roman, där man putsat bort de mest påfallande oklarheterna och stereotypierna. I min analys har jag identifierat vissa återkommande mönster som präglar Lars Keplers sätt att skildra finskhet. Utöver de redan uppräknade referenserna till finsk kultur och finskt språk förknippas finskheten i Keplers romaner ofta med koncept som natur, kyla, maskulinitet och sexuell dragningskraft, alla kristalliserade i Joona Linnas gestalt. Överlag förekommer fler manliga ”finskkodade” karaktärer i romanserien än kvinnliga, och det är få karaktärer som beskrivs som högutbildade eller välbärgade. En tendens finns även till att referera till Finland som gammaldags och traditionalistiskt i jämförelse med Sverige, både på gott och på ont.
  • Vanninen, Leena (2018)
    Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi 2017 on nostanut julkiseen keskusteluun suomalaisuuden ja Suomen kansalaisuuden. Keskusteluissa korostuu usein isänmaallisuutena esiintyvä ja kollektiivisesti jaettu käsitys yhteisestä Suomesta ja yhtenäisestä Suomen kansasta, jota yhdistää yhteinen historia, geeniperimä, kulttuuri ja kansallisuusaate. Myös ajatus tasa-arvosta liitetään yleisesti suomalaisuuteen. Keskusteluja leimaa kuitenkin myös ideologinen nationalismipuhe sekä rasismi. Suomi on monikulttuuristunut 2010-luvulla lisääntyneen maahanmuuton myötä. Moniarvoisen suomalaisuuden tunnistaminen ja tunnustaminen on tasa-arvon kannalta ensiarvoisen tärkeää. Erittäin ratkaiseva rooli tässä tasa-arvotyössä on niin sanotulla virallisella Suomella eli julkisella hallinnolla. Julkishallinnon tasa-arvoon, vähemmistöihin ja monikulttuurisuuteen liittyvä päätöksenteko sekä kaikki aiheesta käytävä viranomaispuhe viestii Suomen valtion ja sen julkishallinnon toimijoiden poliittisia näkemyksiä, arvoja ja asenteita. Viralliset kannanotot vaikuttavat esimerkin tavoin myös suomalaisuudesta käytävään julkiseen keskusteluun sekä yksittäisten kansalaisten käsityksiin itsestä ja muista ihmisistä. Tutkielmassa tarkastellaan Kansaneläkelaitoksen verkkosivuilla www.kela.fi julkaistuja kuvia. Tutkielma keskittyy henkilöitä esittäviin kuviin visuaalisen media- ja kulttuurintutkimuksen sekä sukupuolentutkimuksen näkökulmasta. Lähestymistapa on konstruktionistinen. Tutkimusmetodeina käytetään sisällönerittelyä sekä Kress ja van Leeuwenin kehittämää sosiosemiotiikkaa. Sosiosemioottisessa analyysissä kuvia tarkastellaan yksittäisten semioottisten merkkien ja merkitysten sijaan sosiosemiotiikan funktioiden kautta prosesseina, interaktioina sekä kompositioina. Prosessit esittelevät kuvan sisäisiä suhteita, interaktiot keskittyvät tarkastelemaan kuvan ja sen katsojan välistä suhdetta ja kompositio käsittelee kuvan sisältyviä järjestyksiä. Kompositio yhdistää näin kuvien representaatiot ja interaktiiviset merkitykset toisiinsa. Kuvista analysoidaan rooleja ja asemia, joihin kuvien henkilöt sijoittuvat. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on sukupuolen ja etnisyyden esittäminen. Tutkielmassa tarkastellaan, millaisia käsityksiä suomalaisista naisista ja miehistä kuvat esittävät, mitä kuvat kertovat naisten ja miesten asemasta Suomessa ja millaisia sukupuolirooleja ja identifioitumisen paikkoja kuvat lukijalle tarjoavat. Kuvien voidaan katsoa tuottavan jakamansa informaation lisäksi myös Kelan käsityksiä asiakkaistaan, suomalaisuudesta ja Suomen kansalaisuudesta. Vertailukohtana tutkielmassa käytetään Suomi.fi-verkkopalvelua www.suomi.fi, joka toimii pääsyportaalina useisiin suomalaisen julkishallinnon palveluihin. Vertaamalla saadaan laajennettua analyysiä koskemaan yhtä toimijaa laajempaa suomalaista julkishallinnon kenttää. Lisäksi tutkielmassa peilataan tehtyjä havaintoja julkisuuslain ja hyvän hallinnon tavoitteiden mukaisiin tiedonsaannin, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vaatimuksiin tarkoituksena selvittää, toteutuvatko tavoitteet Kelan verkkosivujen kuvissa. Julkishallinnon ja viranomaistoiminnan virallisen tiedotuksen genreen liittyvinä Kelan verkkosivuilla olevien kuvien merkitykset asettuvat merkittävään asemaan kansalaisuuden, identiteetin ja joukkoon kuulumisen sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta tarkasteltuina. Sosiaalisen etäisyyden perusteella Kelan kuvat kutsuvat katsojan tuttavalliseen suhteeseen ja samastumaan kuvien henkilöiden asemaan sekä hyväksymään kuvista välittyvät asenteet, arvot ja kansalaisille tarjotut toiminta-asemat. Sekä Kelan että Suomi.fi-verkkopalvelun kuvissa esitettävät henkilöt edustavat lähes yksinomaan etnisesti valkoisiksi suomensuomalaisiksi tulkittavissa olevia henkilöitä. Toisenlaisesta etnisestä taustasta tulevat henkilöt voivat kokea ne vaikeatulkintaisina tai syrjivinä. Puhtaan valkoisen etnisyyden ylivalta merkitsee toisenlaiset etnisyydet ”toisiksi”, suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan kuulumattomiksi ja ulkopuolisiksi, jolloin identifioitumista kuviin ja niiden edustamaan kulttuuriin ja yhteiskuntaan ei välttämättä muodostu. Tästä näkökulmasta verkkopalveluista hahmotettavissa olevat etniset asemat eivät välttämättä toteuta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteita. Kuvat myös tarjoavat yksipuolista länsimaisen kulttuurin ja pohjoismaisen yhteiskuntajärjestyksen mukaista kuvaa naisten ja miesten sukupuolirooleista ja ammattiasemista ainoana oikeana toiminnan tapana, eivätkä representaatiot tue toisenlaisista kulttuurisista lähtökohdista nousevia samastumismalleja ja identifioitumisen mahdollisuuksia. Suomalainen yhteiskunta näyttäytyy muut järjestykset ulkopuolelle jättävänä, vain suomensuomalaiset tunnustavana järjestelmänä. Edellä kuvattua monipuolisempi ja erilaiset intersektionaaliset erot huomioon ottava kuvasto tarjoaisi identifioitumisen paikkoja useammille suomalaisille, myös Suomen vähemmistöille sekä uusille suomalaisille oman identiteettinsä rakentamiseen sekä mukaan kuulumiseen. Myös maahanmuuttajien kotoutuminen olisi helpompaa, jos virallinen Suomi-kuvasto tunnistaisi ja tunnustaisi myös uudet kansalaisensa osaksi tätä yhteiskuntaa.
  • Malmirinta, Lotta (2017)
    This master’s thesis explores the development of religious interpretation among Finnish women who have converted to Islam and examines whether this development can be analyzed by dividing it into different stages. Another topic of interest in this work is how the diverse interpretations of Islam that converts embrace reflect the development of Finnish Islam in general. The theoretical premise is Islam researcher Anne Sofie Roald’s theory on the process of religious development that converts go through. The theory categorizes the post-conversion process in four stages: love/zealotry, disappointment, maturity/acceptance, and secularization. The applicability of this theory is examined with the methods of qualitative content analysis by mirroring it to the research data that consists of semi-structured interviews with seven Finnish Muslim convert women. The interviews focus on the women’s ideas on how their lives and interpretations of religion have changed after conversion, how they interpret Islam today and what the meaning of Islam is for their lives from a broader perspective. Other themes discussed in the interviews are gender roles and the impact that being Finnish and being Muslim have on one another. Based on the research data there are considerable differences in the religious interpretations of the converts, as the informants represent different theological and interpretational currents within Islam. Based on the data the interpretations of Islam can be roughly divided to conservative and liberal. Whether or not the informants feel that they are a part of the Finnish Muslim community follows this line of division as well. The interview data paints a rather conservative picture of the Finnish Muslim community, for the more liberal converts feel that it is difficult for them to find a place in it for their interpretations. Along with the issue of belonging to the Finnish Muslim community, gender roles and the position of women emerge as themes that divide the informants. Regardless of the different interpretative emphases, there are many things that unite the women in their experience of Islam, such as the idea of the importance of practicing Islam, a personal relationship with God and having faith in the power of this relationship to carry them through hardships. According to the research data, Islamophobia has increased in Finland in the past years. Despite this, ‘Finnish’ and ‘Muslim’ do not appear as mutually exclusive identities to the informants, but rather the women see parallels between them. A recurring theme in many interviews is the inability of born Muslims to separate between their culture and Islam. The process theory that categorizes the post-conversion religious development of Muslim converts into four different stages turns out to be a useful tool for analysis, but it also becomes subject to criticism. When brought under closer scrutiny the theory appears to suggest that secularization is an inevitable result of religious development. The findings of this research do not support such a conception. An alternative process model based on the research data of this study is proposed in the conclusions, consisting of three post-conversion stages: commitment to Islam, disappointment and the reaction to that disappointment, whether that means a renewed commitment to a certain interpretation of Islam or a widening of the convert’s perspective that leads to exploring different ideas of what it means to be Muslim.
  • Vakkilainen, Hanni (2020)
    Tässä tutkielmassa selvitän, minkälaisia merkityksiä maahanmuutonvastainen, rasistinen diskurssi liittää sen alle joutuviin ihmisiin maahanmuuttovastaisen Facebook-ryhmän keskusteluissa sekä, minkälaista valtaa tämä sisältää. Lähtökohtana on, ettei Suomi ole irtonainen eurooppalaisen kolonialismin perinnöstä ja kehitystutkimuksella on rooli tämän purkamisessa. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että maahanmuuttovastaisuuteen liittyvä, rasistisesti motivoitunut kieli ei toimi vain syrjässä, vaan näkyy myös medioissa ja politiikan kentällä. Siksi on tärkeää tutkia, kuinka tämän diskurssin merkitysrakenteet muodostuvat ja operoivat. Tutkielman sekä teoreettisena että kontekstin viitekehyksenä toimii postkoloniaalinen teoria. Teorian moninaisen kirjon joukosta käytetään Sara Ahmedin postkoloniaalisen kohtaamisen teoriaa tutkielman teoreettisena työkaluna. Avainkäsitteinä ovat läheisyys ja sijainti, tunnistaminen ja tunteminen (knowing someone) sekä kuuluminen (belonging), jotka käsitteinä pyrkivät avaamaan postkoloniaalisuuden lokaaleja suhteita. Ahmedia seuraten tuntematon vieras täytyy tunnistaa, jotta hänet voidaan paikantaa, ja tunnistaminen edellyttää vieraan tuntemista sekä riittävää spatiaalisen tai diskursiivisen rajan ylittämistä paikaan kuuluvien ”meidän” läheisyyteen. Postkoloniaalisessa kohtaamisessa luodaan, sanoitetaan, tunnistetaan ja rajataan sekä kuuluvien – ”meidän” – että kuulumattomien vieraiden – ”niiden” – ryhmät. Tutkielman aineisto koostuu kahdesta kokonaisuudesta: loppuvuodesta 2017 kerätyt keskustelutaltioinnit sisältäen tekstin lisäksi emojit, gif-animaatiot, kuvat ja ryhmään jaetut sisällöt sekä kesän 2019 etnografisen aineistonkeruujakson kenttämuistiinpanot. Tutkielmassa käytetään kahden metodologian yhdistelmää, jossa foucault’lainen diskurssianalyysi ja nettietnografia täydentävät toisiaan. Keskusteluaineiston analysoinnissa pääpaino on ollut foucault’laisessa diskurssianalyysissä, mutta myöhempää sosiaalisiin käytäntöihin painottunutta etnografista tutkimusjaksoa on myös ohjannut diskursiivinen katse. Tutkimuseettisistä syistä aineiston ryhmästä käytetään tutkielmassa pseudonyymiä. Aineistossa rakentuu postkoloniaalisessa kohtaamisessa toisistaan erilliset ja erilaiset joukot ”me” ja ”ne”. Nimet nousevat suoraan ryhmän omasta kielenkäytöstä. Tekstin ”meidän” ja ”niiden” välistä suhdetta määrittää rasistinen, ulossulkeva diskurssi, joka ulottuu koskemaan jokaista tekstin tietojen ”niiden” joukkoon tunnistettua siirtolaista, maahanmuuttajaa, turvapaikanhakijaa tai iholtaan joukkoon tunnistettua ihmistä. Suhdetta määrittää neljä osittain päällekkäistä, toisiinsa kytkeytyvää ja toisistaan tukea saavaa diskursiivista tiedon osaa: suomalaisuuden tavoittamattomuus ja sisään päästämättömyys, resurssien ansaitsemattomuus tai ansainta työllä ja historiallisella kiinnittymisellä Suomeen, väkivallan ja rikollisen toiminnan vääjäämättömyys ominaisuutena ja tämä väkivaltaisuus uhkana suomalaisuudelle ja suomalaisille, sekä seksi reproduktiivisena tai väkivaltaisena uhkana tai vaarana aina jollekin (Suomelle) tai jollekulle (suomalaisille naisille). Diskurssin alla ”niiden” joukkoon tunnistettujen on mahdotonta välttää suhteessa kuvattujen tietojen leimaa. Diskurssi pyyhkii jokaisen ”niiden” oman yksilöyden yli peittäen sen omilla merkityksillään. Tutkielma kuvaa myös erilaisia tapoja, joilla diskurssin tietojärjestelmä suojautuu vastapuheelta sekä ylläpitää itseään. Kuvattu diskurssi tukeutuu ja yhdistyy myös valkoisuuden, kansallisuuden ja nationalismin, maskuliinisuuden ja patriarkaatin sekä uusliberalismin diskursseihin. Tutkielman metodologiayhdistelmän valinta on onnistunut, jotta päästiin aineiston diskursiivisten merkitysten ja vallan lisäksi arvioimaan diskurssin lausumien käyttöä ja toimintaa ryhmän sosiaalisissa käytännöissä. Kehitystutkimuksen kannalta tutkielma on osoittanut, että postkoloniaalisuus tarjoaa hyödyllisen kehyksen tarkastella Suomen kontekstia ja, ettei Suomi poikkeuksena asetu koloniaalisuuden jälkioireiden ulkopuolelle. Kuten todettu, tutkielmassa esitellyn diskurssin kieli näyttäytyy myös politiikan kentällä, joten diskurssin toiminnan ymmärtäminen on olennaista myös, kun halutaan arvioida, mitä esimerkiksi maahanmuuttoon tai kehitysyhteistyöhön liittyvässä politiikan keskustelussa todella sanotaan.
  • Syväoja, Vilppu (2016)
    Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten maahanmuuttajataustaisten nuorten miesten identiteetin rakentumista transnationaalisessa kontekstissa. Tutkimuksessa selvitetään, miten transnationaaliset sidokset vaikuttavat nuorten elämään Suomessa ja miten nuoret kokevat oman asemansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Lisäksi työssä tarkastellaan identiteetin rakentumista erilaisten teemojen, kuten transnationaalisuuden, kuulumisen ja toimijuuden avulla. Näiden teemojen kautta nostetaan esiin asioita, jotka auttavat ymmärtämään transnationaalisessa ympäristössä toimivia nuoria. Tutkielma on osa valtakunnallisen nuorisokasvatusjärjestö Non Fighting Generation ry:n Etnisten vähemmistöryhmien välinen rasismi -hanketta. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kymmentä 18‒27-vuotiasta maahanmuuttajataustaista nuorta keväällä 2015. Nuoret olivat joko syntyneet Suomessa tai muuttaneet maahan korkeintaan kuuden vuoden iässä. Heidän vanhempansa olivat kotoisin Aasiasta, Afrikasta ja Lähi-idästä. Teemahaastatteluista saatu aineisto analysoitiin teemoittelun ja sisällönanalyysin avulla. Tutkimustulokset osoittavat, että transnationaaliset sidokset vaikuttavat nuorten elämään Suomessa monella tavalla. Nuoret tunsivat halua tutustua vanhempiensa lähtömaan kieleen ja kulttuuriin. Nuorten ajatusmaailmaan vaikuttivat transnationaalisen perheverkoston sisällä liikkuneet erilaiset ajatukset ja kulttuuriset käytänteet. Transnationaalisen perheverkoston merkitys nuorille oli useissa tapauksissa suuri. Aineiston perusteella transnationaaliset suhteet opettivat lisäksi nuorille ymmär-rystä muista paikoista, ihmisistä ja toimintatavoista. Tutkimuksen mukaan monet maahanmuuttajataustaiset nuoret tuntevat olevansa suomalaisia ja haluavat olla muiden suomalaisten kanssa tasa-arvoisessa asemassa. Vaikka suomalaisuuden rajat ovat kyseenalaistuneet, suomalaisuuden ja ulkomaisuuden raja on vaikea ylittää. Suomalaisuus määrittyy useimmille aineistoni nuorista yhteiskunnallisen jäsenyyden ja kuulumisen kokemuksen kautta. Tähän liittyvät vahvasti nuorten syrjinnän ja rasismin kokemukset. Nuoret vaikuttavat aktiivisella osallistumisellaan niin suomalaisuuden käsitteen muotoutumiseen kuin suomalaiseen yhteiskuntaan laajemminkin. Nuorilla on omat strategiansa, joiden avulla he pyrkivät sekä oikeuttamaan olemassaolonsa että parantamaan sosiaalista asemaansa suomalaisessa yhteiskunnassa.